Lajittelu on HAU-hauskaa!

Hei-hau, nyt tulee vuoden viimeinen blogi. Se pitää sisällään pahvista ja metallista asiaa.

Olen pohtinut sitä, mitkä jätteet kuuluvat metallinkeräykseen. Ne on nääs hyvin tärkeää lajitella, etteivät metallit joudu sekajätteen mukana polttolaitokseen. Metallihan ei pala, as you know. Mutta tämähän helppoa kuin heinänteko: metallinkeräykseen saa laittaa metallipurkit, -korkit ja kannet, alumiinifoliot, tuikkujen kuoret, tyhjät maalipurkit, kattilat ja aterimet. Eli kaikki metalliset jätteet. Eikä haittaa, vaikka niissä olisi vähän muutakin ainetta.

Joskus metallia voi olla vaikea tunnistaa. Jugurttipurkin kannet ovat kinkkisiä tapauksia - ovatko ne muovia vai metallia? Noh, metallisen kannen tunnistat puristamalla sen ryttyyn, mutta jos kansi säilyttää muotonsa, se on muovipakkaus.




Voi mahdoton, miten paljon pahvijätettä. Pahvit ja kartogit vievät paljon tilaa niin kodin lajittelukopassa kuin pihan keräysastiassa tai Rinki-ekopisteellä. Tilaa säästyy, kun litistelet pahvilaatikot ja muutkin kartsat. Mun vinkki on, että tiivistä pienet kartonkiroskat esimerkiksi maitopurkkiin.

Vuh, maitopurkkiin mahtuu yllättävän paljon kartonkia. Hauskaa!

Kartonginkeräykseen kuuluvia jätteitä

Välillä mua masentaa, kun joulu lähestyy ja jätteen määrä lisääntyy melkoisesti lahjahumun keskellä. Olen miettinyt, onko ikinä tai missään olemassa jätteetöntä elämää. Eipä taida olla.

Onneksi kuitenkin jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, että roskaa syntyy vähemmän. Ihan omilla päivittäisillä valinnoilla voimme siihen vaikuttaa. Siitä kerroinkin edellisessä blogissani.
Ja onneksi on kiertotalous, joka tarkoittaa sitä, että tuotteita käytetään uudelleen ja jätemateriaalit kiertävät ja ne saavat uuden elämän. Kiertotalouden onnistuminen edellyttää kuitenkin lajittelua!

Itse asiassa lajittelu on ihan hauskaa. Välillä toimin kotonamme lajittelun valvojana, ja ilokseni voin todeta, että isäntänikin osaa ne hommat melko hyvin.

Hauskaa lajittelun loppuvuotta!

@Lajittelukoira

Lajittelukoira laittaa jätteet järjestykseen

Hei-hau ja hyvää marraskuuta! Tässä kuussa vietetään jätteen vähentämisen viikkoa, ja siksi nostankin esille Suomen jätehuoltoa ohjaavan mainion ensisijaisuusperiaatteen, toiselta nimeltään jätehierarkia. Puhutaan myös etusijajärjestyksestä. Se toimii ohjenuorana myös kodin arkielämässä.

Ylimpänä ja parhaimpana on jätteen välttäminen ja vähentäminen, seuraavana uudelleenkäyttö, sitten kierrätys ja energiana hyödyntäminen tai muu hyödyntäminen ja viimeisenä loppusijoitus. Loppusijoitus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jäte menee kaatopaikalle.

Jätteen välttäminen ja vähentäminen

Kaikki lähtee kestävästä kulutuksesta. Kulutuksesta seuraa aina jätettä ja siksi omia valintoja on syytä pohtia tarkoin. Jätteen vähentämistä helpottavat erilaiset kestävät vaihtoehdot. 

Kestonenäliinat, kestävät aterimet, juomapullo ja kestokassi korvaavat kertakäyttöiset esineet, joista tulisi jätettä heti käytön jälkeen. 

Uudelleenkäyttö

Uudelleenkäytöllä tarkoitetaan tavaran käyttämistä samaan tai muuhun tarkoitukseen kuin alkuperäisesti. Uudelleenkäyttöä on esimerkiksi hyväkuntoisten vaatteiden ja tekstiilien vieminen UFF-keräykseen tai niiden myyminen kirpparilla. Myös tavaroiden ostaminen on uudelleenkäyttöä.

Toisen jäte on toisen aarre.

Kierrätys

Kierrätyksellä tarkoitetaan prosessia, jossa jätteestä tehdään uusia tuotteita. Kierrätyksen avulla käytetystä materiaalista saadaan valmistettua uutta, ja näin säästetään luonnonvaroja ja vähennetään energian käyttöä. Jotta kierrätys onnistuu, on kotitaloudesssa lajiteltava jätteet oikealla tavalla.

Lajittele erikseen muovipakkaukset, kartongit, metallit, lasi ja paperi. 

Energiana hyödyntäminen tai muu hyödyntäminen

Kierrätyksen jälkeen hierarkiassa tulee jätteen hyödyntäminen esim. energiana. Kodeissa tämä tarkoittaa sitä, että jäte laitetaan "sekajäte energiaksi"-roskikseen. Sekajätettä syntyy melko vähän, jos jätteet on lajiteltu oikein. Sekajäte hyödynnetään energiantuotannossa Leppävirralla Riikinvoiman ekovoimalassa. Jätteestä saadaan sähköä ja lämpöenergiaa. Yhdellä roskapussilla voi esimerkiksi paistaa pellillisen mokkapaloja tai käydä seitsemän minuuttia suihkussa.

Sekajätteeseen kuuluvat muun muassa hehkulamput, vaipat, hammasharjat, muoviastiat, vanhat lelut, pöly sekä likaiset muovi- ja kartonkipakkaukset.

Loppusijoitus

Viimeisenä vasta tulee kaatopaikalle sijoitus tai jokin muu loppusijoitus. Se jo kertookin siitä, että kaatopaikalla on melko erinäköistä kuin muutama vuosi sitten. Nykyisin kaatopaikalle saa laittaa vain sellaista jätettä, josta ei aiheudu ilmastolle haitallisia päästöjä. Näitä jätteitä ovat esimerkiksi eristevillat, tuhka ja mineraaliainekset. 

Ekokymppi ylläpitää hehtaarin kokoista kaatopaikkaa Kajaanissa Majasaaren jätekeskuksessa. 

Hauh! Minä pidän tästä jätehierarkian järjestyksestä ja koitan itsekin omistajieni ja työkaverieni kanssa pitää järjestystä yllä. 

Hyvää ja vähäjätteistä marraskuuta, tavataan taas joulukuussa!

@Lajittelukoira

Lajittelukoiran murinaa

Korviini on kantautunut viime aikoina paljon puhetta tupakantumpeista. Maapallolla heitetään maahan biljoonia tumppeja vuodessa, Suomessa miljardeja. Maahan tumppaaminen on valitettavan yleistä ja tumppeja näkyykin joka paikassa. Minäkin törmään niihin kuonoineni päivittäin ja se suututtaa minua. Silloin alan murista!

Tumpit ovat erittäin paha jäte, koska tumppi ei maadu. Se on nimittäin muovia, joka muuntuu hyvin hitaasti mikromuoviksi ja sisältää myrkkyjä. Mikromuovi kulkeutuu vesistöihin ja tukkii vedessä asustavien eläinten ruoansulatuskanavia. Jotkut eläimet jopa nappaavat myrkylliset tumpit vahingossa naamariinsa. Usein näillä eläinpoloisilla on kurja kohtalo :(

Olisikin hyvin hyvin tärkeää, että jokainen huolehtisi tumppinsa sekajäteastiaan. Omat tumppinsa voisi myös kerätä miniroskikseen, joita saa ilmaiseksi Ekokympistä.

Ekokympiltä saa miniroskiksia, jotka on tehty diabeetikoiden mittaliuskapurkeista. Ne sopivat hyvin tumppiroskikseksi.

 Kiitos!


@Lajittelukoira

Lajittelukoira opastaa muoviroskien kanssa

Hei-Hau taas! Tässä blogissani kerron muovijätteiden lajittelusta. Muoviroskia ja varsinkin pakkauksia kertyy paljon kodin roska-astiaan, koska suurin osa elintarvikkeista on pakattu muoviin. Omistajani / palvelijani / kokkini ostaa minulle jauhelihaa ja siitäkin mokomasta jää aina muovirasia jäljelle.

Muovipakkauksia ovat siis elintarvikkeiden muoviset pakkaukset, muovipullot ja muovikanisterit, muovikassit, -pussit ja -kääreet, styroksipakkaukset ja pesuaine- ja shampoopullot. Laita korkit, kannet ja pumppuosat irrallaan pakkauksista. Myös mustat muovipakkaukset ja biohajoavat muovit saa laittaa keräykseen.

Vaarallisten jätteiden pakkauksia ja PVC-muovia ei saa laittaa keräykseen, vaan ne ovat sekajätettä.

Mulla on tapana haistella, onko kyseessä MUOVIPAKKAUS vai MUU MUOVIJÄTE.  Nuuh, tässä mun haisteluvideo:

Kun olen tunnistanut muovipakkaukset, huolehdin siitä että laitan ne keräykseen puhtaina. Ei tarvii tiskata, vaan pyyhkäisy, huuhtaisu tai nuolaisu riittää. Slurps, tässä mun nuoleskeluvideoni:

Ja näin muovipakkaukset ovat valmiina kuljetukseen Rinki-ekopisteelle muovinkeräykseen. Taikka jos asut taloyhtiössä, sulla on pihalla omakin muovipakkausten keräys. Ja voihan sellaisen laittaa myös omakotiasukas. 

Lisäksi muovipakkauksia voi viedä Ekokympin lajitteluasemalle ja jätekeskukseen.

Tiesitkö, että kahvipaketit ja sipsipussit saa alumiinipinnoitteesta huolimatta laittaa muovipakkausten keräykseen? Kuin myös lääkkeiden läpipainopakkaukset. 

Nää muoviroskat ovat sekajätettä.

Lajitteluohjeita ja lisätietoa löytyy myös Ekokympin nettisivulta ja Suomen Uusiomuovin nettisivulta.

Muovipakkauksista valmistetaan uusiomuovia kuten kukkaruukkuja, sankoja ja vateja. Muut muoviroskat poltetaan sekajätteenä ja niistä saadaan energiaa.

Hauh! Muovinkierrätys on siisti juttu, vai mitä?

@Lajittelukoira

Biopusseista ja matoadoptiosta

HEI-HAU KAIKILLE! Ensiksikin tärkeää asiaa biojätepusseista! 

Meillä kotona syntyy jonkin verran biojätettä, vaikka saankin välillä herkutella ruuantähteillä, nams. Loput biojätteet laitetaan keräysastiaan. Mutta millainen pussi on biojätteelle paras?

Paperipussit ovat paras vaihtoehto, koska paperi mätänee ja hajoaa. Paperipussin voi tehdä itsekin sanomalehdestä, taitteluohje on ohessa. Toiseksi paras on läpinäkyvä muovipussi. Kyllä, luit aivan oikein, muovipussi esimerkiksi hedelmä- tai leipäpussi! Viimeisin ja huonoin vaihtoehto on biohajoava pussi. 

Paperipussi sopii parhaiten biojätteen pakkaamiseen.

Paperipussin voi tehdä itse. 

Läpinäkyvä muovipussi on parempi vaihtoehto kuin biohajoava pussi.

Miksiköhän näin? 

Nykyään Ekokympin toimialueella kerättävä biojäte kuljetetaan ensin Majasaaren jätekeskuksen välivarastoon ja sieltä sitten Ouluun biokaasulaitokselle mädätettäväksi. Gasum Oy tuottaa biokaasua, jota voidaan käyttää ajoneuvojen polttoaineena. Mieti, autot kulkee pierulla! Harmi, kun ei tankkauspistettä vielä ole Kainuussa. 

Biojätteet voi viedä keräysastiaan ilman pussiakin, kunhan siinä pihan keräyastiassa on varmasti sisäsäkki.

VUH, toisena tärkeänä asiana haluan kertoa teille ihmeellisestä matojen maailmasta, Toimistollamme on matokompostori, joka kuhisee tunkiolieroja. Matokompostorin käyttäminen on hyvä aloittaa syksyllä, jotta se talvella vetää jo kunnolla biojätettä. Talvella matokompostori voi jopa korvata lämpökompostorin, joka usein jäätyy kovilla pakkasilla. Tää on myös halvin vaihtoehto biojätteen käsittelylle kotona. Itse tehty kompostori on jopa ilmainen, jos kotoa löytyy valmiiksi kaksi sankoa.

Tunkiolierot tykkäävät kasviperäisistä ruuantähteistä. Liha, kala ja maitotuotteet voivat alkaa haisemaan, eivätkä madot edes niistä tykkää. Mutta minä tykkään, mulle voi antaa ne! Aika ajoin kompostorista kerätään multa pois. Lisää ohjeita löytyy nettisivulta.

Hau-hauskaa! Ihme laitos tuo! Madot syövät ruuantähteet ja kakkivat multaa!

Ekokymppi antaa maksutta tunkiolieroja, jos haluat perustaa oman matokompostorin. Sovi treffit meidän neuvojien kanssa ja tule käymään! Meiliosoitteemme on info@ekokymppi.fi ja käyntiosoitteemme on Viestitie 2, ja palvelemme arkisin 9-15.

Lierot ovat helppohoitoisia kotieläimiä, ja niitä on hauska tutkiskella (ja nuuhkia)!

 @Lajittelukoira

Lajittelukoira esittäytyy

HEI-HAU! Minä olen Ekokympin lajittelukoira. Seikkailen silloin tällöin Ekokympin somekanavilla. Ja varsinkin viime kesä oli sangen aktiivinen Instagramissa, käy vaikka katsomassa ja tykkäilemässä https://www.instagram.com/ekokymppi/?hl=fi. Minut löytää sieltä myös hastagilla #lajittelukoira. Tänä syksynä seikkailujani voit nähdä myös täällä Ekokympin blogissa!

Mietiskelen usein jätteiden paljoutta tässä maailmassa. Kaikenlaista roskaa on niin paljon. Mitä ihmettä niille pitäisi tehdä? Noh, ei minua turhaan kutsuta lajittelukoiraksi! Olen hyvin taidokas lajittelun suhteen ja jaan mieluusti tietoa myös teille:)


Niinkuin vaikkapa nuo kesämökin roskat. Eilenhän oli vielä niin niin kesäinen päivä ja viikonlopunkin vietimme omistajieni kanssa kesämökillä. Mökillä on mukavaa. Ympäristöstä löytyy paljon tutkittavaa ja nuuhkittavaa. Saan myös ottaa oikein rennosti ja nauttia päivittäisistä kauneusunistani. Silti olen huolehtinut lajittelusta: biojäte viedään mökkikompostoriin, sekajäte aluekeräyspisteelle ja hyötyjätteet Rinki-ekopisteelle kauppareissulla. Helppoa ja kätevää, eikö totta?

Ihanaa, kahvihetki mökillä! Silloinkin voi välttää jätteen syntymistä esimerkiksi juomalla kahvit kertakäyttökupin sijaan kestokupista. 

HAU-huomio! Mökillä ei saa polttaa jätteitä. Eikä missään muuallakaan. Näin vältytään nokipalovaaralta ja ilmakehän pilaamiselta.

Kesä tosiaan taisi loppua eilen. Tänään alkoi syksy, ja sen tullen lähiaikoina ihmiset alkavat rapsuttelemaan kotipuutarhoja. Pihoilta tulevat haravointijätteet (neulas- ja lehtikarike + ruohonleikkuujäte) ja metsätähteet (risut ja oksat) voi viedä ilmaiseksi lajitteluasemalle tai Risu-Mattilaan. Tästä linkistä näet keräyspisteet ja niiden mahdolliset aukioloajat. Osahan on avoinna aina.

Puutarhajätettä voi tulla niin mökillä kuin kotonakin. Niillekin on oma paikka lajitteluasemilla ja Risu-Mattilassa.

Hei vain ihana kesä ja hyvää syksyn alkua kaikille! Tapaamisiin parin viikon päästä!

@Lajittelukoira

Jätteen vähentämistä jätteen yhteiskunnasssa: Zero waste -elämäntapa

Omassa arjessani olen huomannut, että jätettä kertyy kodin jäteastioihin koko ajan. Tuntuu siltä, että jäteastiat ovat jatkuvasti täynnä. Tämä johtuu siitä, että kaupasta ostamamme tuotteet on pakattu yleensä jonkinlaiseen pakkaukseen. Kotiin kannetaankin ostoksien ohessa paljon pakkausmateriaalia, jotka päätyvät pian kodin jäteastioihin. Lajittelun avulla jätteet pääsevät kiertoon. Jätteen suuri määrä herättää kuitenkin välillä turhautuneisuutta, eikö jäte koskaan lopu?

Jätteen suuri määrä aiheuttaa välillä pienimuotoisia turhautumisia kotona, mutta kyseessä on laajempi ongelma. Jätteen määrä tuo ongelmia Kainuuseen, sillä tällä hetkellä Kainuussa on sekajäteongelma. Jätteenpolttolaitokset eivät vedä tarpeeksi sekajätettä. Osa sekajätepusseista jää odottamaan vuoroaan Kajaanin Majasaareen. Sekajäteongelma ratkeaisi lajittelulla ja siksi Ekokympin neuvojat ohjeistavatkin kainuulaisia lajitteluun. Jäte on kuitenkin myös globaali ympäristöongelma. Paljon on puhuttu Tyynenmeren jätepyörteestä, jossa pyörii 79 000 tonnia muoviroskaa. Suuri ongelma on mikromuovi, jota on lähes mahdotonta poistaa meristä. Useat merieläimet kärsivät muovijätteestä (Frilander 2018). Turhautuminen jätteen määrään kotona, Kainuun sekajäteongelma sekä globaali jäteongelma herättelevät pohtimaan, miten jätettä voitaisiin vähentää.

Useimmat elintarvikkeet on pakattu muovipakkauksiin. Kotitalouksissa muovipakkauksia syntyykin jätelajeista kaikista eniten.

Suomen jätehuoltoa ohjaa etusijajärjestys, jonka ensimmäisenä vaihtoehtona on jätteen syntymisen vähentäminen. Tämä vaihtoehto mahdollistuu kuitenkin hyvin harvoin, sillä elämme maailmassa, jossa jäte on täysi välttämättömyys. Ei ole olemassa sellaista kulutusta tai tuotantoa, joka ei aiheuttaisi jätettä (Lehtonen 2015, 117). Osa tuottajista on kyllä jo herännyt pakkausjäteongelmaan ja tuotteita on alettu pakata kevyempiin pakkauksiin. Tämä on kuitenkin vasta yksi askel kohti vähäjätteisempää tulevaisuutta.

Esimerkiksi Snellman on vaihtanut jauheliharasiat kevyempiin muovipakkauksiin.

Ehkä parhaiten jätteiden syntymiseen kotona voi vaikuttaa omilla kulutusvalinnoilla. Kun ostat tuotteen, sen mukana tulee yleensä aina pakkausmateriaalia. Itse tuote muuttuu myös aikanaan jätteeksi, kun se menee rikki tai sitä ei enää käytetä. Kaikesta materiasta tulee siis lopulta jätettä. Siksi onkin oltava tarkkana mitä ja miten kuluttaa. Maailmalla ja Suomessakin suosiota kerännyt zero waste -elämäntapa (suomennettuna nollahukka) keskittyy jätteen minimoimiseen omassa elämässä. Zero waste -elämäntavassa katse kiinnittyy tiukasti kotitaloudessa syntyviin roskiin. Elämäntavassa jätteiden lajittelu on olennaisessa osassa, mutta vielä tärkeämpää on kieltäytyminen kertakäyttöisistä tavaroista, joista tulee käytön jälkeen heti jätettä. Usein ruoka-ainekset pyritään ostamaan omiin kestopusseihin tai astioihin, jotta voidaan välttää pakkausjätteen syntymistä. Zero waste -elämäntavassa siis pyritään välttelemään jätettä ja korvaamaan kertakäyttöiset tuotteet kestävillä vaihtoehdoilla. Aktiivisimmilla zero waste -ihmisillä sekajätettä syntyy todella vähän ja he säilyttävätkin syntyvää sekajätettä läpinäkyvässä lasipurkissa. Näin sekajäte on jatkuvasti näkyvillä, itse aiheutetulta roskalta ei näin voi sulkea silmiään. Elämäntavan taustalla vaikuttaa erityisesti tietoisuus maailman jäteongelmista sekä halu yksinkertaistaa omaa elämää. 

Kuvassa oma sekajätepurkkini viime syksyltä. Koitin zero waste -elämäntapaa kuukauden ajan. Purkki tuli täyteen sekajätettä noin kuukaudessa.

Zero waste -elämäntapa on myös omalla tavallaan paluuta vanhaan aikaan. Ennen ei kertakäyttöisiä tuotteita tai pakkausmateriaaleja ollut tarjolla eikä tavaroita ollut myöskään varaa heittää pois. Ruuat ostettiin omiin astioihin kaupasta ja rikki menneet tavarat sekä vaatteet korjattiin tai niille keksittiin jotain muuta käyttöä. Vähäiset ruuanjätteet päätyivät yleensä kotieläinten syötäväksi. Elämä ennen teollistumista ja kaupungistumista olikin melko kestävää. Jätettä ei oikeastaan syntynyt, vaan kaikki materia hyödynnettiin jollain tavalla. (ks. Strasser 1999). Tällainen kiertävä systeemi onkin zero waste -elämäntavan lopullinen tavoite: näin jätettä ei syntyisi lähes ollenkaan.

Zero waste -elämäntapaan liittyy myös itse tekeminen. Usein zero waste -elämäntavassa ruuat tehdään itse, pikaruokia vältellään niiden tuottaman jätteen takia. Myös omia hygieniatuotteita valmistetaan, esimerkiksi kookosöljystä, ruokasoodasta ja maissijauhosta syntyvä deodorantti korvaa kaupasta ostettavan deodorantin zero waste -piireissä. Jotkut jopa valmistavat itse zero waste -hammastahnaa.

Jos kiinnostuit zero waste -elämäntavasta, vinkkejä ja tietoa elämäntavasta löytyy paljon internetistä. Tähän olen koonnut muutamia zero waste -vinkkejä, joista jokainen voi valita itselleen mieluisimmat. Jätettä vähentäviä niksejä voi keksiä myös itse.

· Hanki kestokassi ja kestohedelmäpusseja. Usein kotoa löytyykin jo kestokassi. Kestokassin voi tehdä itse esimerkiksi vanhasta kankaasta tai ostaa käytettynä kirpputorilta. Kestohedelmäpussejakin voi tehdä itse läpikuultavasta kankaasta. Toki sekä kestokasseja ja -hedelmäpusseja voi ostaa monista ruokakaupasta tai tilata internetistä. Kestokassien ja -pussien avulla voit välttää muovipussien kertymisen kotiisi.

· Hyödynnä kauppojen irtotuotteita. Kaupasta saa ostettua irtona ainakin hedelmiä, vihanneksia, karkkia, pähkinöitä sekä makeita ja suolaisia leivonnaisia. Voit ostaa ne omaan kestopussiin tai kaupasta saatavaan paperipussiin. Monet hedelmät ja vihannekset voi ostaa myös ilman pussia. Kaupasta saatua paperipussia voi käyttää useita kertoja uudelleen irtotuotteiden ostamiseen, siksi se kannattaakin ottaa aina kauppaan mukaan. Näin välttää turhien paperipussien kertymisen kodin jäteastiaan.

· Hyödynnä kauppojen palvelutiskiä. Kaupan palvelutiskiltä voi ostaa ruokia omiin astioihin tai hyödyntää palvelutiskiltä saatua rasiaa aina uudelleen ja uudelleen. Astian voi pestä käytön jälkeen ja ottaa mukaan uudelle kauppareissulle. Näin vältät turhan pakkausjätteen syntymisen.

· Käytä kestojuomapulloa, -kahvikuppia ja -aterimia. Näin vältät turhat pullot sekä take away -kupit. Kertakäyttöisten aterimien sijasta on hyvä käyttää kestäviä vaihtoehtoja, jotka voi pestä. Myös pillin voi korvata metallisella kestopillillä.

· Hanki kestosuodatinpussi. Jos juot kahvia, kestosuodatinpussin voit tehdä itse puuvillaisesta kankaasta (kannattaa tehdä vähintään kaksi kappaletta) tai ostaa muovisen kestosuodattimen.

· Vältä muovikelmun käyttöä. Muovikelmu on muovia, jota ei voi kierrättää, vaan se kuuluu sekajätteeseen. Muovikelmu on helppo korvata esimerkiksi mehiläisvahakääreillä (bee’s wrap) tai yksinkertaisesti käyttämällä kestäviä säilytysrasioita (esimerkiksi pakastusrasiat). Myös lautanen toimii hyvin kantena pyöreälle astialle.

· Vähennä turhaa kulutusta. Mieti tarkasti, mitä todella tarvitset. Kulutuksen vähentäminen johtaa automaattisesti myös jätteen vähentymiseen.

Oma kestokassini on ostettu viime vuonna kirpputorilta. Kassi taitaa olla jonkun itse tekemä. Kestohedelmäpusseja olen ostanut kaupasta ja tehnyt myös itse ompelukoneella. Kuvassa on lisäksi päivittäin mukanani kulkeva metallinen juomapullo, sekin kirpputorilta ostettu.

Zero waste -elämäntapa vaatii viitseliäisyyttä ja kiinnostusta asiaa kohtaan. Jätettä syntyy helposti, siksi sen välttely on haasteellista. Ei myöskään ole helppoa toimia eri tavalla kuin muut ihmiset. Oman kestohedelmäpussin kantaminen kauppaan voi aluksi tuntua hankalalta, mutta siihenkin tottuu pian. Näin voi myös toimia esimerkkinä muille. Toisaalta jotkut zero waste -ratkaisut eivät sovi kaikille. Myös irtotuotteita on saatavilla huonosti. Pakkausjätettä kantautuu kotiin väistämättä. Kauppojen olisikin tultava meitä kuluttajia vastaan ja tarjottava enemmän irtotuotteita. Toisaalta on myös pohdittava, millaisten pakkausten vähentäminen on tarpeellista. Esimerkiksi muovipakkaukset vähentävät ruokahävikkiä, sillä pakkauksessa elintarvike säilyy pidempään. Myös kertakäyttöiset tavarat ovat joskus tarpeellisia. Arki on joskus sen verran kiireistä, että kertakäyttöiset tuotteet voivat olla todellisia arjen pelastajia. Ehkä täydellinen jätteettömyys ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan. Tärkeintä on, että pitää huolta siitä, että itse aiheutetut jätteet lajitellaan ja kierrätetään oikealla tavalla. Jokaisen tulisi siis osata kantaa vastuu omista jätteistään ja tavaroistaan.

Tietoja ja vinkkejä zero waste -elämäntavasta löytyy esimerkiksi seuraavista blogeista:

- Nollahukka (myös instagramissa)

- Trashless (myös instagramissa)

- Trash is for tossers (myös instagramissa)

- Kokonainen elämä edessä

Aiheesta voi myös keskustella facebookissa Vähemmän jätettä – Zero Waste Finland -ryhmässä.

@ Helmi Heiskanen



Lähteet

Frilander, Jenni (2018) Tyynenmeren jätepyörre jopa 16 kertaa isompi kuin on luultu – Suursiivous alkaa ensi kesänä. Yle, 26.3.2018.

Heiskanen, Helmi (2019) Kohti jätteetöntä tulevaisuutta - Zero waste -elämäntapa elämänpoliittisena ratkaisuna. Lapin yliopisto.

Lehtonen, Turo-Kimmo (2015) Tavarat ja vapaus. Tiede & edistys, 2015:2.

Strasser, Susan (1999) Waste and Want: A Social History of Trash. New York: Metropolitan Books.

Jätehuoltoa kesämökillä

Kesä on jo puolessa ja mökkikausi parhaimmillaan. Ekokympin aluekeräyspisteilläkin sen huomaa, kun jätemäärät kasvaa. Jätehuolto kesämökillä hoituu samoin periaattein kuin kotonakin - tässä keskeiset asiat lyhyesti ja ytimekkäästi:

1. Roska-astiat mökkikeittiön allaskaappiin 

Mökkikeittiön kaapistoon laitetaan vähintään kaksi roska-astiaa. Yhteen astiaan lajitellaan biojätteet ja toiseen sekajätteet. Jos kaapissa on tilaa useammille roska-astioille, niihin voit lajitella tarpeen mukaan esimerkiksi lasia tai metallia.

2. Sekajätteet keittiökaapista Ekokympin aluekeräyspisteelle tai omaan roskapönttöön

 Jos sinulla on oma jäteastia (kiinteistöllä sopimus jätteenkuljetusyrityksen kanssa), se on tyhjennettävä kesäaikana (1.5.-30.9.) vähintään yhden kerran.

Jos viet sekajätteet Ekokympin aluekeräyspisteelle, lähin keräyspiste löytyy: www.kierrätys.info –palvelusta. 

Aluekeräyspisteelle saa viedä vain ns. pussiroskaa, mutta ei kuitenkaan biojätettä. Huonekalut ja suuret jätteet eivät kuulu sinne. Pistettä saavat käyttää vain ne, jotka maksavat Ekokympille vuotuista aluekeräysmaksua.

3. Biojäteroskis keittiökaapista tyhjennetään kompostoriin tai kompostoivaan käymälään.

Kompostointiohjeita saat Ekokympistä, katso nettisivumme kompostoinnista: https://www.ekokymppi.fi/tietopankki/kompostointi.html. 

4. Ohjeistus 

Merkitse / tarroita kaikki roska-astiat kuten vakiasunnossakin.

5. Lajittele sekajäte ja biojäte erilleen 

Biojäteastiaan laitetaan kasvisten ja hedelmien kuoret, kahvinporot suodatinpusseineen, kukkamulta, kasvinosat, ruoantähteet.

Sekajäteastiaan laitetaan ainakin hehkulamput, vaipat ja terveyssiteet, cd-levyt koteloineen, käyttökelvottomat tekstiilit ja muut kuin pakkausmuovit. Muovipakkaukset voi halutessaan viedä muovipakkaustenkeräykseen Rinki-ekopisteelle (Kuhmo, Kajaani, Sotkamo, Suomussalmi) tai Ekokympin lajitteluasemalle. Muovipakkaukset voi laittaa sekajätteeseenkin, jolloin ne päätyvät Leppävirran ekovoimalaan poltettavaksi (Riikinvoima Oy).

6. Lajittele myös muut jätteet

Kannattaa kerätä erilleen myös lasi-, metalli- ja kartonkipakkaukset sekä sanoma- ja aikakauslehdet. Vie ne markettien pihoilla oleville RINKI-ekopisteille. Ekopisteet ja muut keräyspaikat: www.kierrätysinfo.fi 

Muovipakkaukset voi viedä maksutta lajitteluasemalle.

7. Kuivakäymäläjäte

Mökillä syntyvää kuivakäymäläjätettä voi kompostoida sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaelämiltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Lisätietoa: https://www.ekokymppi.fi/tietopankki/kompostointi/kuivakaymalajatteen-kompostointi.html

Kuivakäymälän voi rakentaa itsekin.

8. Vaaralliset jätteet ja suuret jätekuormat

Vaaralliset jätteet otetaan maksutta lajitteluasemalla vastaan. Suuret jätekuormat voi myös viedä lajitteluasemalle - sekajätteeksi ja rakennusjätteeksi luokiteltava jäte on maksullista. Lajitteluasemien aukioloajat ja yhteystiedot löydät nettisivultamme: https://www.ekokymppi.fi/palvelut/lajitteluasemat.html

Lajitteluasemat palvelevat kesäkuukausina myös parillisten viikkojen lauantaina.

9. Tarkempia lajitteluohjeita

löytyy joka kotiin jaetusta Ekokympin kalenterista, Yhteinen juttu-lehdestä ja nettisivultamme: https://www.ekokymppi.fi/tietopankki/lajittelu.html

Kaunista kesää!

@ Sari Komulainen

Vaarallisen jätteen lajittelussa on parantamisen varaa

Tunnistatko vaaralliset jätteet?

Jos vielä ei ole ottanut jätteiden lajitteluarkeen ensimmäistä askelta, tulisi lajittelu aloittaa vaarallisista jätteistä. Edelleen polttolaitokseen menevästä roskapussista löytyy myös vaarallisia jätteitä. Keräykseen vietyjen vaarallisten jätteiden määrä ei ole noussut tarvittavalla tavalla. Kodin vaaralliset jätteet otetaan maksutta vastaan kuntien, kuntayhtymien tai kunnallisten jäteyhtiöiden jäteasemilla.

Jo pienikin määrä vaaralliseksi luokiteltua ainetta voi aiheuttaa veden tai muun ympäristön saastumisen tai haittaa eläinten ja ihmisten terveydelle. Viemäristä vaarallisia aineita päätyy lopulta vesistöön, koska jätevedenpuhdistamot eivät pysty kaikkia haitallisia aineita puhdistamaan.

Kodin roskiksen sisältö päätyy jätevoimalaan, jossa vaaralliset jätteet voivat aiheuttaa palaessaan jopa räjähdysvaaraa. Vaaratilanne voi syntyä myös jäteautoon kipattaessa tai jäteasemilla, jos vaaralliset aineet on väärin lajiteltu.

Pesuaineet, loisteputket, aerosolit, lääkkeet, paristot, moottoriöljyt ja maalit ovat käytöstä poistettuna vaarallista jätettä. Niitä ei pidä turhaan säilyttää kotona, vaan ne on hyvä viedä keräykseen heti käytöstä poistettaessa. 

Vaarallisia jätteitä ei saa laittaa kodin jäteastiaan, kaataa viemäriin, jättää ekopisteelle tai luontoon. 

Suomen Kiertovoima ry:n jäsenjätelaitosten jäteasemilla ja keräyksissä vaarallisia jätteitä vastaanotettiin vuonna 2017 jokaista asukasta kohden 5,1 kiloa. Määrä oli vähentynyt, sillä 10 vuotta aikaisemmin talteen saatiin kilo enemmän jokaista asukasta kohden.

Eniten vastaanotetaan akkuja, maaleja ja jäteöljyä. Vuonna 2017 Suomen markkinoille toimitettiin 3 180 tonnia kannettavia paristoja ja akkuja ja niitä kerättiin 1 370 tonnia. Keräysaste oli 45 %. Kannettavat paristot ja akut kuten sormi- ja nappiparistot ja kännyköiden akut voi maksutta palauttaa niitä myyviin liikkeisiin. Vuonna 2017 ajoneuvoakkuja maahantuotiin Suomeen 16 660 tonnia ja kerättiin lähes 14 900 tonnia.

Maksuton keräys mm. jäteasemilla ja apteekeissa

Vaaralliset jätteet päätyvät keräyspisteistä, kuten jäteasemilta ja apteekeista asianmukaiseen käsittelyyn. Kierrätettävät materiaalit otetaan talteen uuden tuotantoa varten ja haitalliset materiaalit käsitellään vaarattomaksi. Viemällä kierrätykseen esimerkiksi paristot ja pienakut, saadaan niiden sisältämät vaaralliset aineet turvalliseen käsittelyyn ja kierrätettävät materiaalit hyödynnettäväksi metalliteollisuudessa. ​

Vanhentuneet lääkkeet voi palauttaa maksutta apteekkiin, josta kunnallinen jätehuolto (Kainuussa Ekokymppi) huolehtii ne eteenpäin. Paristot voi palauttaa maksutta myös kauppoihin.

Internetsivustolle www.vaarallinenjate.fi on koottu ohjeita muun muassa vaarallisen jätteen välttämisestä ja lajittelusta. Sivustolta löytää myös tietoa jätteen käsittelystä sekä lähimmän vastaanottopisteen hakupalvelun. 

@ Kaisa Halme, KIVO

Bokashi on hyvä tapa vähentää hiilijalanjälkeä

Bokashi on sisällä, huoneenlämmössä pidettävä kompostori. Se on lähtöisin Japanista (boka shi = eloperäinen, käynyt aine). Biojäte fermentoituu eli käy mikrobien avulla hapettomassa tilassa. Bokashissa ravinteet saadaan hyvin talteen. Hiili ei vapaudu hiilidioksidina, vaan sitoutuu materiaan. Bokashin hiilijalanjälki on 25 kg/tonni (vrt. lämpökompostori 669 kg/tonni).

Tarvikkeet

- kaksi bokashi-ämpäriä
- mikrobirouhe
- nestekuppi
- rouheannostelija
- biojätteen tasoitin



Aloituspaketteja myydään netissä (hinta 100-110 €).

Bokashi-ämpärit voi tehdä itsekin tavallisista ämpäreistä, kunhan ne saa ilmatiiviiksi. Bokashiämpäreitä on hyvä tehdä ainakin kaksi.

Bokashi-ämpärissä on välipohja, jossa on reikiä. Näin nesteet pääsevä pohjalle, josta ne voidaan poistaa hanan kautta. Liika kosteus aiheuttaa bokashin mädäntymistä ja hajuhaittoja. Oikea bokashi tuoksuu happamalta. Hanan kautta saatava bokashineste on voimakasta lannoitetta, laimenna sitä vedellä suhteessa 1:200.

Bokashirouhe koostuu vehnäleseistä, jotka on kyllästetty EM-liuoksella ja sitten kuivattu. EM-liuos sisältää EM –mikrobeja (effective micro-organism), joita ovat maitohapppobakteerit, hiiva ja fotosynteettiset bakteerit.

Bokashiin voi laittaa hiilihydraattipitoista biojätettä eli esimerkiksi vihannesten ja hedelmien kuoria sekä viljatuotteita. Biojätteeksi jäänyttä lihaa tai maitotuotteita voi laittaa mukaan pieninä erinä. Kahvinporot eivät fermentoidu kunnolla, mutta ne voi kuitenkin laittaa bokashiin. Selluloosa ei fermentoidu, joten paperia ei kuuluu bokashiin.

Aloita kompostointi

Laita välipohjan päälle talouspaperi ja sen päälle muutama ruokalusikallinen rouhetta. Kerää päivittäin biojätteet, pilko ne noin 2 cm palasiksi ja laita bokashiin. Tasoita ja painele biojäte tiiviiksi. Laita päälle mikrobirouhetta suhteessa 1 litra biojätettä ja ruokalusikallinen rouhetta. Laita kansi tiiviisti kiinni ja tarkista, että hana on kiinni. Näin varmistat ilmatiiveyden. Jatka samaan malliin niin kauan kuin tilaa riittää.

Poista neste hanan kautta vähintään joka toinen päivä.

Kun bokashi on täynnä, jätä se fermentoitumaan. Älä aukaise kantta turhaan ja poista nesteet vähintään joka toinen päivä. Fermentoituminen kestää vähintään 2 viikkoa, mutta sitä voi jatkaa pitempäänkin - vaikkapa siihen saakka, kun toinenkin ämpäri on täynnä. Kun jätät ämpärin fermentoitumaan, aloita toisen täyttäminen.

Mihin bokashi-multa?

Fermentoituneen bokashin voi sekoittaa vanhaan kompostiin, tai sen voi laittaa sellaisenaan lämpökompostoriin. Fermentoitunut bokashi voidaan sekoittaa myös multaan. Seos voidaan kaivaa suoraan maahan ja laittaa päälle 10-15 cm kerros multaa. Sama voidaan tehdä talvella sisätiloissa ns. multatehtaassa. Huoneenlämmössä bokashi-multaseos muuttuu mullaksi muutamassa viikossa. Sen jälkeen multa voidaan varastoida ulos. Bokashimulta on pH-arvoltaan neutraalia, mutta se on vahvaa ravinnetta - pieni määrä riittää vauhdittamaan kasvua.

Tee itse bokashi-ämpäri

Yksi bokashiämpäri tehdään kahdesta tavallisesta ämpäristä, jotka laitetaan sisäkkäin. Sisemmässä on pohjassa reikiä, uloimmassa on hana. Päällimmäisessä ämpärissä pitää olla tiivis kansi. Poraa hanaa varten sopiva reikä ja liimaa hana ämpärin sisäpuolelta epoksiliimalla. Ulkopuolelta voit viimeistellä liitoksen sikafleksillä. Liitoksesta pitää tulla tiivis. Sisemmän ämpärin pohjaan porataan reikiä. Tämän ämpärin ympärille kietaistaan pari kierrosta elmukelmua, jotta ämpärit menevät tiiviisti yhteen.

Lisätietoja: facebook: bokashi Suomi, www.hyötykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/bokashi,www.pihallaauringontahtiin.com/bokashi-ohjeet, www.viidakkotohtori.fi

@ Anu Koskela