Lääkejäte tarkoittaa vanhentuneita tai muutoin tarpeettomia lääkkeitä. Lääkejäte on Suomessa
aina vaarallista jätettä. Jäte määritellään vaaralliseksi silloin, kun se
aiheuttaa vaaraa ympäristölle ja sitä kautta myös ihmiselle. Se onkin siksi
lajiteltava erilleen muusta jätteestä. Kainuussa kotitalouksilta tuleva
vaarallisen jätteen keräys, kuljetus ja loppukäsittely ovat Kainuun jätehuollon
kuntayhtymä Ekokympin vastuulla. Lääkejätteen osalta keräyspisteinä toimivat
apteekit, jonne lääkejätettä voi viedä maksutta. Apteekit eivät ota palkkiota keräyksestä, mutta saavat usein laittaa keräyksen mukaan omia lääkejätteitään. Lääkejäte kuljetetaan ja
käsitellään Ekokem Oyj:n polttolaitoksessa Riihimäellä. Lääkejätteiden
kustannukset katetaan Kainuussa Ekokympin asiakkailta kerättävällä perusmaksulla. Ekokymppi maksoi lääkejätteen kuljetuksesta ja käsittelystä vuonna 2015 yhteensä noin
11 000 €.
Apteekkariliiton tekemän
tutkimuksen mukaan lääkejätettä syntyy, kun potilas jättää lääkekuurin kesken tai lääkäri määrää liikaa lääkettä. Lisäksi
reseptien muutokset, esimerkiksi lääkkeen haittavaikutusten takia, tuottavat lääkejätettä.
Lääkejätettä syntyy myös kun lääke on vanhentunut. Paljon palautetaan myös
kuolleen henkilön lääkkeitä. Apteekkariliiton mukaan olisi hyvä kiinnittää
huomiota pakkauskokoihin. Lääkettä voitaisiin aluksi kokeilla pienemmällä
ostettavalla erällä. Lääkejätteen arvo ilman kuljetuksia ja loppukäsittelyä on
suuri eli noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, josta yhteiskunta maksaa lähes 70
%. Lääkkeen käyttäjillekin jää aikamoinen lovi lompakkoon turhista
lääkkeistä. Kaiken lisäksi vuoden 2017 lääkekorvauksiin etsitään koko ajan
säästöjä, joten lääkejätteen syntyä ja sen ehkäisyä olisi hyvä miettiä enemmän.
LÄÄKEJÄTTEISTÄ LÄMPÖÄ
Apteekkariliiton vuonna 2010 tekemän
tutkimuksen mukaan suomalaiset osaavat jo palauttaa lääkejätteitään
apteekkiin, sillä arviolta 60 - 80 % lääkejätteestä palautetaan. Loput joutuvat
ikävä kyllä sekajätteen sekaan tai pahimmassa tapauksessa viemäriin ja sitä
kautta luontoon. Apteekin kautta lääkejäte pääsee asianmukaiseen käsittelyyn
Ekokem Oyj:n Riihimäen polttolaitokseen. Vuosittain Ekokem käsittelee jopa
500 000 kg suomalaisten lääkejätettä. Lääkejäte palaa keräystynnyreissään
1300 oC lämpötilassa.
Ensin palaa astia ja sen jälkeen lääkejäte valuu erilliseen rumpuun, jossa se
palaa. Polton tuloksena saadaan kaukolämpöä tai sähköä. Lisäksi poltosta jää
kuonaa, joka voidaan käyttää rakennusmateriaalin korvikkeena. Lisäksi poltosta
syntyy lentotuhkaa, joka käsitellään vielä erikseen. Savukaasut suodatetaan
ennen kuin ne pääsevät ilmaan.
LÄÄKEJÄÄMÄT LUONNOSSA
Jätevesiin lääkkeitä joutuu kahdella
tavalla. Vanhentuneita lääkkeitä heitetään viemäriin sen enempää ajattelematta.
Lääkejäämiä päätyy jätevesiin myös lääkkeitä syövien ihmisten virtsan ja
ulosteen mukana. Suomen ympäristökeskus Syke tekee tutkimuksia vesistöjen
lääkejäämistä. Esimerkiksi antibioottien päätyminen luontoon lisää myös
bakteerien vastustuskykyä. Lääkeaineet usein myös kertyvät vesistöjen
pohjakerrostumiin ja aiheuttavat vähitellen muutoksia ravintoketjuihin.
Jäteveden puhdistuksessa on lääkejäämien
osalta vielä ongelmia ratkaistavana. Lääkkeiden valmistuksessa näyttää olevan
hyvin hankalaa saada kehitettyä luonnolle harmittomia, mutta hyvän hoitovasteen
antavia lääkkeitä. Tietenkin voi miettiä sitä, mikä on lääketehtaiden vastuu, kun lääkejätteitä hävitetään. Lääkkeet ovat kemiallisesti niin
monimutkaisia, ettei niiden reaktioita luonnossa voida kunnolla ennustaa.
Parasta olisikin, jos suuret lääkejäämien tuottajat, kuten sairaalat,
puhdistaisivat itse lääkkeitä sisältävät jätevetensä ennen kuin ne päätyvät
kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin. Tällä hetkellä suuret jätevesimäärät laimentavat
lääkejäämät ja niitä on mahdotonta erottaa kokonaan muun jäteveden seasta.
Lisäksi jätevesiin päätyy myös muita kemikaaleja. Näiden ja lääkejäämien
erottelu on vielä vaikeampi ongelma. Emme myöskään tiedä näiden aineiden
yhteisvaikutuksista luontoon. Sekajätteen sekaan heitetty lääkejäte lähtee
Kainuusta Leppävirralle Riikinvoima Oy:n ekopolttolaitokseen, joka ei sovellu
vaarallisen jätteen polttoon.
LÄÄKEJÄTTEEN PALAUTUSOHJEET
Tarkasta lääkekaappisi sisältö
ainakin kerran vuodessa. Poista ensin tarpeettomiksi käyneiden lääkkeiden pahvikuoret. Sen jälkeen on
hyvä poistaa omat tiedot reseptilääkkeistä tietoturvasyistä. Laita lääkkeet
läpipainopakkauksissaan läpinäkyvään pussiin. Irralliset tabletit pitää
laittaa toiseen läpinäkyvään pussiin. Jodivalmisteet, bromivalmisteet, sytostaatit
ja elohopeamittarit pitää lisäksi erotella muusta lääkejätteestä ja viedä ne
apteekkiin alkuperäispakkauksissaan. Vie nestemäiset lääkkeet, tahnat ja geelit
myös omissa pulloissaan tai tuubeissaan apteekkiin. Neulat ja ruiskut on
laitettava suljettuun muovipulloon. Insuliinineuloja ja lansetteja ei tarvitse
viedä apteekkiin, vaan ne voi laittaa energiajätteeseen tai sekajätteeseen.
Kuitenkin niin, että insuliinineulat ovat suojuksissaan ja lansetit
taitettuina, ettei pistovaaraa ole. Eri lääkeaineiden lajittelu on tärkeää
tehdä kotona, koska apteekissa se on jo hyvin vaikeaa lääkemäärien takia.
Ekokem polttaa eri lääkelajit erikseen.
Älä vie apteekkiin sidetarpeita,
ravintolisiä, kosmetiikkaa, perusvoiteita, liuottimia tai paristoja. Apteekki
on vain lääkejätteen palautuspaikka, muut vaaralliset jätteet pitää viedä
Kainuussa joko kuntien lajitteluasemille tai Kajaanin Entrinkiin. Paristot ja
pienakut kuuluvat kauppojen punaisiin laatikoihin.
LÄHTEET
www.apteekkariliitto.fi/media/tiedotteet/laakejatetta-syntyy-jopa-100-miljoonan-euron-arvosta-vuodessa.html
(luettu 8.10.2016)
http://www.eko-kymppi.fi/uploads/files/laakejate1.pdf
(luettu 8.10.2016)
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/jatehuolto/jateohjeita/vaarallinenjate/laakejatteet/Sivut/default.aspx (luettu 8.10.2016)
SIC! Lääketietoa Fimeasta 3/2016
www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48412/syrjala_sini.pdf?sequence=1
(luettu 8.10.2016)
@Anu Koskela
