Näin asioit Kuhmon lajitteluasemalla

Lajitteluasema on eri jätelajien vastaanottopaikka, jonne kotitaloudet voivat aukioloaikoina tuoda monenlaisia kodin jätteitä, joista useimmista ei peritä erillistä käyntimaksua. Yrityksille palvelu on maksullista.

Lajitteluasemapalvelut ovat Ekokympin järjestämiä. Tämä blogi kertoo palveluistamme Kuhmossa, jossa kaikki on toisin. No eikä - ihan pikkuisen vaan on eroja muihin kuntiin verrattuna. Myöhemmin tulevana vuonna muut kunnat seuraavat Kuhmoa lajitteluasemapalvelujen osalta.

Kun tulet lajitteluasemalle, marssijärjestys on seuraava:

1. Ilmoittaudu henkilökunnalle.

2. Seuraa ajo-opasteita ja kiertosuuntaa.

3. Asemalla on itsepalvelu. Pura jätteet ajoneuvosta ja nosta ne keräyslavoille.

4. Noudata oheisia lajitteluohjeita ja kysy tarvittaessa neuvoa henkilökunnalta.

5. Maksuliikenne hoidetaan laskutuksen kautta.

Kartta Kuhmon asemalta

Noudata lajitteluohjeita

Keräysvälineisiin vastaanotettavan jätekuorman maksimikoko on 3 m3. Kasoissa varastoitavia jätelajeja (rakennuspuujäte, metsätähde, haravointijäte, kiviainekset, paalatut/suursäkkiin pakatut maatalousmuovit) otetaan vastaan myös suurempia määriä. Vaarallisia jätteitä otetaan vastaan vain pienerissä.

Muovipakkaukset (uusioraaka-aineeksi)

- elintarvikkeiden muoviset pakkaukset

- shampoo- ja pesuainepakkaukset

- muovipullot, -kanisterit ja -purkit ja muovikassit, -pussit ja -kääreet

Vain puhtaat ja kuivat pakkaukset. Laita likaiset pakkaukset ja muut muovijätteet

sekajätteeseen.

Ei PVC-muovia!

Kartonkipakkaukset (uusioraaka-aineeksi)

- maito- ja mehutölkit, keksipaketit, jauhopussit, pizzalaatikot

- juomapakkausten kääreet, pahvilaatikot

Huuhtele likaiset pakkaukset. Litistä ja pakkaa tiiviisti.

Paperi (uusioraaka-aineeksi)

- kuivat ja puhtaat sanoma- ja aikakauslehdet, mainokset, kirjekuoret, luettelot ja kirjat (kovat ja muovitetut kannet pois), kopiopaperit

Metalliromu (uusioraaka-aineeksi)

- kattopellit, kaapelit, metalliset huonekalut, polkupyörät, kattilat, vanteelliset renkaat, irralliset sähköjohdot, työkoneet (koneista poistettava öljyt ja nesteet) ja kodin pienmetalli

Lasi (keramiikka, posliini, kristalli jne.)

- lasiastiat, ikkuna- ja peililasit, kristalli, keramiikka ja posliini (WC-istuimet ja altaat ilman vesijohto- ja viemärilaitteita)

Vie lasipakkaukset Rinki-ekopisteelle.

Rakennuspuujäte


- rakennus- ja purkupuutavara, maalatut ja lakatut laudat, puurakennuslevyt kuten MDF-levy, lastulevy, parketti, vaneri, laminaatti, puukuitulevy, puiset huonekalut, liimapuu

Saa sisältää magneettista metallia kuten saranoita ja nauloja, mutta ei alumiinia, sinkkiä, kuparia, messinkiä eikä valurautaa. Ei-magneettista metallia sisältävä puujäte on rakennusjätettä, joka kuuluu sekajätteeseen tai rakennusjätelavalle.

EI ovia, ikkunoita, karmeja / puitteita - ne kuuluvat rakennusjätteeeen.

Eristevillat (maksullinen)

- lasi- ja vuorivillaeristeet

Kiviainekset kuten betoni, tiili, klinkkeri

- betonikappaleet, kevytbetoni, tiilet laasteineen, laatat ja kaakelit

Kipsilevyjäte

- saa sisältää tapettia, ruuveja, laastia ja laattoja

Haravointijätteet

- lehti- ja neulaskarike ja ruohonleikkuujäte

Metsätähteet

- risut ja oksat ja puunrungot

Kannot

- tyveltään yli 5 cm paksut kannot ja juurakot, ei saa sisältää maa-aineksia eikä kiviä (maa-aineksia sisältävät kannot hinnoitellaan rakennusjätteenä!)

Renkaat 

- vanteettomat ajoneuvojen renkaat, sisuskumit, polkupyörän renkaat

Kyllästetty puu 

- painekyllästämällä käsitelty vihreä ja ruskea puutavara,  kreosootti-kyllästetyt pylväät ja ratapölkyt

Asbesti 

- putkieristeet, vinyylilaattalattiat, kuitusementti- ja kattolevyt ja -huovat, kun valmistusvuosi on ennen 1987

Vaarallinen jäte  

- ajoneuvojen akut, jäteöljyt ja öljyiset jätteet, maalit (myös kuivettuneet) hapot, emäkset, liimat, liuottimet, kasvinsuojeluaineet, uudenvuoden tinat ja eläinlääkejätteet
- nappiparistot ja muu paristojäte erilleen lajiteltuina!

Lääkkeitä / elohopeakuumemittareita / ruiskuja / neuloja ei oteta vastaan -
vie ne apteekkiin. Ilotulitteita ei oteta vastaan - vie ne poliisille.

Sähkölaitteet  

- loisteputkilamput, jääkaapit, pakastimet, mikroaaltouunit, pölynimurit, ompelukoneet, hiustenkuivaimet, kahvinkeittimet, ATK-laitteet, matkapuhelimet jne.

Sekajäte energiaksi (maksullinen) 

- PVC-muovituotteet (sadeasusteet, kerniliinat, cd-kotelot, ns. syvävedetyt pakkaukset kuten lelupakkaukset, vinyylihanskat, keinonahka, muovimapit, lattiamatot, putket, letkut, pressut)
- alumiinipinnoitetut pakkaukset (esim. sipsi- ja kahvipussit)
- pölyimuripussit, tuhka tiiviisti pakattuna
- vaipat ja muut hygieniatuotteet, hehku- ja halogeenilamput (EI energiansäästölamppuja!)
- käyttökelvottomat kengät ja tekstiilit
- muut kuin pakkausmuovit (kalustemuovit, vaahtomuovit, pakastusrasiat, lelut jne)

EI SUURIA JÄTE-ESINEITÄ!

Rakennusjäte & Huonekalut (maksullinen)

- PVC-muovisen pressut ja kevytpeitteet, muoviputket ja -letkut, sähköasennusputket, muovimatot ja tapetit, vinyylilaatat, ulko-ovet (al-peltiä sisältävät) ja ikkuna- ja ovikarmit, kattohuopa, tuhka ja palamisjäte
- sohvat, nojatuolit ja joustinpatjat
- hirvenperkuutähteet säkkiin pakattuna (luut, nahat, päät, lihastustähteet)

Lisätietoa: "Lajitteluasemat palvelevat 2018, Kuhmo"


@ Sari

Jätehuoltoa oppimassa

Kuukauden mittainen tutustuminen jäteneuvojan työhön jätehuollon ammattilaisten ”vierihoidossa” on ollut tosi mielenkiintoista. Ennakko-odotukset, jotka olivat omia puutteellisia mielikuvia jäteneuvonnasta, saivat aimo annoksen oikaisevia faktoja.

Tiesin jo aloittaessani mitä jätteiden lajittelu kotona vaatii, koska asumismuotojakin elämän varrella on ollut jo muutamia. Tällä hetkellä vertaan aiempaa omakotitaloasumista kerrostaloyhtiön toimintaan jätehuollon suhteen. Erilaista on tietysti se, että omaan kompostoriin ei ole mahdollisuutta ja maksut hoituu taloyhtiön hoitovastikkeen kautta.

Tiedon lisääntyminen ja tarkentuminen omalla kohdallani tuo sisimpään huolta laajemmin ihmiskunnan kokonaisvaltaisesta ongelmasta eli kaatopaikkojen olemassaolosta sekä luonnonvarojen ehtymisestä verraten materiaalien kierrätysmahdollisuuksiin.

Suomalaiset osaavat ja ovat kehittäneet niin hyvät systeemit lajittelun ja jatkokäsittelyn osalle, että nämä ovat valttia myös vientituotteina muihin sivistysvaltioihin ja kehitysmaihin. Näin maallikon näkökulmasta tietotaitoa voi ja pitää siirtää ensin lähisukupolville ja omaan arkiseen elämään.

Jatkan oppimallani tiellä ja yritän lajitella omat jokapäiväiset roskat mahdollisuuksien mukaan oikein. Kun lukee huolella ohjeet ”pönttöjen” kyljestä niin menevät oikeisiin osoitteisiin. Lisätiedonlähteen olen löytänyt myös netistä eli Ekokympin www-sivut, joista saa viimeisintä tietoa arkeen eli vaikkapa Kajaanissa pääkirjaston aulassa olevasta näyttelystä …herättää ajatuksia.

Kiitos kun lajittelen!

@Paula Kovalainen

Kokoelmia ja taideteoksia muovisesta maailmastamme

#Muoviroskainstallaatio-näyttely Kajaanin pääkirjastolla 4.-31.10.2017  

Ekokymppi ja Vaara-kollektiivi järjestävät muoviroskainstallaatio -näyttelyn Kajaanin pääkirjastolla lokakuussa. Näyttelyn avajaiset ovat torstaina 5.10. klo 10.00 kirjaston ala-aulassa.

Vuonna 2050 on merissä arvioitu olevan enemmän muovia kuin kaloja. Biohajoamaton muovi jauhautuu luonnossa pieniksi muovipartikkeleiksi, jotka kulkeutuvat ravintoketjuja pitkin merieläimistä, linnuista ja nisäkkäistä ihmisten elimistöön. Mikromuovia lisätään suoraan myös muun muassa kosmetiikkatuotteisiin. Mitä tehdä muovisessa maailmassamme, jokapäiväisten muoviesineidemme kanssa?

Osana Vaara-kollektiivin Luonto kutsuu -ympäristökasvatusprojektia talvella 2017 syntyi #MUOVIROSKAINSTALLAATIO kampanja, jossa haastettiin Kajaanin yläkoululuokkia keräämään viikon muoviroskat ja valmistamaan niistä installaation, joka kuvataan sosiaaliseen mediaan. Kampanja laajeni yhteistyössä Ekokympin kanssa kaikille kajaanilaisille. Muoviroskainstallaatio -näyttely on kooste haasteeseen osallistuneista kuvista. Näyttelyssä on esillä myös tietoa muovijätteiden käsittelystä ja kierrätyksestä. #Muoviroskainstallaatio -haasteeseen voi osallistua koko loppuvuoden ajan.

#MUOVIROSKAINSTALLAATIO -osallistumisohjeet:

- Kerää 7 päivän ajalta kaikki taloutesi muoviroskat ja pese ne

- Kokoa muoviroskista installaatio: installaatio voi tarkoittaa asetelmaa, värilajitelmaa, patsasta, taideteosta, toteemia jne.

- Valokuvaa installaatio ja tägää se Instagramiin #muoviroskainstallaatio, tai lähetä kuva osoitteeseen: vaarakollektiivi(at)gmail.com

- Kierrätä lopputulos

RINKI-muovinkeräyspisteet Kajaanissa: K-Citymarket, Prisma, Tokmanni (Kasarminkatu) & Entrinki.

Tervetuloa Muoviroskainstallaatio -näyttelyn avajaisiin pääkirjaston ala-aulaan torstaina 5.10. klo 10.00!


”Jokaipäiväiset muoviesineemme: vaatteiden kuidut, hampaiden paikat, pullot, ripset, puhelimet ja kuuläkärkikynät. Kaukaisten ehtyvien öljylähteiden tuhot – ja sorto. Valtamerillä kelluvat muoviroskalautat, joiden häviämätön plastiikkarouhe löytää vähitellen tiensä merieläinten vatsoista nakuapinan verenkiertoelimistöön.”  -Ote Vaara-kollektiivin Luonto kutsuu ja se kutsu on hätähuuto prosessidraamasta 

@Sari Komulainen ja @Elsa Lankinen

Syysuutisia

Kesä mennä hurahti, ja syksy saapuu vieraaksemme. Lomien ansiosta blogimmekin ovat olleet levossa. Kurre kertoo Kurrenkerho -blogissaan kesätapahtumista, ja minä jaan tuoreimmat uutiset ja ajankohtaisasiat tässä.

Muutostöitä meneillään Kuhmon ja Suomussalmen lajitteluasemilla sekä Majasaaren jätekeskuksessa

Kuhmon asemalla rakennetaan parhaillaan ajoramppia jätekuorman purkamista helpottamaan. Kun ajoramppi on valmistunut, asiakkaat voivat pudottaa jätteet korokkeelta suoraan keräysvälineeseen. Tämä myös nopeuttaa lajitteluasemalla asiointia ja vähentää ruuhkien ja jonojen syntymistä. 

Suomusalmen lajitteluasemalle rakennetaan ympärivuorokautinen vastaanotto puutarhajätteille. Majasaaren jätekeskuksessa Kajaanissa laajennetaan lajittelulaituria peräkärryasiakkaiden käyttöön.

Jätekeskuksen lajittelulaituria laajennetaan

Kuhmon lajitteluasema saa piakkoin ajorampin

Haaste kajaanilaisille!

Vaara-Kollektiivin Luonto kutsuu ja Ekokymppi haastavat kajaanilaiset mukaan muovinkierrätys-kampanjaan.

Kerää taloutesi muoviroskat viikon ajalta, tee niistä installaatio ja valokuvaa se. Ekokymppi ja Vaara kokoavat kuvista näyttelyn Kajaanin pääkirjastolle lokakuuksi. Lisätietoa verkkosivuiltamme www.ekokymppi.fi

Otanmäki-Vuolijoki: Keräys kotien vaaralliselle jätteelle

Syyskeräys kotitalouksien vaaralliselle jätteelle ja sähkölaitteille on lauantaina 7.10. Otanmäen Siwan pihalla kello 10. - 11.45 ja Vuolijoen Salen pihalla kello 12.15 - 14.

Miniroskiksen tekoon Nälkämaan markkinoilla

Joko sinulla on miniroskis? Tulepa tuunaamaan itsellesi sellainen Nälkämaan markkinoilla, jossa Kurre ja muut ekokymppiläiset tarjoavat tarvikkeet ja opastuksen roskiksen tekoon.

Nälkämaan markkinat Seppälässä 15.9. klo 9-16 ja 16.9. klo 9-14.

Puutarhajätteen sesonkiaika alkamassa

Pihojen rapsuttelut alkavat pian ja puutarhajätettä kertyy kasoittain. Haravointijätteille ja metsätähteelle on maksuton vastaanotto Ekokympin lajitteluasemilla ja Risu-Mattilassa. Puutarhajätteiden vastaanottopaikat Kainuussa

Ekokymppi mukana KAIKOSBio -esiselvitys-hankkeessa

Hankkeessa selvitetään muun muassa Kostamuksen alueella syntyvän yhdyskuntajätteen koostumus. Tutkimus toteutetaan Kostamuksessa Ekokympin lajitteluohjeiden ohjeiden mukaisesti. Lajittelijoiden koulutus ja itse kokeen valvonta tapahtuvat Ekokympin toimesta.

Tutkimuksella tuotetaan kallisarvioista tietoa yhdyskuntajätteen lajittelun kehittämiseksi Kostamuksen kaupunkipiirin alueella. Nykyisin jätteen lajittelu on Kostamuksessa alkuvaiheessaan.

Lisätietoa

@Sari Komulainen

Kesämökin jätehuolto järjestykseen

1. Roska-astiat mökkikeittiön allaskaappiin

Mökkikeittiön kaapistoon laitetaan vähintään kaksi roska-astiaa. Yhteen astiaan lajitellaan biojätteet ja toiseen sekajätteet. Jos kaapissa on tilaa useammille roska-astioille, niihin voit lajitella tarpeen mukaan esimerkiksi lasia tai metallia.

2. Sekajätteet keittiökaapista Ekokympin aluekeräyspisteelle tai omaan roskapönttöön

Jos sinulla on oma sekajäteroskis, jonka jätehuoltoyritys tyhjentää, huomioi Ekokympin jätehuoltomääräykset liite 1 ”Keräysvälineitä, -paikkoja ja –tiloja koskevat tekniset perusvaatimukset”

Tyhjennysväli sovitaan suoraan jätehuoltoyrityksen kanssa, mikäli se on enintään 8 viikkoa. Pitempää tyhjennysväliä voit hakea Ekokympistä. Tyhjennysväli on oltava säännöllinen ja ennalta sovittu.

Jos viet sekajätteet Ekokympin aluekeräyspisteelle, lähin keräyspiste löytyy: www.kierrätys.info –palvelusta.


3. Biojäteroskis keittiökaapista tyhjennetään kompostoriin tai kompostoivaan käymälään. 

Kompostointiohjeita saat Ekokympistä. 

Biojätteet voi mökillä laittaa kompostoivaan käymälään. Käymälän voi rakentaa myös itse. 

4. Ohjeistus

Merkitse / tarroita kaikki roska-astiat.  Tarkempia lajitteluohjeita löytyy joka kotiin jaetusta Ekokympin kalenterista, Yhteinen juttu-lehdestä ja verkkosivustolta www.ekokymppi.fi.


5. Lajittele sekajäte ja biojäte erilleen

Biojäteastiaan laitetaan kasvisten ja hedelmien kuoret, kahvinporot suodatinpusseineen, kukkamulta, kasvinosat, ruoantähteet.

Sekajäteastiaan laitetaan kahvi- ja sipsipussit, hehkulamput, vaipat ja terveyssiteet, cd-levyt koteloineen, muovipakkaukset ja tekstiilit. Muovipakkaukset voi halutessaan viedä muovinkeräykseen Ekokympin lajitteluasemalle tai RINKI-ekopisteelle (Kajaanissa).

6. Lajittele myös muut jätteet

Kannattaa kerätä erilleen myös lasi-, metalli- ja kartonkipakkaukset sekä sanoma- ja aikakauslehdet. Vie ne markettien pihoilla oleville RINKI-ekopisteille. Ekopisteet ja muut keräyspaikat: www.kierrätysinfo.fi

Rinki-ekopisteitä löytyy markettien pihoilta.

Vanhat repaleiset vaatteet ja muut tekstiilit kuuluvat sekajätteeseen. Hyväkuntoiset ja puhtaat tekstiilit voit viedä muovipussissa ekopisteiden UFF-laatikoihin tai kirpputoreille.

Vaaralliset jätteet (jäteöljyt, -maalit, -liuottimet, torjunta-aineet jne.) ja sähkölaitteet (jääkaapit, televisiot, matkapuhelimet, kahvinkeittimet, loisteputkilamput jne.) otetaan maksutta vastaan Ekokympin lajitteluasemalla.

Suuret jäte-esineet ja –kuormat kuten remonttijätteet, polkupyörät ja huonekalut otetaan myös lajitteluasemalla aukioloaikoina vastaan. Hyötyjäte pienkuormana on maksutonta. Maksuton vastaanotto myös puutarhajätteille – muista kuitenkin lajitella oksat ja haravointiroskat erilleen. 

Lajitteluasemalla otetaan maksutta vastaan esimerkiksi puutavaraa.

Lajitteluasemilla vain seka- ja energiajätteestä peritään maksu. Lajitteluasemat ja muut keräyspisteet: www.kierrätysinfo.fi

Jätteen poltto on kielletty. Vain lämmityksen yhteydessä saa polttaa paperia, pahvia, kartonkia ja käsittelemätöntä jätepuuta. 

Kysy neuvoa Ekokympin asiakaspalvelijoilta. Heitä voit tavata ihan livenä lajitteluasemalla mehutarjoilun merkeissä.

Lisätietoa www.ekokymppi.fi Chat-kanava kello 9 -20 ja jäteneuvonnastamme: 044 071 0067, 044 710 0069, info@ekokymppi.fi

Nautitaan kesästä!

@Sari Komulainen

Viime vuosi oli loppusijoituksen loppu

Vuoden 2016 alusta astui voimaan kaatopaikkapäätös, joka päättää jätteenkäsittelyn perinteisen tavan lopullisesti. Jätteen loppusijoittaminen päättyy lähes kokonaan ja jätemateriaalivirrat on esikäsiteltävä tavalla tai toisella. Tämä tuo haasteita Ekokympille sekä muille jätealan toimijoille. Käsittelymenetelmiä ja uusia hyötykäyttötapoja on kehitettävä aiemmin loppusijoitetuille materiaaleille. Kotitalouksien rooli huolellisena lajittelijana korostuu myös entisestään, jotta saamme laadukkaita kierrätysmateriaaleja sekä vähemmän käsittelyä vaativaa sekalaista jätettä energiahyödyntämiseen.

Kaatopaikoille ei saa enää sijoittaa orgaanista jätettä.
 Jätekeskuksessa eri jätelaadut käsitellään ja hyödynnetään energiana tai materiaalina.

Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto Leppävirralla eteni suunnitellusti ja ensimmäinen jätetuli syttyi 15.7.2016. Ekovoimalaitos tuottaa lämpöä Varkauden kaupungille ja sähköä omistajilleen noin 640 000 asukkaan hyödyntämiskelvottomasta sekalaisesta jätteestä. Meidän kainuulaistenkin jäte päätyy hyödynnettäväksi Riikinvoimalle. Voimalan rakentaminen on merkittävä edistys kahdeksan Itä-Suomen kunnallisen jätelaitoksen alueella syntyvien hyödyntämiskelvottomien jätteiden hyötykäytön kannalta.

Jätehuolto on ollut puheenaiheena myös valtakunnallisella tasolla. Jätelain ja hankintalain uudistuksen valmistelu etenee eduskunnassa. Hallituksen ohjelmassa on kaventaa jätelailla kunnallisen jätehuollon järjestämisvastuuta vain asumisessa syntyvään jätteeseen. Tämä tarkoittaisi sitä, että kunnat eivät voisi enää tukeutua omistamansa jätelaitoksen tarjoamiin palveluihin vaan joutuisivat hankkimaan ne yksityiseltä sektorilta. Toteutuessaan tämä olisi vähintäänkin erikoinen tilanne. Hankintalain uudistus ei suoranaisesti koske kuntayhtymää, koska markkinaehtoinen toimiminen on jo kielletty julkiselta toimijalta.

Nykyhetken kiertotalousyhteiskunnassa materiaalien kierrätys korostuu entisestään. On tärkeää saada materiaalivirtoja entistä enemmän uudelleen käyttöön ja säilymään kierrossa mahdollisimman pitkään. Kierrätyksellä säästämme luonnonvaroja ja energiankulutusta. Se alkaa sinusta – kiitos, kun lajittelet!


@Jukka Oikarinen

Jätteiden yö 9.6.2017

Mitähän sitä kesälomalla tekisi?

Kajaanin Raatihuoneentorilla järjestetään ainakin 9.6.2017 kello 18:00 – 24:00 koko perheelle suunnattu Jätteiden yö –tapahtuma. 

Iltaosiossa kello 18:00 – 20:00 on erityisesti lapsille mietittyä ohjelmaa. MLL Kainuun yhdistys on paikalla tekemässä kasvomaalauksia ja lapset pääsevät myös puhaltelemaan torilla saippuakuplia.

Nälkäisiä ja janoisia kävijöitä palvelee makkaranmyynti ja kahvinmyyntikoju. Tapahtumassa voi arvontalipukkeen täyttämällä voittaa yllätystuotekassin. Tuotekassi arvotaan paikanpäällä aina tasatunnein!

Illalla järjestettävässä kokkisodassa joukkueet tekevät erilaisia ruoka-annoksia hyödyntäen kotoa ylijääneitä aineksia. Sohvanpurkukisassa joukkueet laitetaan muistelemaan, kuinka sohvan purkamisesta syntyvät jätteet kuuluu lajitella. Sohvanpurkukisaan on ilmoittautunut jo mukaan joukkue Kajaanin Hokista ja Kajaanin Hakasta.

Tuunauspajassa pääsee koristelemaan oman taskuun sopivan miniroskiksen, johon on näppärä kerätä purkat ja tumpit talteen. Jäteurakoitsijat esittelevät kiinnostuneille pojille (..ja miksei myös mimmeille) jätekalustoa Raatihuoneentorin laitamilla.

Ja että ajatukset ei pyörisi ihan koko iltaa ”roskahommien” ympärillä, musiikkitarjonnasta vastaa kainuulainen The Heatwave Band, joka on lupautunut soittamaan kolme settiä illan aikana.

Jätteiden yössä musiikkitarjonnasta vastaa kainuulainen The Heatwave Band

Monta kivaa juttua on siis illalle tulossa, kannattaa merkitä aika ylös kalenteriin ja pyörähtää paikalla!

Tarkempaa aikataulua julkaistaan lähiaikoina tapahtuman facebook sivulla: https://www.facebook.com/events/1867980373418330/

@Susanna Hyvärinen

LAJITTELU ON KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ

Ekokympin toiminnan lähtökohtana on kestävä kehitys. Kestävä kehitys voidaan määritellä monella tavalla, mutta Gro Harlem Brundtlandin komission määritelmä vuodelta 1987 on ehkä parhain. Siinä sanotaan, että kestävää kehitystä on kehitys, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Tällä hetkellä meillä on tarpeita aivan liikaa. Me käytämme luonnonvaroja kohtuuttomasti ja se aiheuttaa koko ajan myös lisää jätteitä. Kainuussakin pelkkää sekajätettä syntyy noin 12 miljoonaa kiloa vuodessa.

Lajittelu on osa kestävää kehitystä ja kiertotaloutta.

Kestävä yhteiskunta tarkoittaa meitä kaikkia ja yhteisesti päätettyjä lakeja ja määräyksiä. Jätteen määrää voi jokainen vähentää turhaa kulutusta vähentämällä. Lisäksi tuottajien pitäisi parantaa tuotteiden laatua, että ne kestäisivät pitempään. Myös jo syntyneelle jätteelle voidaan tehdä jotain. Jätteen määrää voidaan vähentää käyttämällä jätteitä uudelleen. Tästä hyvänä esimerkkinä kirpputorit ja Rinki-ekopisteellä UFF:n keräysastiat. Voimme myös kierrättää lähes kaikkia kodissa syntyviä jätteitä.  Rinki-ekopisteelle voi viedä metallia, lasipakkauksia, kartonkia ja paperia. Kaikki lähtevät tuotantolaitoksiin uusiokäyttöön. Kajaanissa on myös neljä muovipakkausten keräyspistettä (Tokmanni Kasarminkatu, City-market, Prisma ja Entrinki). Näistä pakkausmuoveista tehdään uusiomuovia.

Jätteitä voidaan myös polttaa energiaksi. Energiajäte (palava jäte) tehdään Majasaaressa kierrätyspolttoaineeksi ja sekajäte lähtee polttoon Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitokseen Leppävirralle. Osa sekajätteestä lähtee Bodeniin Ruotsiin. 

Sekajätettä, joka menee ekovoimalaan energiakäyttöön.

Biojätteen paikka on oma kompostori tai kotitalouksista kerättynä Majasaaren jätekeskuksen biojätealue. Biojätteestä tehdään isoissa aumakomposteissa multaa. 

Muu lasi viedään Entrinkiin kuten myös sähkölaitteet. Muu lasi on aiheuttanut viime aikoina kysymyksiä. Mitä on muu lasi? Muu lasi tarkoittaa rikkinäistä juomalasia, lautasta, peiliä, ikkunalasia eli kaikkea muuta paitsi lasipakkausta. 

Lasimateriaaleja ei saa laittaa sekajätteeseen, vaan niille on omat paikkansa.

Vaarallisille jätteillekin on omat keräyspaikkansa. Vanhat lääkkeet voi viedä apteekkiin, paristot kauppaan, energialamput alan kauppoihin ja muut vaaralliset jätteet Majasaaren jätekeskukseen tai Entrinkiin. Ja palautuspullot ja –tölkit viedään tietysti kauppaan. Kaatopaikalle ei mene juuri mitään (mm. tuhkaa ja kiviainesta).

Kaikkein tärkein lenkki kierrätyksessä on kuitenkin jätteen lajittelu kotona. Jätteen lajittelu takaa sen, että jätteet pääsevät hyötykäyttöön. Jos kaikki laitetaan sekajätteeseen, seassa menee paljon jätteitä polttoon, joita olisi voitu käyttää paremmin hyödyksi uusiomateriaalina. Vääränlainen jäte (biojäte, metalli, lasi, muu lasi, sähkölaitteet ja vaarallinen jäte) sekajätteen seassa myös vaurioittaa polttolaitoksen laitteita ja aiheuttaa turhia kuljetuskustannuksia. Kaiken lisäksi sekajäte on taloyhtiölle ja siten myös asukkaalle kallein jätelaji, tätäkin kannattaa ajatella. Sekajätteen sekaan ei siis kannata laittaa kartonkia, paperia eikä energiajätettä. 

Kun lajittelet jätteesi, olet mukana kestävässä kehityksessä!

@Anu Koskela

Neuvojat muistelevat - Mitä tapahtuikaan viime vuonna?

Kurren potturasteilla bioskapeikko ja Kurre

Palaako pottu? -kampanja
Toimintavuoden kampanja oli nimeltään ”Palaako pottu?", jonka tarkoituksena oli tehostaa biojätteen lajittelua. Kampanja oli esillä neuvontakäynneillä ja tapahtumisssa kuten RSA-messuilla, Mahdollisuuksien torilla ja Markkinakadulla. Kampanjaan sisältyi myös kompostointineuvontaa ja ”Bioporukka”-tempaus, jossa kannustettiin naapuruksia yhteiskompostointiin tai yhteisen bioastian käyttöön.

Ympäristökasvatusta ja yhteistyötä
Kurre Kainuulainen vieraili Kajaanin perhekahviloissa ja Kuhmon seurakunnan lapsityön järjestämässä Lentuan luontoillassa ja päiväkodeissa (mm. Puolangan päiväkodit). 

Tuore ympäristökasvattaja

Potut porukassa

Anu esittelee lieroja lapsille

 

Päiväkoti Kasselin kanssa tehtiin paljon yhteistyötä, mikä liittyi päiväkodin kestävän kehityksen (KEKE) ohjelmaan. Siihen on kirjattu jätehuoltoon liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet vuodeksi eteenpäin. Toteutus aloitettiin kesäkuussa tutustumalla Ekokymppiin ja Majasaaren jätekeskukseen. Elokuussa perustettiin matokompostori, ja päiväkodin roska-astiat tarroitettiin kuvallisilla lajitteluohjeilla ja aloitettiin metallin ja lasipakkausten keräys. Syyskuussa järjestettiin perheiden, päiväkodin ja Ekokympin yhteinen tapahtuma, Kurren potturastit. Päiväkodin pihalla oli toimintarasteja, jossa lapset ja vanhemmat pienensivät roskavuorta askartelemalla vanhasta uutta, lajittelemalla roskat ja kompostoimalla biojätteet. Kekevuosi jatkui lokakuun elinkaariteemalla ja loppuvuoden jätteen synnyn ehkäisyllä.

Neuvojat vierailivat Kajaanissa Lehtikankaan koululla, Lyseolla, Keskuskoululla, sairaalakoululla, Paltamon Korpitien kouluilla sekä Suomussalmen kirkonkylän koululla. Neuvonta sisälsi esityksiä Vichypullon elämästä, Tuikun tarinasta ja toiminnallisia tuokioita jätteen lajitteluun ja kestävään kehitykseen liittyen.

Kainuun ammattiopiston kanssa tehtiin paljon yhteistyötä. Eri koulutusaloille pidettiin useita luentoja ja lajittelutyöpajoja, ja lukuisia oppilasryhmiä kävi tutustumassa Majasaaren jätekeskukseen.

Kajaanin lukion kanssa tehtiin yhteistyötä Miniroskis -projektissa. Lukion kuvataideopiskelijat kuvittivat tarroja, joita liimattiin diabeetikoilta kerättyihin mittaliuskapurkkeihin. Projekti jatkuu vuoden 2017 puolelle. Lisäksi kuvataidelinjan opiskelijoille pidettiin luento kestävästä kehityksestä.

Maahanmuuttajille pidettiin useita luentoja jätehuollosta Kajaanin Monikassa (monikulttuurinen toimintakeskus). Jokavuotinen jätteiden lajittelu –päivä pidettiin Kainuun Opistolla. Maahanmuuttajia kävi tutustumassa Majasaaren jätekeskukseen ja Sotkamon lajitteluasemalle. Myös Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden henkilökunnalle pidettiin luento jätteiden lajittelusta. Neuvojat tekivät yhteistyötä Otanmäen vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa. 

Jätekatosneuvontaa taloyhtiöissä
Jätekatosneuvontaa tehtiin Kajaanissa ja Kuhmossa. Asukkaat kokoontuivat oman jätekatoksen äärelle, jossa neuvojan kanssa havainnoitiin jätekatoksen siisteyttä ja kehittämiskohteita ja käytiin läpi jätteen lajitteluun liittyvät asiat. suuksissa. Myös isännöitsijäyritysten kanssa tehtiin yhteistyötä luennoimalla taloyhtiöiden hallitusten koulutustilaisuuksissa.

Muu yhteistyö
Yhteistyötä tehtiin eri kyläyhdistysten sekä 5E-kylät- ja Kuhmon Green Care -hankkeen kanssa. Luentoja pidettiin Suomussalmen kirkonkylällä sekä Ojanperän, Etelä-Kajaanin, Sapsoperän ja Suovaaran kyläyhdistyksessä. Nämä kyläyhdistysillat pidettiin useimmiten yhteistyössä Kainuun Nuotan jätevesihankkeen kanssa. Jätevesihankkeen kanssa yhteistyössä pidettiin myös luentoja kansalaisopistolla. Lisäksi Suomussalmen kunnan työntekijöille pidettiin maaliskuussa kestävän kehityksen koulutus.

Tapahtumat ja kilpailut
- RSA-Messut huhtikuussa
- Mahdollisuuksien tori toukokuussa
- Manamansalon ja Neittävän kyläyhdistysten tilaisuudet sekä mehutarjoilut lajitteluasemilla ja jätekeskuksessa kesäkuussa
- SOME-kesäkisa nuorille kesäkuussa
- Markkinakatu heinäkuussa
- Energiansäästöviikko lokakuussa
- Vanahiksen ekopäivä ja Entringin huussipäivä marraskuussa 

Tuikkujahti päättyi
Ekokympin järjestämä viides ja viimeinen Tuikkujahti päättyi tammikuun lopussa. Kisan 2015-16 voitti Puolankajärven koulun 2 A-luokka tuloksellaan 2 636 tuikkukuorta/ oppilas. Palkinnoksi voittajaluokka sai 300 euron rahapalkinnon. Toiseksi kisassa sijoittui kajaanilaisen Pietari Brahen koulun / Lehtikankaan yksikön 5 A-luokka, joka palkittiin 200 euron rahapalkinnolla. Kolmas sija meni myös Pietari Brahen koululle / Soidinsuon yksikkö. Siellä 4 B-luokka saa 100 euron rahapalkinnon. Lisäksi muiden osallistujien kesken arvottiin 100 euron rahapalkinto, jonka voitti Teppanan koulun 2 B-luokka Kajaanista. Jokainen kilpailussa mukana ollut luokka sai osallistumisestaan diplomin, ja kaikkia osallistujia muistettiin Tuikkujahti-värikynäsetillä. Kainuussa Tuikkujahtiin osallistui 32 luokkaa ja 630 oppilasta, ja yhteensä tuikkuja kerättiin 448 177 kappaletta.

Painotuotteet
- Vuosikertomus 2015, 400 kpl
- Vuosikalenteri 2017, 51 000 kpl
- Kurren puuhavihko, 400 kpl
- Kurren muistipelikortit, 400 kpl
- Bioporukka-esite, 200 kpl
- Kompostointiopas, 500 kpl
- Yhteinen juttu, kompostointiopas, 1 000 kpl
- Yhteinen juttu, kodin lajitteluopas, 3 000 kpl

Vuosikalenteri 2016 jaettiin joulukuussa jokaiseen Kainuun talouteen ja useimpiin yrityksiin (yhteensä 43 671 kpl) sekä ulkopaikkakunnalla asuville kesämökkiläisille (6 094 kpl). Toiminta-alueen uusille kiinteistön omistajille lähetettiin jätehuollon tietopaketti, joka sisälsi mm. jätehuoltomääräykset, vuosikalenterin, organisaatioesitteen ja lajitteluohjeita.

Verkkoviestintä
Ekokympin verkkosivuja päivitettiin säännöllisesti ja uutiskirje Ekoaviisi julkaistiin joka toinen kuukausi. Facebookin lisäksi muita somekanavia olivat Twitter, Instagram ja kaksi blogia sekä Snapchat. Mainontaa ja tietoiskuja julkaistiin myös radiossa ja televisiossa.

Sisäinen tiedonkulku hoidettiin yhteisillä palavereilla ja sähköpostilla sekä hallinnon taukohuoneessa olevan fläppitaulun avulla. Hallinnon ja jätekeskuksen / lajitteluasemien välinen tiedonkulku hoidettiin lähinnä puhelimitse ja sähköpostitse.

”Yhteinen juttu” - jätelaitosten neuvontayhteistyö
Itä-Suomessa kunnallisten jätelaitosten neuvonnassa on tehty yhteistyötä yli viisi vuotta. Ekokymppi liittyi neuvontayhteistyöhön viime kesänä. ”Yhteinen juttu” tuottaa asiakaslehteä, vuosikalenteria ym. neuvontamateriaalia. Yhteistyöryhmään kuuluvat jätelaitokset Ekokymppi, Jätekukko, Metsäsairila, Puhas, ja Ylä-Savon Jätehuolto.

Kesä ja lajitteluasemat. HUOM. ei kärpäsiä!

Kurre-kaunokainen: "On voita leivän molemmin puolin"

@Anu Koskela

@Sari Komulainen

Jätehuolto toimivaksi taloyhtiöissä

Tutkimus selvittää ongelmat ja tarjoaa mallin niiden hoitamiseksi

Ekokympin taloyhtiötutkimus 2016-17 selvittää taloyhtiöiden jätehuollon ongelmakohtia. Tavoitteena on löytää malli, jonka avulla taloyhtiöt voivat tarttua ongelmiin ja parantaa jätehuoltoaan. Tutkimuksessa on mukana neljä kajaanilaista taloyhtiötä, joissa on yhteensä 82 asuntoa ja asukkaita noin 150. Tutkimuksessa katsastettiin taloyhtiöiden jätekatokset, mm. niiden siisteys, selkeys, valaistus ja jäteastioiden kunto. Jokaiseen jätekatokseen tehtiin kaksi sekajätteen koostumustutkimusta, toinen kevätkesällä ja toinen syksyllä. Lisäksi havainnoitiin jäteastioiden käyttöasteita. Näiden perusteella tehtiin laskelmia säästöistä, jos käyttöastetta seurattaisiin ja lajittelu tehtäisiin oikein.

Samalla kun sekajätepussit haettiin, tehtiin katsaus jätekatokseen.

Jokaiseen asuntoon lähetettiin lomakekysely, jossa kysyttiin mm. asukkaiden asenteita ja tietotasoa lajittelusta. Lisäksi kysyttiin, mitä jäteastioita asunnossa on. Myös vuokranantajille lähetettiin kyselylomake. Heiltä kysyttiin mm. sitä, ovatko he antaneet ohjeita vuokralaisille lajittelusta. 

Asukkaista koottiin myös tilastollista tietoa. Lisäksi on oltu yhteydessä isännöitsijöihin mm. osallistumalla taloyhtiön kokouksiin. 

Tulosten mukaan jätekatoksien yleinen kunto oli hyvä. Tosin joissakin katoksissa oli rikkinäisiä ja likaisia jäteastioita. Lisäksi roska-astioiden tarrat ja seinällä olevat kyltit eivät olleet yhteneväisiä ja osa tiedoista oli vanhentunut. 

Sekajätteen koostumustutkimuksessa oli sekajätteen seassa keskimäärin 20 % biojätettä. Asuntoihin jaettiin biojäteastiat ja biojätepusseja ensimmäisen sekajätetutkimuksen jälkeen, mutta tällä ei ollut vaikutusta. Toisessa tutkimuksessa saatiin sama tulos.

Roskapussien sisällöstä biojätettä oli keskimäärin 20 %

Jäteastioiden täyttöasteen seuranta ei ollut kunnossa kaikissa taloyhtiöissä. Jäteastiat haettiin vajaina ja tämä tarkoitti taloyhtiölle turhia maksuja. 

Lomakekyselyn vastausprosentti oli 49 % (40/82). Vastausten mukaan lajittelu sujui hyvin, vaikka kävi ilmi, että kaikilla ei ollut kaikkia tarvittavia jäteastioita asunnossaan. Rivien välistä saattoi siten lukea epävarmuutta ja tietämättömyyttä jäteasioissa. Vastaajista suurin osa oli omistajia, jotka itse asuivat taloissa. Vuokralaisia asui kyselyn aikana 18 asunnossa. Vuokranantajille suunnatussa kyselyssä tuli esille, että vuokralaisille annetaan ohjeita lajitteluun, mutta vastuu lajittelusta kuului heidän mielestään vuokralaiselle. 

Parannusehdotuksia

Jätekatoksen astioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Joillekin likainen astia voi olla este lajittelussa. 

Astioiden tarrat pitää yhtenäistää seinän kylttien kanssa yhtäpitäviksi, myös seinän kylttejä täytyy päivittää.

Tietoa lajittelusta ja sen merkityksestä pitää lisätä. Tässä asiassa vuokranantajat voisivat olla tiukempia. Lupaus jätteen lajittelusta voisi olla vuokrasopimuksen ehtona. Toki tutkimuksessa oli vuokralaisia, jotka lajittelivat jätteensä hyvin. 

Tiedottaminen taloyhtiön säästöistä lajittelun seurauksena voi myös olla keino lajittelun paranemiseen. 

Taloyhtiön yhteisöllisyyttä pitää pyrkiä lisäämään. Joissakin taloyhtiössä toimii jo aktiivisia asukkaita, jotka esimerkiksi vievät vanhusten keräämät metallit ja lasipakkaukset Rinki-ekopisteille. Taloaktiivien tehtävänä voisi olla myös jäteastioiden täyttymisen seuranta.

Tutkimuksessa ei tutkittu taloyhtiön ja muiden toimijoiden kuten isännöitsijän, jäteurakoitsijan, huoltoyhtiön ja Ekokympin yhteistyön toimivuutta. Tiedon puute tällä tasolla saattaa myös vaikuttaa asumisessa syntyvän jätteen lajitteluun. 

@Anu Koskela

Ootko Sä Pönttö?

Pönttö, Purnukka ja Tölkki eivät kuulu sekajätteeseen

Ekokympin kampanjointi lajittelun puolesta jatkuu Kainuussa. Ootko sä Pönttö? - kampanjan tavoitteena on lisätä lasi- ja metallijätteen lajittelua ja kierrätystä. Taustalla on tiukentunut lainsäädäntö, jonka myötä lasin ja metallin lajitteluvelvoite on tulossa myös uusiin jätehuoltomääräyksiin.

Pönttö ja Purnukka eri paikkoihin
Lasimateriaalien lajittelussa on tärkeää pitää erillään pakkauslasit ja muu lasimateriaali kuten posliini ja keramiikka. Lasipakkaukset kuten hillopurkit kuuluvat RINKI-ekopisteelle. Sinne ei saa laittaa rikkoontuneita kahvikuppeja eikä juomalaseja, vaan ne on toimitettava lajitteluasemalle tai Entrinkiin.

Riikinvoiman ekovoimalaan menevän sekajätteen joukossa ei saa olla palamatonta jätettä kuten metallia ja lasia. Niistä tulee lisäkustannuksia, koska ne kuluttavat voimalan laitteistoja ja lisäävät tuhkan haitta-ainepitoisuuksia. Ekovoimala toimii sitä tehokkaammin, mitä tarkemmin jätteet on lajiteltu.

Sata turhaa rekkaa
Ekokymppi on tutkinut kainuulaisen sekajätteen koostumusta, ja tulosten mukaan väärää jätettä kuljetetaan ekovoimalaan yli 3,5 miljoonaa kiloa vuodessa. Se tarkoittaa sitä, että yhteensä 100 turhaa rekkakuormaa ajetaan vuosittain Kajaanista Leppävirralle. Kustannuksia syntyy väärän jätteen kuljettamisesta noin 200 000 euroa – kainuulaisen maksettaviksi.

Kierrätys säästää luonnonvaroja
Rahallisen hyödyn lisäksi lajittelu säästää luonnonvaroja. Metallijäte ja pakkauslasit päätyvät teollisuudelle uusioraaka-aineiksi, jolloin neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee. Kahvikupit, juomalasit, vessanpöntöt, keraamiset esineet ja peililasit hyödynnetään maanrakentamisessa Majasaaren jätekeskuksessa.

Ootko Sä Pönttö? -kampanja näkyy muun muassa tapahtumissa ja useilla sosiaalisen median kanavilla kuten Instagram, Twitter, Facebook ja Snapchat. Tykkää @ootkosapontto –sivua Facebookissa!

Aiemmin kaikenlainen lasimateriaali laitettiin samaan lasinkeräykseen ja Ekokymppi käytti tuon materiaalin maanrakennuksessa.

Nykyisin pakkauslasi on vietävä Rinki-ekopisteelle ja "muu lasi" kuten posliini, keramiikka, kristalli ja tasolasi lajitteluasemalle tai jätekeskukseen, "Muu lasi" käytetään maanrakennuksessa hyödyksi.

Ekopisteeltä pakkauslasi tuodaan välivarastoon jätekeskukseen, josta Rinki Oy hakee ne ja vie Englantiin uusiokäyttöön.

Lisätietoa lajittelusta www.ekokymppi.fi > kodin lajitteluopas

@Sari Komulainen

Banaani lähtee matkalle

Kevät on tullut. Tiedän sen vähintäänkin siitä, että päiväkodit kutsuvat minua käymään ja viemään lapsia "Banaanin matkalle". Banaanin matka on elinkaarileikki, jota olen leikkinyt lasten kanssa jo neljä vuotta. Se muuttuu ja kehittyy matkan aikana. Muutan banaanin matkaa sitä mukaa, kun huomaan, että jotain uutta voisi tuoda leikkiin mukaan. Tai sitten huomaan, että leikki ei suju jossain kohdassa. En tiedä etukäteen miten ryhmä toimii, miten opettaja on mukana ja minkälainen on leikkitila. Kun menen päiväkotiin, minulle on varattu jokin huone ja se voi olla minkälainen vaan. Banaanin matkaa on leikitty ihan pienessä huoneessa ja myös tosi isossa jumppasalissa. Joka kerran rakennan itse matkan ja vien mukanani välineet. Käytän tilan huonekaluja tai esineitä hyväkseni leikissä. Omaa rekvisiittaa ovat laiva, banaanipuu, vihreä peitto, Reilun kaupan banaanit, leikki-rahat, banaanikauppa, matokompostori matoineen, jäteauto ja biojätepussit. Leikin rakentaminen kestää noin vartin.

Banaanin matkan tykötarpeet; banskulaiva, matokompostori, biojätettä kuljettava jäteauto yms.

Kohderyhmä ja tavoitteet
Paras kohderyhmä banaanin matkalle on 3-5 -vuotiaat. Joskus mukana on ollut pienempiäkin ja he menevät isompien mukana, mutta pelkästään pienille matka ei sovellu. Isommille lapsille olen joskus koettanut tätä leikkiä, mutta esimerkiksi eskarit kiinnittävät enemmän huomiota olemukseeni kuin asiaan. Ehkä leikki on heille jo liian helppo tai tylsä? Leikki ei vain toimi. Hyvä ryhmäkoko on noin 10 lasta. Silloin opettajia on hyvä olla mukana ainakin kaksi. Leikki kestää noin 45 minuuttia riippuen leikin käänteistä ja ryhmästä.

 Leikin tavoitteena on herätellä lapsia ihmettelemään, mistä banaanit tulevat ja minne banaanin kuoret päätyvät. Leikissä tulee esille myös biojätteen käsite. Matokompostorin Kosti Kompostimato on aina jännittävä tuttavuus. Kun ruokitaan Kostia, samalla konkretisoituu se, että biojätteestä syntyy multaa. Multa on tärkeä asia, ilman sitä ei ole ruokaa. Rahan käsittely liittyy Reilun kaupan banaaneihin, joita banaanini ovat lähes aina (niitä ei ole aina saatavilla!). Kerron, että työstä saadaan palkkaa ja sillä palkalla ostetaan tavaroita, joita tarvitaan. Leikissä on tietty juoni, joka se etenee minun ja lasten dialogin kautta.


Leikin juoniLapset istuvat edessäni. Aloitan kertomalla, kuka olen ja sen jälkeen kerron, mitä on kierrätys. Kysyn lapsilta, mitä he arvelevat kierrätyksen olevan. Kerron kierrätyksestä metallipurkin kautta. Ja huomautan, että tulin oikeastaan kertomaan banaaneista. Kysyn lapsilta mistä banaaneja saadaan? Keskustelemme hetken siitä. Seuraavaksi kysyn, kuka haluaa lähteä banaanin matkalle. Sen jälkeen lähdemme matkaan ja katsomaan missä banaanit kasvavat. Lähdemme Peruun laivalla ja minä johdan jonoa. Joku ottaa mua hännästä kiinni ja sitten mennään. Kun ohitamme Brasilian, otamme muutamat samba-askeleet matkalla. Perillä on kuuma - kerron, että banaanit tarvitsevat lämpimän ilmaston kasvaakseen. Mutta missä banaanit ovat? Onko näkyvissä banaanipuita? Yksi näkyy (pöydän päällä), mutta siinä ei ole banaaneja (ne ovat piilossa pöydän alla, vihreän peiton suojassa). Kerron, että joku on varmaan ne jo kerännyt puusta suojaan. Mutta vielä on töitä tekemättä. Lapset raottavat peittoa ja jokainen kerää itselleen piilosta banaanin. Ja kun kerran töitä on tehty, saa palkaksi 50 senttiä. Työtä tehdään kuumassa ilmanalassa ja hikeä pyyhitään iholta.



Lähetäänkö Peruun?



Banaanit on haettu laivalla Perusta ja kypsytetty Suomessa. Kaupassakäynnin jälkeen pääsemme herkuttelemaan, omnom!

Sitten lähdetään laivalla koti-Suomea kohti (jonossa). Jokaisella on banaani mukana. Muistutan, että banaania ei saa vielä syödä, eikä laivassa saa tuhlata rahaa. Suomessa banaanit laitetaan vielä kaupan varastoon kypsymään. Lapset menevät istumaan. Sitten lasketaan yhdessä viiteen tai kymmeneen sormilla. Nyt banaanit ovat kypsiä. Tässä kohtaa olen kauppias. Yksitellen lapset tulevat kauppaan ostoksille. Banaani maksaa nyt 50 senttiä eli juuri sen verran kuin lapset ovat tienanneet. Kerrataan, miten kaupassa toimitaan. Ensin otetaan banaani ja sitten se maksetaan. Sitten voikin mennä syömään banaania. Mulla on iso biopussin ja kerään kuoria siihen lapsilta. Laitamme yhdessä pieniksi paloiksi leikeltyjä kuoren palasia biopussiin. Kun kaikki ovat syöneet ja kuoret laitettu pusseihin ja osa jätetty vielä ilman pussia, vien lapset päiväkodin keittiöön katsomaan biojätesankoa. Vähän aikaa ihmetellään, mitä tänään on ollut aamupalalla ja sitten iso banaaninkuoripussi laitetaan biojätteen sekaan. Palaamme leikkihuoneeseen, ja kerron nukkuvasta ystävästäni, joka pitää herättää. Huudamme yhdessä Kosti Kompostimatoa. Olen ennen lasten tuloa piilottanut Kostin minikompostin sekä jäteauton. Kun Kosti herää, esittelen hänet kämmenelläni. Lapsetkin saavat halutessaan Kosti-lieron kämmenelleen. Lopuksi laitamme pienet banaaninkuoren palaset matokompostoriin. Kosti on iloinen, kun sai ruokaa.

 3-vuotias Tuomo-poika on oppinut banaanin matkalla ainakin sen, että kuoret ovat biojätettä, jotka pitää lajitella biojäteastiaan.

Viimeisimpänä paikalle huristelee jäteauto, johon laitetaan pieni pussi kuoria, ja jota jokainen saa vähän aikaa ajaa. Kohteena on Kajaanin Majasaaren jätekeskus, jossa pussi pudotetaan. Kerron miten multaa syntyy ja mitä mullasta voi syntyä. Esimerkiksi banaanipuu siellä Perussa!

Matkan päätteeksi teen palautekyselyn: kysyn, mitä heille jäi mieleen Banaanin matkasta. Jokainen voi kertoa, mitä jäi mieleen. Voin myös ehdottaa sanoja, joita lapset voivat sitten peukuttaa. Esimerkkisanoja: banaani, Peru, biojätesanko, Kurre, Kosti, kuuma, laivamatka, kauppa, jäteauto, palkka

Kiittelen ja jaan lapsille Kurre-tarrat ja kotiin vietäväksi Banaanin matka -vihkosen.
Keväterveisin

@Kurre

Purkkirivistö upea ja suuri, koristaa kirjaston vitriiniä juuri!

Onko sinulla tullut joskus eteen tilanne, että purukumi on suussa ja siitä pitäisi päästä äkkiä eroon? Eikä tietenkään ole näköpiirissä mitään paikkaa mihin sen äkkiä laittaisi. Itse en pysty heittämään purukumia ulkona maahan, koska se on ikävän näköinen ja kaiken lisäksi koirat ja muutkin eläimet saattavat pistää sen poskeensa ikävin seurauksin. Joskus apu löytyy nenäliinasta, johon voi purukumin kietaista. Sitten kun tulee tarve nenäliinalle vuotavan nenän takia, siinä onkin epämääräisen näköinen kokkare valmiina. No, nyt minulla on käytössäni miniroskis ja olen todennut sen tosi käteväksi purukumiroskikseksi. Itse en polta tupakkaa, mutta tupakantumpeillekaan ei näytä olevan tarpeeksi roskakoreja. Miniroskis sopii myös tupakoitsijalle: laita tupakantumppi miniroskikseen, korkki napakasti kiinni ja luonto kiittää!

MIKÄ IHMEEN MINIROSKIS?

Miniroskis on alun perin diabeetikoiden mittaliuskapurkki, joka tuunataan erilaisilla tarroilla kauniiksi. Miniroskis mahtuu taskuun ja siihen voi laittaa tupakantumppeja, purukumeja ja muuta pientä roskaa. Miniroskikseen savuamaan jäänyt tupakantumppi sammuu pian, kun korkki napsahtaa kiinni. Miniroskista voi käyttää aina uudestaan ja uudestaan tyhjentämisen jälkeen.

ROSKA PÄIVÄSSÄ –LIIKE

Roska päivässä –liikkeen perustajan Tuula-Maria Ahosen ajatuksena on, että jokainen meistä voi vaikuttaa roskaamisen vähentämiseen. Jokainen voi noukkia maasta vaikkapa vain sen yhden roskan päivässä, ja tuloksena on roskattomampi ympäristö. On selvää, että siistiä ympäristöä ei roskata niin herkästi kuin valmiiksi sotkuista. Miniroskis on keskeinen osa Roska päivässä –liikettä. Se toimii ennaltaehkäisevästi: roskia ei tule edes heitettyä ympäristöön.

MINIROSKIS -PROJEKTI

Kestävä kehitys tarkoittaa Ekokympin näkökulmasta sitä, että luonnonvaroja täytyy säästää kierrättämällä niitä. Näin vähennetään myös jätekuormaa ja estetään siltä osin ympäristöongelmia. Jätteen lajittelu on yksi tapa edistää kestävää kehitystä. Kotona tehdyn lajittelun ansiosta suuri osa jätteestä pääsee kierrätykseen ja loput muuhun hyötykäyttöön, kuten energiaksi. Kaikkeen liittyy myös pyrkimys siistiin ja saasteettomaan ympäristöön. Miniroskis –projektia aloimme suunnitella jo keväällä 2016. Mietimme yhteistyökumppaneita ja yhteistyön organisointia. Purkkien lahjoittajina olivat luonnollisesti diabeetikot ja sopiviksi purkkien keräyspaikoiksi valikoituivat Lehtikankaan apteekki, Kajaanin seudun diabetesyhdistyksen toimisto Tutun tuvalla sekä Kainuun soten kansanterveyshoitajat Kajaanin pääterveysasemalla. Lisäksi Ekokympin toimistoon sai tuoda purkkeja. Purkkien kaunistajat löytyivät Kajaanin lukion kuvataiteen opiskelijoista. Purkkien keräys jatkuu edelleen.


MINIROSKIKSESSA ON IDEAA  

Miniroskikseen kulminoituu useita eri ajatuksia. Miniroskiksen avulla pidetään huolta yhteisestä ympäristöstämme. Tupakantumpit ja purukumit eivät ensiksikään näytä kadulla kovin miellyttäviltä. Toisekseen ne aiheuttavat ikäviä seurauksia. Pienet lapset ja eläimet saattavat syödä niitä ja seurauksena voi olla myrkytysoireita, erityisesti tupakantumpin osalta. Tupakantumppi sisältää useita myrkyllisiä ainesosia. Se ei maadu kunnolla, vaan se hajoaa pienen pieniin osiin ja kulkeutuu myrkkyineen useimmiten vesistöön. Sitä kautta myrkyt joutuvat kaloihin sekä lintuihin ja jossakin vaiheessa myös ihmiseen. Tupakantumppeja syydetään ympäristöön Suomessakin miljoonia kappaleita vuodessa.

Miniroskisten jakaminen tupakoitsijoille ei tarkoita sitä, että annetaan lupa polttaa tupakkaa. Päinvastoin, miniroskisten avulla tupakanpoltto tehdään näkyväksi ja siitä tehdään ympäristöongelma. Ympäristöongelma, joka on todellinen vaara myös tupakanpolttajalle ja hänen elimistölleen.

Miniroskis kertoo myös kierrätyksestä. Diabeetikoiden mittaliuskapurkit joutuisivat polttoon ilman miniroskiksen ideaa. Mittaliuskapurkki käytetään uudelleen, siitä tehdään persoonallinen ja se jaetaan uusille omistajille. Samaa miniroskista voi käyttää uudelleen, sisältö tyhjennetään sekajätteeseen. Miniroskisprojektia on tehty yhdessä. Yhdessä tekeminen on arvokasta, ja kun kaiken lisäksi eri toimijoiden välillä ei synny taloudellista hyötyä, voidaan puhua todellisesta jakamistaloudesta ja yhteisen hyvän edistämisestä. Hyvä kiertää.

Miniroskis tuo käyttäjälle iloa myös taiteen muodossa. Kajaanin pääkirjaston ala-aulaan avataan 10.1.2017 miniroskiksista ja sen tekijöistä näyttely ”Miniroskis – kierrätä kauniisti”.

Tervetuloa näyttelyn avajaisiin tiistaina 10.1.17 klo 12.00!

Tuunattuja purkkeja

@Anu Koskela