Jätteen suuri määrä aiheuttaa välillä pienimuotoisia turhautumisia kotona, mutta kyseessä on laajempi ongelma. Jätteen määrä tuo ongelmia Kainuuseen, sillä tällä hetkellä Kainuussa on sekajäteongelma. Jätteenpolttolaitokset eivät vedä tarpeeksi sekajätettä. Osa sekajätepusseista jää odottamaan vuoroaan Kajaanin Majasaareen. Sekajäteongelma ratkeaisi lajittelulla ja siksi Ekokympin neuvojat ohjeistavatkin kainuulaisia lajitteluun. Jäte on kuitenkin myös globaali ympäristöongelma. Paljon on puhuttu Tyynenmeren jätepyörteestä, jossa pyörii 79 000 tonnia muoviroskaa. Suuri ongelma on mikromuovi, jota on lähes mahdotonta poistaa meristä. Useat merieläimet kärsivät muovijätteestä (Frilander 2018). Turhautuminen jätteen määrään kotona, Kainuun sekajäteongelma sekä globaali jäteongelma herättelevät pohtimaan, miten jätettä voitaisiin vähentää.
 |
| Useimmat elintarvikkeet on pakattu muovipakkauksiin. Kotitalouksissa muovipakkauksia syntyykin jätelajeista kaikista eniten. |
Suomen jätehuoltoa ohjaa etusijajärjestys, jonka ensimmäisenä vaihtoehtona on jätteen syntymisen vähentäminen. Tämä vaihtoehto mahdollistuu kuitenkin hyvin harvoin, sillä elämme maailmassa, jossa jäte on täysi välttämättömyys. Ei ole olemassa sellaista kulutusta tai tuotantoa, joka ei aiheuttaisi jätettä (Lehtonen 2015, 117). Osa tuottajista on kyllä jo herännyt pakkausjäteongelmaan ja tuotteita on alettu pakata kevyempiin pakkauksiin. Tämä on kuitenkin vasta yksi askel kohti vähäjätteisempää tulevaisuutta.
 |
| Esimerkiksi Snellman on vaihtanut jauheliharasiat kevyempiin muovipakkauksiin. |
Ehkä parhaiten jätteiden syntymiseen kotona voi vaikuttaa omilla kulutusvalinnoilla. Kun ostat tuotteen, sen mukana tulee yleensä aina pakkausmateriaalia. Itse tuote muuttuu myös aikanaan jätteeksi, kun se menee rikki tai sitä ei enää käytetä. Kaikesta materiasta tulee siis lopulta jätettä. Siksi onkin oltava tarkkana mitä ja miten kuluttaa. Maailmalla ja Suomessakin suosiota kerännyt zero waste -elämäntapa (suomennettuna nollahukka) keskittyy jätteen minimoimiseen omassa elämässä. Zero waste -elämäntavassa katse kiinnittyy tiukasti kotitaloudessa syntyviin roskiin. Elämäntavassa jätteiden lajittelu on olennaisessa osassa, mutta vielä tärkeämpää on kieltäytyminen kertakäyttöisistä tavaroista, joista tulee käytön jälkeen heti jätettä. Usein ruoka-ainekset pyritään ostamaan omiin kestopusseihin tai astioihin, jotta voidaan välttää pakkausjätteen syntymistä. Zero waste -elämäntavassa siis pyritään välttelemään jätettä ja korvaamaan kertakäyttöiset tuotteet kestävillä vaihtoehdoilla. Aktiivisimmilla zero waste -ihmisillä sekajätettä syntyy todella vähän ja he säilyttävätkin syntyvää sekajätettä läpinäkyvässä lasipurkissa. Näin sekajäte on jatkuvasti näkyvillä, itse aiheutetulta roskalta ei näin voi sulkea silmiään. Elämäntavan taustalla vaikuttaa erityisesti tietoisuus maailman jäteongelmista sekä halu yksinkertaistaa omaa elämää.
 |
| Kuvassa oma sekajätepurkkini viime syksyltä. Koitin zero waste -elämäntapaa kuukauden ajan. Purkki tuli täyteen sekajätettä noin kuukaudessa. |
Zero waste -elämäntapa on myös omalla tavallaan paluuta vanhaan aikaan. Ennen ei kertakäyttöisiä tuotteita tai pakkausmateriaaleja ollut tarjolla eikä tavaroita ollut myöskään varaa heittää pois. Ruuat ostettiin omiin astioihin kaupasta ja rikki menneet tavarat sekä vaatteet korjattiin tai niille keksittiin jotain muuta käyttöä. Vähäiset ruuanjätteet päätyivät yleensä kotieläinten syötäväksi. Elämä ennen teollistumista ja kaupungistumista olikin melko kestävää. Jätettä ei oikeastaan syntynyt, vaan kaikki materia hyödynnettiin jollain tavalla. (ks. Strasser 1999). Tällainen kiertävä systeemi onkin zero waste -elämäntavan lopullinen tavoite: näin jätettä ei syntyisi lähes ollenkaan.
Zero waste -elämäntapaan liittyy myös itse tekeminen. Usein zero waste -elämäntavassa ruuat tehdään itse, pikaruokia vältellään niiden tuottaman jätteen takia. Myös omia hygieniatuotteita valmistetaan, esimerkiksi kookosöljystä, ruokasoodasta ja maissijauhosta syntyvä deodorantti korvaa kaupasta ostettavan deodorantin zero waste -piireissä. Jotkut jopa valmistavat itse zero waste -hammastahnaa.
Jos kiinnostuit zero waste -elämäntavasta, vinkkejä ja tietoa elämäntavasta löytyy paljon internetistä. Tähän olen koonnut muutamia zero waste -vinkkejä, joista jokainen voi valita itselleen mieluisimmat. Jätettä vähentäviä niksejä voi keksiä myös itse.
· Hanki kestokassi ja kestohedelmäpusseja. Usein kotoa löytyykin jo kestokassi. Kestokassin voi tehdä itse esimerkiksi vanhasta kankaasta tai ostaa käytettynä kirpputorilta. Kestohedelmäpussejakin voi tehdä itse läpikuultavasta kankaasta. Toki sekä kestokasseja ja -hedelmäpusseja voi ostaa monista ruokakaupasta tai tilata internetistä. Kestokassien ja -pussien avulla voit välttää muovipussien kertymisen kotiisi.
· Hyödynnä kauppojen irtotuotteita. Kaupasta saa ostettua irtona ainakin hedelmiä, vihanneksia, karkkia, pähkinöitä sekä makeita ja suolaisia leivonnaisia. Voit ostaa ne omaan kestopussiin tai kaupasta saatavaan paperipussiin. Monet hedelmät ja vihannekset voi ostaa myös ilman pussia. Kaupasta saatua paperipussia voi käyttää useita kertoja uudelleen irtotuotteiden ostamiseen, siksi se kannattaakin ottaa aina kauppaan mukaan. Näin välttää turhien paperipussien kertymisen kodin jäteastiaan.
· Hyödynnä kauppojen palvelutiskiä. Kaupan palvelutiskiltä voi ostaa ruokia omiin astioihin tai hyödyntää palvelutiskiltä saatua rasiaa aina uudelleen ja uudelleen. Astian voi pestä käytön jälkeen ja ottaa mukaan uudelle kauppareissulle. Näin vältät turhan pakkausjätteen syntymisen.
· Käytä kestojuomapulloa, -kahvikuppia ja -aterimia. Näin vältät turhat pullot sekä take away -kupit. Kertakäyttöisten aterimien sijasta on hyvä käyttää kestäviä vaihtoehtoja, jotka voi pestä. Myös pillin voi korvata metallisella kestopillillä.
· Hanki kestosuodatinpussi. Jos juot kahvia, kestosuodatinpussin voit tehdä itse puuvillaisesta kankaasta (kannattaa tehdä vähintään kaksi kappaletta) tai ostaa muovisen kestosuodattimen.
· Vältä muovikelmun käyttöä. Muovikelmu on muovia, jota ei voi kierrättää, vaan se kuuluu sekajätteeseen. Muovikelmu on helppo korvata esimerkiksi mehiläisvahakääreillä (bee’s wrap) tai yksinkertaisesti käyttämällä kestäviä säilytysrasioita (esimerkiksi pakastusrasiat). Myös lautanen toimii hyvin kantena pyöreälle astialle.
· Vähennä turhaa kulutusta. Mieti tarkasti, mitä todella tarvitset. Kulutuksen vähentäminen johtaa automaattisesti myös jätteen vähentymiseen.
 |
| Oma kestokassini on ostettu viime vuonna kirpputorilta. Kassi taitaa olla jonkun itse tekemä. Kestohedelmäpusseja olen ostanut kaupasta ja tehnyt myös itse ompelukoneella. Kuvassa on lisäksi päivittäin mukanani kulkeva metallinen juomapullo, sekin kirpputorilta ostettu. |
Zero waste -elämäntapa vaatii viitseliäisyyttä ja kiinnostusta asiaa kohtaan. Jätettä syntyy helposti, siksi sen välttely on haasteellista. Ei myöskään ole helppoa toimia eri tavalla kuin muut ihmiset. Oman kestohedelmäpussin kantaminen kauppaan voi aluksi tuntua hankalalta, mutta siihenkin tottuu pian. Näin voi myös toimia esimerkkinä muille. Toisaalta jotkut zero waste -ratkaisut eivät sovi kaikille. Myös irtotuotteita on saatavilla huonosti. Pakkausjätettä kantautuu kotiin väistämättä. Kauppojen olisikin tultava meitä kuluttajia vastaan ja tarjottava enemmän irtotuotteita. Toisaalta on myös pohdittava, millaisten pakkausten vähentäminen on tarpeellista. Esimerkiksi muovipakkaukset vähentävät ruokahävikkiä, sillä pakkauksessa elintarvike säilyy pidempään. Myös kertakäyttöiset tavarat ovat joskus tarpeellisia. Arki on joskus sen verran kiireistä, että kertakäyttöiset tuotteet voivat olla todellisia arjen pelastajia. Ehkä täydellinen jätteettömyys ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan. Tärkeintä on, että pitää huolta siitä, että itse aiheutetut jätteet lajitellaan ja kierrätetään oikealla tavalla. Jokaisen tulisi siis osata kantaa vastuu omista jätteistään ja tavaroistaan.
Tietoja ja vinkkejä zero waste -elämäntavasta löytyy esimerkiksi seuraavista blogeista:
- Nollahukka (myös instagramissa)
- Trashless (myös instagramissa)
- Trash is for tossers (myös instagramissa)
- Kokonainen elämä edessä
Aiheesta voi myös keskustella facebookissa Vähemmän jätettä – Zero Waste Finland -ryhmässä.
@ Helmi Heiskanen
Lähteet
Frilander, Jenni (2018) Tyynenmeren jätepyörre jopa 16 kertaa isompi kuin on luultu – Suursiivous alkaa ensi kesänä. Yle, 26.3.2018.
Heiskanen, Helmi (2019) Kohti jätteetöntä tulevaisuutta - Zero waste -elämäntapa elämänpoliittisena ratkaisuna. Lapin yliopisto.
Lehtonen, Turo-Kimmo (2015) Tavarat ja vapaus. Tiede & edistys, 2015:2.
Strasser, Susan (1999) Waste and Want: A Social History of Trash. New York: Metropolitan Books.
