Veneilyn jätehuolto

Näin ensimmäisen kuukauden satamaturneen aikana minulla on vahva epäilys, että veneilijät taitavat olla lomalla myös lajittelusta. Satamien kehno jäteastiavalikoima ei ainakaan kannusta lajitteluun. Voi osansa olla myös veneiden tilojen ahtaudella. Tilaa yleensä löytyy, mikäli on siihen tahtoa. Edes kunnallisilla satamien ylläpitäjillä ei näytä lajitteluhierarkia olevan hanskassa. Voisiko kuntien ympäristöviranomaiset ottaa asiasta koppia. Satamissa pätee samat peruslajitteluohjeet, kuin kodeissakin.

Veneilyn vaaralliset jätteet syntyvät pääosin veneilykauden ulkopuolella. Pesuaineista, moottorin öljyistä, suodattamista ja talvisäilytyksen aikaisista glykoleista. Antifouling-maalien käyttö on kielletty sisämaassa ja rannikon satamiin on tullut veneenpohjien pesuun harjalaitteita. Olen ihmetellyt maaleja myyvien liikkeiden moraalia. Antifouling-maalit ovat tarjolla nätissä rivissä myös sisämaan liikkeiden hyllyillä. Laitoinkin erään liikeketjun johtoryhmälle ja hallitukselle siitä viestiä. Lupasivat kartoittaa asiaa, joten jätän ketjun nimen vielä toistaiseksi meidän väliseksi salaisuudeksi. 

Veneessä on jäteastiat syytä sitoa kiinni. Varsinkin purkkareissa. 

Lajittelen veneessä kaikki jätteeni, eikä se tuota vaikeuksia. Biojätteelle kannellinen 4 ltr astia, pakkausmuoville oma astia ja kartonkinen soppapurkki toimii pakkauskartonkijätteille. Se on sijoitettu kolmanteen samankokoiseen astiaan, jossa on myös sekajätteille pieni pussukka. Metallia ja lasia kertyy vähemmän, joten ne ovat säilössä erillisessä kaapissa. Pakkausjätteet on helppo huuhdella järvi/merivesihanan alla ilman, että siihen kuluu veneen omia vesivarastoja. Näin jätteet pysyvät hajuttomina.

Roskaton retkeily toimii hyvin. Ne mitkä viet, voit tuoda myös tullessasi pois ja lajitellen. Se vaatii tietysti satamista laajan jäteastiavalikoiman. Esimerkiksi Oulujärven Ärjänsaaressa siisteys parani jäteastioiden poistamisen jälkeen. Tuohon oli syynä viikonloppuisin ylitäyttyvät jäteastiat, joiden roskapussit joutuivat lintujen revittäviksi ennen kuin maanantaiaamun huoltojoukot ehtivät paikalle. Nyt rannat ovat pysyneet roskattomina.

Nyt on pakko vetää kotiinpäin. Ekokymppi toteutti kesän 2020 aikana Oulujärven ympäristökuntien ja Metsähallituksen kanssa järven viiteen suurimpaan satamaan täydenlajittelun keräyspisteet satamajäte-jokerilla. Niissä kerätään bio- ja sekajäte energiaksi jätettä, pakkauskartonkia, pakkausmuovia, lasia ja metallia. Lisäksi sataman sekajätteelle, kuten pressuille, verkoille ja köysille on oma astia. Kyllä meillä Kainuussa ja Vaalassa osataan😊. 

Satamien jätehuollon pisteytys

Annan matkan satamille jätehuollon toimivuudesta pisteitä. Painotan pisteytyksessä kaikkien jätteiden lajittelun mahdollisuutta. Biojätteen lajittelusta saa pisteitä parhaiten. Mantereella sijaitsevien satamien jätehuolto saa kriittisemmän kohtelun, kuin saaristot, joiden logistiikka on huomattavasti haasteellisempaa. Niissäkin pelkillä sekajätetörpöillä jää pisteet alakanttiin. Eli, lähes täydet pisteet voi tulla ulkosaaristossa pelkällä käymälällä, jos on kerrottu vierailijoille, ettei ole jätehuoltoa.

Puuskamuikkusen uusi kotisatama Kuopion Pirttiniemi on pärjännyt parhaiten jätehuollon pisteytyksessäni täydellä kymmenellä pisteellä. Kotka on tähänastisista surkein ja saa myös surkeimman arvosanan neljä. On ymmärrettävää esimerkiksi Tammion kokoisessa pienessä ulkosaaressa, ettei siellä ole vierasveneille jätehuoltoa ja se oli siellä myös kerrottu heti laiturilla. Toivelistalle laitan sinne käymälän. Siitä voi saada arvosanaksi hyvä kasi. Pistettä korkeamman arvosanan saa kohde, jossa on käymälä, johon voi laittaa myös biojätteensä. Ihmettelen Kotkan, Haminan ja Loviisan rannikkokaupunkien vierasvenesatamien biojätekeräyksen puuttumista. Jäteautot pääsevät hakemaan muutkin jätteet, niin miksei biojätettä? 

Bokashi veneessä

Varasin veneeseen varalta bokashi-biokompostorin. Sisävesien alkumatka näytti niin lupaavalle, ettei sen käynnistämiselle ollut tarvetta, mutta nyt kolmannen rannikkokaupungin jälkeen joudun luopumaan uskosta satamien toimivaan biojätteiden keräykseen. 

Kaksi bokashiämpäriä mahtui helposti veneeseen.

Bokashi tarkoittaa fermentoitunutta orgaanista jätettä, fermentointi puolestaan maitohappokäymistä. Eli biojäte hapatetaan ilmatiiviissä astiassa. Hapatus tapahtuu sekoittamalla biojätteen joukkoon mikrobiseosta (Bokashirouhe), jossa on maaperälle hyväksi havaittuja mikrobeja, hiivoja ja maitohappobakteereja. Seos on kehitetty Japanissa 1970-luvulla. Kun fermentoituminen on kahden viikon kuluttua päättynyt, orgaaninen materiaali on säilyttänyt kaikki tärkeät ravintoaineensa (erityisesti typpi), mitkä mätänemisprosesissa tuhoutuisivat. Fermentoitumisen lopputuloksena saadaan ensiluokkaista ja laadukasta esikompostointimateriaalia.

Käytännössä bokashi on hiukan käyttäjälle vaateliaampi, kuin perinteinen kompostointi. Biojäte on pilkottava suupalaa pienempiin palasiin, mikä on tietysti hyvä tehdä myös kompostoidessa. Ensimmäisen kahden viikon jälkeen bokashi on ”pissatettava” viikoittain, jolloin otetaan talteen arvokas lannoiteliemi. Samoin käymisprosessin aikana pyrkii syntymään kaasua, joka on päästettävä pois raottamalla kantta päivittäin. Kotona testatessani prosessia, kävin löysäämässä astian ”pokashipierut” parvekkeella.

Vinkki olosuhteisiin, jossa biojäteastia joutuu olemaan tyhjentämättä kauemmin. Olen hurahtanut rosmariinin tuoksuun. Taitan siitä haaran silloin tällöin paistinpannulle esimerkiksi paistuvien kalojen sekaan. Tuoksu leviää avotilassa ja saa kokille vielä enemmän veden kielelle. Kompostiin päätyessään tuo sama oksanhaara jatkaa tuoksutteluaan ja tekee mieli miltei jättää kansi sulkematta. No ehkei ihan..

Bokashista lisää https://www.bokashigarden.fi/bokashin-abc 

@ Ituhippinä Itämerellä