Kuukauden mittainen tutustuminen jäteneuvojan työhön jätehuollon ammattilaisten ”vierihoidossa” on ollut tosi mielenkiintoista. Ennakko-odotukset, jotka olivat omia puutteellisia mielikuvia jäteneuvonnasta, saivat aimo annoksen oikaisevia faktoja.
Tiesin jo aloittaessani mitä jätteiden lajittelu kotona vaatii, koska asumismuotojakin elämän varrella on ollut jo muutamia. Tällä hetkellä vertaan aiempaa omakotitaloasumista kerrostaloyhtiön toimintaan jätehuollon suhteen. Erilaista on tietysti se, että omaan kompostoriin ei ole mahdollisuutta ja maksut hoituu taloyhtiön hoitovastikkeen kautta.
Tiedon lisääntyminen ja tarkentuminen omalla kohdallani tuo sisimpään huolta laajemmin ihmiskunnan kokonaisvaltaisesta ongelmasta eli kaatopaikkojen olemassaolosta sekä luonnonvarojen ehtymisestä verraten materiaalien kierrätysmahdollisuuksiin.
Suomalaiset osaavat ja ovat kehittäneet niin hyvät systeemit lajittelun ja jatkokäsittelyn osalle, että nämä ovat valttia myös vientituotteina muihin sivistysvaltioihin ja kehitysmaihin. Näin maallikon näkökulmasta tietotaitoa voi ja pitää siirtää ensin lähisukupolville ja omaan arkiseen elämään.
Jatkan oppimallani tiellä ja yritän lajitella omat jokapäiväiset roskat mahdollisuuksien mukaan oikein. Kun lukee huolella ohjeet ”pönttöjen” kyljestä niin menevät oikeisiin osoitteisiin. Lisätiedonlähteen olen löytänyt myös netistä eli Ekokympin www-sivut, joista saa viimeisintä tietoa arkeen eli vaikkapa Kajaanissa pääkirjaston aulassa olevasta näyttelystä …herättää ajatuksia.
Kiitos kun lajittelen!
@Paula Kovalainen
