Verestelin tässä viime vuotta, koska Ekokympin vuosikertomus 2016 on tekeillä ja ilmestyy ensi viikolla. Todettakoon jälleen, että me neuvonnan ammattilaiset oomme saaneet viime vuonna paljon aikaiseksi. Alla on vuosikertomuksemme kappale "Neuvonta ja tiedotus".
Palaako pottu? -kampanja
Toimintavuoden kampanja oli nimeltään ”Palaako pottu?”, jonka tarkoituksena oli tehostaa biojätteen lajittelua. Kampanja oli esillä neuvontakäynneillä ja tapahtumisssa kuten RSA-messuilla, Mahdollisuuksien torilla ja Markkinakadulla. Kampanjaan sisältyi myös kompostointineuvontaa ja ”Bioporukka”-tempaus, jossa kannustettiin naapuruksia yhteiskompostointiin tai yhteisen bioastian käyttöön.
Ympäristökasvatusta ja yhteistyötä
Kurre Kainuulainen vieraili Kajaanin perhekahviloissa ja Kuhmon seurakunnan lapsityön järjestämässä Lentuan luontoillassa ja päiväkodeissa (mm. Puolangan päiväkodit).
Päiväkoti Kasselin kanssa tehtiin paljon yhteistyötä, mikä liittyi päiväkodin kestävän kehityksen (KEKE) ohjelmaan. Siihen on kirjattu jätehuoltoon liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet vuodeksi eteenpäin. Toteutus aloitettiin kesäkuussa tutustumalla Ekokymppiin ja Majasaaren jätekeskukseen. Elokuussa perustettiin matokompostori, ja päiväkodin roska-astiat tarroitettiin kuvallisilla lajitteluohjeilla ja aloitettiin metallin ja lasipakkausten keräys. Syyskuussa järjestettiin perheiden, päiväkodin ja Ekokympin yhteinen tapahtuma, Kurren potturastit. Päiväkodin pihalla oli toimintarasteja, jossa lapset ja vanhemmat pienensivät roskavuorta askartelemalla vanhasta uutta, lajittelemalla roskat ja kompostoimalla biojätteet. Kekevuosi jatkui lokakuun elinkaariteemalla ja loppuvuoden jätteen synnyn ehkäisyllä.
Neuvojat vierailivat Kajaanissa Lehtikankaan koululla, Lyseolla, Keskuskoululla, sairaalakoululla, Paltamon Korpitien kouluilla sekä Suomussalmen kirkonkylän koululla. Neuvonta sisälsi esityksiä Vichypullon elämästä, Tuikun tarinasta ja toiminnallisia tuokioita jätteen lajitteluun ja kestävään kehitykseen liittyen.
Kainuun ammattiopiston kanssa tehtiin paljon yhteistyötä. Eri koulutusaloille pidettiin useita luentoja ja lajittelutyöpajoja, ja lukuisia oppilasryhmiä kävi tutustumassa Majasaaren jätekeskukseen.
Kajaanin lukion kanssa tehtiin yhteistyötä Miniroskis -projektissa. Lukion kuvataideopiskelijat kuvittivat tarroja, joita liimattiin diabeetikoilta kerättyihin mittaliuskapurkkeihin. Projekti jatkuu vuoden 2017 puolelle. Lisäksi kuvataidelinjan opiskelijoille pidettiin luento kestävästä kehityksestä.
Maahanmuuttajille pidettiin useita luentoja jätehuollosta Kajaanin Monikassa (monikulttuurinen toimintakeskus). Jokavuotinen jätteiden lajittelu –päivä pidettiin Kainuun Opistolla. Maahanmuuttajia kävi tutustumassa Majasaaren jätekeskukseen ja Sotkamon lajitteluasemalle. Myös Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden henkilökunnalle pidettiin luento jätteiden lajittelusta. Neuvojat tekivät yhteistyötä Otanmäen vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa.
Jätekatosneuvontaa taloyhtiöissä
Jätekatosneuvontaa tehtiin Kajaanissa ja Kuhmossa. Asukkaat kokoontuivat oman jätekatoksen äärelle, jossa neuvojan kanssa havainnoitiin jätekatoksen siisteyttä ja kehittämiskohteita ja käytiin läpi jätteen lajitteluun liittyvät asiat. suuksissa. Myös isännöitsijäyritysten kanssa tehtiin yhteistyötä luennoimalla taloyhtiöiden hallitusten koulutustilaisuuksisa.
Muu yhteistyö
Yhteistyötä tehtiin eri kyläyhdistysten sekä 5E-kylät- ja Kuhmon Green Care -hankkeen kanssa. Luentoja pidettiin Suomussalmen kirkonkylällä sekä Ojanperän, Etelä-Kajaanin, Sapsoperän ja Suovaaran kyläyhdistyksessä. Nämä kyläyhdistysillat pidettiin useimmiten yhteistyössä Kainuun Nuotan jätevesihankkeen kanssa. Jätevesihankkeen kanssa yhteistyössä pidettiin myös luentoja kansalaisopistolla. Lisäksi Suomussalmen kunnan työntekijöille pidettiin maaliskuussa kestävän kehityksen koulutus.
Tapahtumat ja kilpailut
- RSA-Messut huhtikuussa
- Mahdollisuuksien tori toukokuussa
- Manamansalon ja Neittävän kyläyhdistys
ten tilaisuudet sekä mehutarjoilut lajittelu
asemilla ja jätekeskuksessa kesäkuussa
- SOME-kesäkisa nuorille kesäkuussa
- Markkinakatu heinäkuussa
- Energiansäästöviikko lokakuussa
- Vanahiksen ekopäivä ja Entringin huussi-
päivä marraskuussa
Tuikkujahti päättyi
Ekokympin järjestämä viides ja viimeinen Tuikkujahti päättyi tammikuun lopussa. Kisan 2015-16 voitti Puolankajärven koulun 2 A-luokka tuloksellaan 2 636 tuikkukuorta/ oppilas. Palkinnoksi voittajaluokka sai 300 euron rahapalkinnon. Toiseksi kisassa sijoittui kajaanilaisen Pietari Brahen koulun / Lehtikankaan yksikön 5 A-luokka, joka palkittiin 200 euron rahapalkinnolla. Kolmas sija meni myös Pietari Brahen koululle / Soidinsuon yksikkö. Siellä 4 B-luokka saa 100 euron rahapalkinnon. Lisäksi muiden osallistujien kesken arvottiin 100 euron rahapalkinto, jonka voitti Teppanan koulun 2 B-luokka Kajaanista. Jokainen kilpailussa mukana ollut luokka sai osallistumisestaan diplomin, ja kaikkia osallistujia muistettiin Tuikkujahti-värikynäsetillä. Kainuussa Tuikkujahtiin osallistui 32 luokkaa ja 630 oppilasta, ja yhteensä tuikkuja kerättiin 448 177 kappaletta.
Painotuotteet
- Vuosikertomus 2015, 400 kpl
- Vuosikalenteri 2017, 51 000 kpl
- Kurren puuhavihko, 400 kpl
- Kurren muistipelikortit, 400 kpl
- Bioporukka-esite, 200 kpl
- Kompostointiopas, 500 kpl
- Yhteinen juttu, kompostointiopas, 1 000 kpl
- Yhteinen juttu, kodin lajitteluopas, 3 000 kpl
Vuosikalenteri 2016 jaettiin joulukuussa jokaiseen Kainuun talouteen ja useimpiin yrityksiin (yhteensä 43 671 kpl) sekä ulkopaikkakunnalla asuville kesämökkiläisille (6 094 kpl). Toiminta-alueen uusille kiinteistön omistajille, 1590 kpl, lähetettiin jätehuollon tietopaketti, joka sisälsi mm. jätehuoltomääräykset, vuosikalenterin, organisaatioesitteen ja lajitteluohjeita.
Verkkoviestintä
Ekokympin verkkosivuja päivitettiin säännöllisesti ja uutiskirje Ekoaviisi julkaistiin joka toinen kuukausi. Facebookin lisäksi muita somekanavia olivat Twitter, Instagram ja kaksi blogia sekä Snapchat. Mainontaa ja tietoiskuja julkaistiin myös radiossa ja televisiossa.
Sisäinen tiedonkulku hoidettiin yhteisillä palavereilla ja sähköpostilla sekä hallinnon taukohuoneessa olevan fläppitaulun avulla. Hallinnon ja jätekeskuksen / lajitteluasemien välinen tiedonkulku hoidettiin lähinnä puhelimitse ja sähköpostitse.
”Yhteinen juttu” - jätelaitosten neuvontayhteistyö
Itä-Suomessa kunnallisten jätelaitosten neuvonnassa on tehty yhteistyötä yli viisi vuotta. Ekokymppi liittyi neuvontayhteistyöhön viime kesänä. ”Yhteinen juttu” tuottaa asiakaslehteä, vuosikalenteria ym. neuvontamateriaalia. Yhteistyöryhmään kuuluvat jätelaitokset Ekokymppi, Jätekukko, Metsäsairila, Puhas, ja Ylä-Savon Jätehuolto.
@Kurre Kainuulainen
Minullakin lämpökompostori jäätyy. Leudoilla talvi-ilmoilla sen toiminta jatkuu, mutta kun lähestytään -20 astetta, alkaa jähmettyminen. Syynä on vähäinen biojätteen määrä (2 hlöä) ja lämpökompostorin huono kansi. Kun kannen aukaisee, se ei pakkasella mene enää tiivisti kiinni. Kompostista tuleva höyry tiivistyy heti kanteen. Tähän olen kehitellyt kaikenlaista konstia. Olen laittanut pyyhkeen kannen päälle, ettei siihen sataisi lunta. Silti kansi ei mene kunnolla kiinni biojätteen laiton jälkeen. Olen rapsutellut jäätä ja lämpimällä vedellä sulatellut kannen ja kompostorin yhtymäkohtaa. Sitten hankin bokashi-kompostorin ja annoin lämpökompostorin olla.
Meillä bokashi täyttyy noin kolmessa viikossa. Bokashi-kompostoripakettiin kuuluu myös toinen sanko, jota aletaan täyttää, kun ensimmäinen sanko on täysi. Minulla on ostobokashi, sen voi toki tehdä itsekin. Tiivis kansi estää hajujen leviämisen, tosin biojäte astiassa ei haise. Hajun aiheuttaa enemmänkin sekaan laitettava bokashirouhe, joka koostuu erilaisista mikrobeista. Kyseessä on maitohappokäyminen. Kun bokashi-kompostori on täysi, se jätetään hapattumaan eli fermentoitumaan. Kansi pidetään tiiviisti kiinni kahden seuraavan viikon ajan. Sankon alaosassa on hana, josta pitää muistaa ottaa nestettä pois lähes joka päivä.
