maanantai 28. joulukuuta 2015

Terveisiä lajitteluasemalta

Joulunpyhien jälkeen neljä Ekokympin lajitteluasemaa avasi porttinsa maanantaina; Hyrynsalmen, Paltamon, Sotkamon ja Puolangan asemat. Sotkamon asemalla oli varmasti vilkkainta, koska siellä saattaa kuuden tunnin aikana käydä toistasataa asiakasta. Paltamon lajitteluasemalla kävi het ensimmäisen puolen tunnin aikana jopa kymmenen asiakasta. Hyrynsalmen ja Puolangan asemat elivät tavanomaista elämäänsä - enemmän tai vähemmän hiljaiselossa.

Vuoden vaihde tuo muutoksia lajitteluasemille siten, että kartonkijätteen keräysvälineet poistuvat kokonaan. Tämä johtuu siitä, että kotitalouksien pakkauskartonkien jätehuolto- ja kierrätysvastuu siirtyy Ekokympiltä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle. Kotitalouksien tulee viedä pakkauspahvit ja -kartongit RINKI-ekopisteille. Jos kuitenkin pahvia sattuu lajitteluaseman kuormassa olemaan, ne otetaan maksutta vastaan energiajätteen keräykseen. Yrityksille palvelu on maksullista kuten tähänkin asti.

Lajitteluasema on nimensä mukaisesti paikka, jossa erilaiset jätteen lajitellaan eri keräysvälineisiin tai kasoihin. Kuorma kannattaa tehdä ja järjestellä jo kotona, jotta purkaminen on helpompaa. Miten kotona sitten tehdä tuo lajittelu? Siihen löytyy ohjeita "Lajitteluasemat palvelevat 2016"-oppaasta, www.ekokymppi.fi > Keräyspisteet ja aukiolo > Lajitteluasemat  Entäpä mitä palvelu maksaa? Useimmin asiakas selviää kiitoksella, koska kodin vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja hyötyjätteet kuten metalliromut, puutavarat ja keramiikkajätteet otetaan maksutta vastaan. Vain sekajäte ja energiajäte ovat maksullisia. Hinnat löytyvät myös oheisesta oppaasta.

Tämän mainion jätteen vastaanottopalvelun saa jokainen kainuulainen kiinteistö vuotuisella "perusmaksulla", joka vaihtelee 7 - 28 euron välillä riippuen kiinteistötyypistä ja asukasmäärästä.

Neuvojana käyn silloin tällöin lajitteluasemilla, ja joka kerta siellä oppii jotain uutta. On myös mukava tavata asiakkaitamme silmästä silmään. On hienoa nähdä, miten tottuneesti asiakkaat toimivat lajitteluasemalla ja miten hyvin he osaavat lajitella jätteensä. Niinikään lajitteluaseman hoitajat ovat todellisia jätealan ammattilaisia, jotka tekevät äärettömän tärkeää työtä. Kiitos heille ja kiitos teille, hyvät asiakkaamme, kuluneesta vuodesta ja Hyvää Uutta Vuotta!





@ Sari


maanantai 21. joulukuuta 2015

Jätteen vähentäminen ja lajittelu jouluna

Vältä joulun ikävä kääntöpuoli eli pursuavat roskikset. Anna lahjasi ilman ylenpalttisia
kääreitä ja lahjanaruja. Käytä esimerkiksi värikästä kangasta tai lahjapussia kestokääreenä.
Suosi aineettomia lahjoja ja anna joululahjaksi vaikka lastenhoitoapua, asiointiapua
ikäihmiselle, lumitöitä, pihanhoitoa tai lupaus leipoa pullaa. Myös lahjakortti
kampaamoon, kauneushoitolaan, hierojalle tai jalkahoitoon ilahduttaa varmasti.
Ole tarkkana ruokaostoksilla ja hanki vain tarvittava määrä ruokaa. Jos jouluaterioilta
jää ruokaa, pakasta se myöhemmin syötäväksi tai tee riperuokaa.

Joulujätteiden ABC


 

Sähkökynttiläsarjat ja jouluvalokaapelit ja muut sähkölaitteet viedään Kajaanissa
Entrinkiin ja muissa Kainuun kunnissa Ekokympin lajitteluasemille (maksuton vastaanotto). Myös useimmat kauppaliikkeet ottavat vastaan rikkoontuneita sähkölaitteita.
Vanhat paristot viedään paristonkeräyslaatikkoon, joita on paristoja myyvissä kauppaliikkeissä.
Lisätietoja www.recser.fi .

Palaneet hehkulamput, loistelamput, energiansäästölamput ja led-lamput

Palaneet hehkulamput ovat sekajätettä. Loistelamput, energiansäästölamput ja ledlamput
ovat sähkölaiteromua - vie ne Kajaanissa Entrinkiin ja muissa kunnissa Ekokympin
lajitteluasemille (maksuton vastaanotto).

Vanhat lelut, joissa on paristo / akku tai sähköjohto, kuuluvat sähkölaitteiden keräyspisteeseen.
Laita ehjät muoviset lelut kierrätykseen ja rikkonaiset sekajätteeseen.

Tuikkukynttilöiden ja ulkotulien foliot voit viedä tyhjinä ekopisteelle metallin keräykseen.

Joulukalenterit ja joulukortit ovat energiajätettä. Ellei energiajäteroskista ole, laita ne
sekajätteeseen.

Joulukuusen voit viedä maksutta lajitteluasemalle tai Kajaanin Risu-Mattilaan. Kuusen
voit myös polttaa pilkottuna ja kuivattuna omassa tulisijassa. Taloyhtiöt antavat yleensä
omat ohjeensa joulukuusien hävittämisestä.

Kinkun luut ovat sekajätettä ja lihatähteet biojätettä.
Kinkun paistolientä ei saa kaataa viemäriin tai vessanpyttyyn, sillä se tukkii putket.
Imeytä kinkkurasva käytettyihin lautasliinoihin tai jähmetä se ulkona ja laita sen jälkeen
biojäteastiaan.

Laatikkovuoat (folio) voit viedä ekopisteelle metallinkeräykseen.

Kartonkipakkaukset voit viedä ekopisteelle tai laittaa taloyhtiön kartonki- tai energiajäteastiaan.

Muovipussit, kuplamuovi ja styrox
Muovi kuuluu energiajätteeseen. Jos sinulla ei ole omaa energiajäteroskista, voit viedä
polttokelpoiset muovit maksutta lajitteluaseman tai jätekeskuksen muovinkeräykseen.
Muussa tapauksessa ne laitetaan omaan sekajäteroskikseen.

Lahjapaperit ja lahjanarut
kannattaa ottaa talteen ja käyttää seuraavana jouluna uudelleen.
Jätteenä ne ovat energiajätettä. Ellei energiajäteroskista ole, laita lahjapaperit ja
-narut sekajätteeseen. Aina kannattaa kuitenkin litistää ja sulloa lahjapaperit pienempään
tilaan - esimerkiksi maitopurkkiin mahtuu muovipussillinen lahjapaperia!

Uuden vuoden tinat kannattaa ottaa talteen ja käyttää uudelleen seuraavana vuonna.
Jätteenä tinat hävitetään viemällä ne lajitteluasemalle / jätekeskukseen vaarallisen
jätteen keräykseen.

Ilotulitteet ja räjähteet on käyttämättöminä vietävä poliisilaitokselle. Räjähteiden jäännökset
laitetaan energia- tai sekajätteeseen.

Ekokymppi jouluna
Ekokympin toimisto, lajitteluasemat ja Majasaaren jätekeskus palvelevat uudenvuodenaattona
31.12. normaalisti. Jouluaattona, joulupyhinä, uudenvuodenpäivänä ja loppiaisena toimipisteet
ovat suljettuina. 

Hyvää ja rauhallista joulua!

@ Sari Komulainen

perjantai 18. joulukuuta 2015

Kesätyöpaikka Snapchattaajalle


Ekokätköily-kisa toteutetaan Snapcahtissa


EKOKÄTKÖILY -kisa

Ekokymppi järjestää kesäkuussa Snapchatissa Ekokätköily-kisan. Tarjoamme kisan järjestämisestä kuukauden kesäpestin kainuulaiselle nuorelle. Sinä 15-25 –vuotias nuori, joka hallitset snapchattailun, olet luova, rohkea, ennakkoluuloton ja sosiaalinen, haluamme sinut meille töihin! Suunnittelet ja toteutat yhdessä viestintätiimimme kanssa mullistavan Snapchat-kisan, jossa valloitamme sosiaalisen median riemukkaalla idealla.

TYÖNHAKU

Työhakemukseksi toimita yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, syntymävuosi) ja neljä itse ottamaasi kuvaa, muita tietoja ei tarvita. Kuvien aihe on vapaa, mutta vinkiksi kerromme, että kannattaa tutustua Ekokympin toimintaan nettisivuillamme www.ekokymppi.fi. Työhakemus täytyy olla sellaisessa muodossa (esim. doc, docx, pdf, ppt, rtf), että se on tulostettavissa yhdelle A-neloselle. Työhakemus tallennetaan tietylle nettisivulle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin Ekokätköilyn facebook-sivulla, kannattaa seurata sitä. Hakuaika on 25.1.-12.2.2016. Kesäpesti alkaa viikoilla 22-23, tarkempi aloitusajankohta sovitaan valitun kanssa. Palkka on 1.000 €/kk.

Kesäpestiä voi hakea myös työparina, jolloin molempien hakijoiden yhteystiedot kirjataan työhakemukselle. Palkka jaetaan työparin kesken.

KISAN RAAMIT VALMIINA

Ekokätköily -kisassa on tarkoitus etsiä päivän aikana julkaistavien kuvavinkkien avulla tietty jätehuoltoon liittyvä paikka, asia tai joku muu kohde. Kesäpestin pari ensimmäistä viikkoa käytetään suunnitteluun ja parin viimeisen viikon aikana järjestetään itse kisa. Kohteita vaihdetaan esimerkiksi parin päivän välein, ja oikeiden vastanneiden kesken arvotaan palkintoja. Kisan raameja on tähän saakka pohdittu, loput suunnitellaan kesäpestiläisen kanssa, joten villejä ideoita häneltä kaivataan. Kesäpestiläinen hoitaa kilpailun toteuttamisen, kuvavinkit, vastaukset ja tiedottamisen sosiaalisessa mediassa.

LISÄTIETOJA VERKOSTA

Lisätietoja työhausta voi kysellä facebook kautta Ekokätköily-tapahtuman sivulla (järjestäjänä Kurre Kainuulainen). Seuraa kisavalmisteluja myös muualla somessa (facebook Kurre Kainuulainen, snapchat Ekokymppi, blogi www.ekoaviisi.blogspot.fi, twitter @ekokymppi).

@Marjut

tiistai 1. joulukuuta 2015

Yhtymäkokous vahvisti jätetaksan ja talousarvion

Kainuun jätehuollon kuntayhtymän yhtymäkokous kokoontui perjantaina 27.11.2015 päättämään vuoden 2016 jätetaksasta ja talousarviosta. Toimintaa jatketaan entisten linjausten perusteella. Tulevat muutokset ovat olleet tiedossa jo pitkän aikaa, joten niiden vaikutukset ensi vuoden toimintoihin on helppo ennakoida.


JÄTEVERONKOROTUS NOSTAA TONNITAKSOJA

Jäteverolakiin on tehty esitys, jonka mukaan loppusijoitettavien jätteiden jäteveroa korotetaan 15 €/ tonni, jolloin jäteveroa peritään 70 €/tonni. Yhtymäkokous on päättänyt, että Ekokympin jätetaksassa nostetaan vastaanottohintoja jäteveron korotuksen verran. Edellytyksenä korotukselle on se, että eduskunta hyväksyy jäteveron korotuksesta tehdyn lakimuutoksen. Vuosimaksuihin ja hyödynnettäviin jätteisiin jäteveron korotuksella ei ole vaikutusta. Vakituisen henkilöstön  määrä pidetään ennallaan, vaikka kuntayhtymän työntekijöitä on jäämässä eläkkeelle. Ostot toteutetaan kilpailutuksien kautta tehtävillä ostopalvelusopimuksilla.

SEKAJÄTTEET JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEEN

Toiminnallisesti isoin muutos tapahtuu jätteenkäsittelyssä. Sekajäte kuljetetaan Varkauteen Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitokseen kesäkuusta alkaen. Riikinvoima Oy on jätteenpolttolaitos, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Ekokymppi on osakkaana Riikinvoima Oy:ssä.

Jätemäärien on muutoin arvioitu pysyvän aiemmalla tasolla, sekajätteen osalta käsittelymenetelmät vain muuttuvat. Erilliskerätty energiajäte ja osa sekajätteestä käsitellään omana toimintana kuten ennenkin.

UUSI JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Majasaaren jätekeskuksen jätevesienkäsittelyä uudistetaan. Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti eikä tehokkuus ole riittävää tulevaisuutta ajatellen, joten vesienkäsittely vaatii uuden laitoksen. Vanha vesienkäsittelylaitos on jo kymmenen vuotta ja mitoitukseltaan liian pieni.  Laitoksen arvioitu kokonaishinta on 850.000 €. Muita merkittäviä investointeja ei vuodelle 2016 ole suunnitelmissa.

Faktaa:

  • Yhtymähallitus käyttää ylintä päätäntävaltaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymässä.
  • Yhtymähallituksessa on edustaja kaikista kuntayhtymään kuuluvista kunnista.
  • Yhtymäkokous kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Loppuvuoden kokouksessa vahvistetaan mm. seuraavan vuoden jätetaksa ja talousarvio. Kevään kokouksessa mm. hyväksytään tilinpäätös ja tehdään muita ajankohtaisia päätöksiä.
  • Ekokympin toimitusjohtaja toimii esittelevänä virkamiehenä yhtymäkokouksissa.

Lisätietoja yhtymäkokouksen päätöksistä toimitusjohtaja Jukka Oikarinen p. 044 7100 070.

@ Marjut

tiistai 24. marraskuuta 2015

Kestävämpää joulua

JOULU

Joulu on suomalaisten tärkein vuotuisjuhla. Nykyinen joulu on peräisin 1800-luvun kaupungissa asuvien säätyläisten joulusta. Koti haluttiin koristella, joulukuusi tuotiin sisälle ja siihen hankittiin koristeet Saksasta. Kuusi sai tuolloin oksilleen myös kynttilät. Monet nykyiset jouluruuat ja leivonnaiset saivat paikkansa jo tuon ajan säätyläisjoulussa. Joulupukki tuli kotiin antamaan lahjoja. Joulupukki tosin oli tuohon aikaan vielä ankara kasvattaja, sillä lasten tuli olla kilttejä koko vuoden, että lahjoja tuli jouluna. Maalliset joululaulut myös yleistyivät. 1950-luvulla joulu oli jo levinnyt kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja sen suosio vain kasvoi elintason noustessa. (Uusi ajantieto, 1990.) Joulu on tällä hetkellä yltäkylläinen juhla, siihen kulutetaan noin 500 € jokaista suomalaista kohden. (Joulu numeroiden valossa 2014). Joululla on myös kääntöpuoli. Joulu on toisille kulutusjuhlan huipentuma, toisille piinaa, jota maksetaan pitkälle seuraavan vuoden puolelle. Ja on myös niitä, jotka eivät pysty ollenkaan viettämään joulua ainakaan sellaisena kuin se meille näyttäytyy mainoksissa ja mielikuvissa.


KESTÄVÄ

Sana kestävä viittaa kestävään kehitykseen. Gro Harlem Brundtlandin johtaman komission raportissa vuonna 1987 se määritellään kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. (Ympäristökasvatuksen käsikirja, 2004). Meidän tulisi elää nyt niin, että myös seuraavat sukupolvet pystyisivät elämään maapallolla. Jääkö seuraaville sukupolville mitään? Tarpeet ovat tällä hetkellä suunnattomat ja luonnonvarat hupenevat koko ajan. Tällä hetkellä tarvitaan jo 1,5 maapalloa ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen. Jos kaikilla maapallon ihmisillä olisi suomalaisten elintaso, tarvitsisimme jo 4 maapalloa. Suomi on tässäkin asiassa yksi maailman parhaista. Tosin rikkaiden arabimaiden elintasolla tarvittaisiin jo 12 maapalloa. (Sitra.)

Suomalaiset käyttävät luonnonvaroja 40 000 kg asukasta kohden vuodessa. Tähän on laskettu tavaroiden ja palvelujen koko elinkaareen käytetyt luonnonvarat. Puhutaan materiaalijalanjäljestä. Kestävä käyttö olisi vain 8 000 kg asukasta kohden vuodessa. (Sitra.) Suomalaisten materiaalijalanjäljestä tekee suuren kylmä ilmastomme ja pitkät välimatkat. Silti voi sanoa, että me suomalaiset elämme jatkuvaa joulua. Yli miljardi ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä eli alle eurolla päivässä ja vajaa 2,5 miljardia ihmistä 1,5 eurolla päivässä. (Suomen YK-liitto).


KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ?

Kestävän kehityksen osa-alueet eli taloudellinen, ekologinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys on otettava huomioon niin paikallisesti kuin myös globaalisti. Usein taloutta pidetään kestävyyden ylläpitävänä tekijänä. Talous ei pysy kuitenkaan pidemmän päälle pystyssä ilman muita tekijöitä, joista tärkein on ekologinen kestävä kehitys eli luonnon huomioon ottaminen. (Kestävän kehityksen osa-alueet.)

Liiallinen luonnonvarojen kulutus aiheuttaa seuraamuksia. Fossiilisten luonnonvarojen (mm. öljy ja kivihiili) käyttö aiheuttaa kasvihuoneilmiön eli ilmasto lämpenee. Seuraukset näkyvät kuivuutena ja aavikoitumisena, toisissa paikoissa taas tulvina ja hirmumyrskyinä. Ylikulutus näkyy myös luonnon monimuotoisuuden vähenemisenä, tästä esimerkkinä viljelymaiden lisääminen sademetsien ekosysteemien kustannuksella. Maapallon ihmisistä suurimman taakan kantavat köyhien maiden asukkaat, ja erityisesti näiden maiden heikommissa asemissa olevat eli naiset ja tytöt. Naiset vastaavat veden ja polttopuiden hausta, ruuanlaitosta ja usein myös viljelyksistä. Vettä ja puita voi joutua hakemaan aina vain kauempaa ja kauempaa. (Naiset ja köyhyys.) Luonnonvarojen kohtuuton käyttö lisää myös ilmansaasteita (esimerkiksi rikkipäästöt ja pienhiukkaset) ja jäteongelmia. Jätemäärät kasvattavat kaatopaikkoja. Kaatopaikat tuottavat metaania, joka on hiilidioksidin ohella ilmaston lämpenemistä aiheuttava kaasu. Suomessa metaani saadaan kaatopaikoilta jo suurelta osin hyötykäyttöön, mutta useissa maissa se on vielä ongelma. Kaatopaikat ovat myös terveyden kannalta vaarallisia paikkoja. Usein näkee kuvia, joissa köyhien maiden lapset työskentelevät kaatopaikalla.


KESTÄVÄMPI JOULU

Kestävä kehitys on myös sitä, että yksilö ottaa vastuun omista valinnoistaan. (Yhteinen käsitys). Tärkeää olisi kulutuksen vähentäminen tai kohtuullistaminen. Se voidaan toteuttaa ostotottumuksia muuttamalla. Ostetaan mieluummin laatua kuin määrää. Ehkä löydänkin tarvitsemani villapaidan kirpputorilta? Lisäksi kannattaa seurata sähkö-, vesi- ja jätelaskuja. Voisinko säästää mahdollisesti energiaa ja vettä? Voisinko säästää lajittelemalla jätteet? Kävely, pyöräily ja kimppakyydit säästävät luonnonvaroja. Voidaan suosia myös kotimaan matkailua. Myös asunnon neliömäärää voi miettiä – voisinko asua pienemmässä? Omat pieniltä tuntuvat säästöt ovat isommassa mittakaavassa suuria säästöjä.

Juhlana joulu on kuitenkin tunnelmallinen perheen juhla, jolloin annetaan lahjoja pyyteettömästi. Suomalaiset haluavat jouluna jakaa hyvää. Vuonna 2014 lahjoitettiin esimerkiksi Pelastusarmeijan joulupatoihin lähes miljoona euroa. Myös köyhien maiden lapsia muistettiin, suosituimmat eettiset lahjat liittyivät koulutukseen eli lahjoitettiin varoja ammatin hankkimiseen ja koulupukuun. (joulu numeroiden valossa 2014.) Annetaan oikealle joululle mahdollisuus – vietetään se vähemmällä kuluttamisella <3.

@Anu Koskela

LÄHTEET:



Joulu numeroiden valossa 2014. Tilastokeskus.

http://www.stat.fi/tup/kirjasto_tieto/joulutilastot_2014.html

Kestävän kehityksen osa-alueet. http://www.peda.net/veraja/jko/kipina/kipina/mita/osat

Naiset ja köyhyys. http://www.maailma.net/node/141292/1/9364

Sitra:

http://www.sitra.fi/artikkelit/resurssiviisaus/materiaalijalanjalki-kertoo-luonnonvarojen-kokonaiskayton

Suomen YK-liitto. http://www.ykliitto.fi/yk70v/taloudellinen/eriarvoisuus

Uusi Ajantieto 1990. Tekijät: Karjalainen, Sirpa & Korhonen, Teppo & Lehtonen, J.U.E. WSOY. Porvoo.

Yhteinen käsitys. http://www.yhteinenkasitys.fi/kasite/kestava-elamantapa



Ympäristökasvatuksen käsikirja 2004. Toim. Cantell, Hannele. PS-kustannus. Juva.

perjantai 13. marraskuuta 2015

Kekemietteitä


Nyt en halua kirjoittaa pelkästään jätteistä, vaan laajemmasta kokonaisuudesta, jossa jätehuolto on ja suuremmasta merkityksestä, joka jätehuollolla on. Sitä voisi kutsua myös kestäväksi kehitykseksi eli KEKEksi.

En ole koskaan tykännyt ”hienonkuuloisista” termeistä, jollainen mielestäni kestävä kehityskin on. Siksi olen mielelläni kiertänyt kaukaa tuollaiset termit. Aloittaessani ympäristökasvattajan opinnot tänä syksynä oli pakko alkaa perehtyä KEKEEN muutoinkin kuin vain ekologisen kestävyyden osalta.

Asia ei olekaan niin mälsä, kuiva, vaikea ja kaukainen kuin miltä se kuulostaa. Se on, tai ainakin pitäisi olla jokaisen elämässä ja arjessa mukana. Työkaverini kuvasi sitä mukavasti nimellä ”hyvä elämä”. Sitähän se on. Kestävä kehitys on minulle sitä, että toimintani mahdollistaa itelleni hyvän elämän siten, että myös tulevilla sukupolvilla on edellytykset hyvään elämään. Muita innoitukseni lähteitä ovat olleet Arto Salosen luento Ekososiaalinen sivistys hyvinvoinnin perustaksi (2013) ja Team Kestävän verkkosivut.

Kekestä
Sitralla on loistava kuva, jossa kestävän kehityksen ulottuvuudet; sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys tulevat esille . Sen mukaan hyvinvoinnin perustana on luonto ja elinvoimainen ympäristö. Elämän edellytykset, elinvoimaiset ekosysteemit. Sen päälle rakentuvat yhteiskunta ja hyvinvointi. http://www.kokoromoi.com/images/uploads/Sitra_thumb.jpg

Vielä paremmin samaa asiaa kuvaa Team Kestävän kekekaavio, jossa sosiaalisen kestävyyden kulmakivenä on ihmisen keskinäinen kunnioitus / huolenpito, ja taloudessa pitkäjänteisyys / kohtuullisuus. Perustana tässäkin on elävä, puhdas ja monimuotoinen luonto ja elinympäristö. Ihmiselle ja ympäristölle annetaan itseisarvo, taloudelle ei. Talous on vain työkalu, jonka avulla tyydytetään ihmisen perustarpeet. https://kekesuunta.wordpress.com/2014/02/11/kestavankehityksenkasitteet/

Tänä päivänä keken osa-alueiden priorisointi lienee pielessä, koska talouskasvu ja materiaaliset asiat ovat tärkeimmällä sijalla ja elämän edellytykset vähiten tärkeimpänä. Kun se pitäisi olla juuri toisinpäin. Ensin elämän edellytykset eli luonto ja elinvoimaiset ekosysteemit (ekologinen kestävyys), sitten ihmisoikeudet (sosiaalinen kestävyys) ja kolmantena vasta talous.

Tarvitsemme elämän säilymiseksi pallolla ilmaa, vettä, pölytyksiä, hedelmällistä maaperää ja vakaata ilmastoa. Ne ovat elämän edellytyksiä, ja niistä meidän on pidettävä huolta. Ekosysteemeistä on pidettävä huolta. Tällä hetkellä tilanne on Salosen mukaan se, että 2/3 maapallon ekosysteemeistä on vahingoittunut.

Suomessa kulutus- ja materiakeskeinen elämäntyyli
Suomessa vallitsee hillitön materian ja kuluttamisen ihannointi. Kulutustottumuksillamme tarvittaisiin 3,5 maapalloa tyydyttämään maailman väestön tarpeet.

Mutta tuottaako omaisuuden haalinta kuitenkaan onnellisuutta? Mikä on tärkeintä elämässä? Materiaalinen vauraus eli pärjätä taloudellisesti mahdollisimman hyvin vai sosiaalinen vauraus eli löytää elämälle merkitystä ja tarkoitusta.

Mikä sinut tekee onnelliseksi? Minut ainakin tekee se, että on ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla. Sen voisi sanoa yhdellä sanalla: RAKKAUS. Rakkautta ihmiset ja tämä maailma ja luonto tarvitsevat eniten. Keskinäistä arvostusta, kunnioitusta ja hyväksyntää.

Rahaa tarvitsen vain siihen, että saan hankittua ruokaa, lämpimän ja suojaavan kodin ja vaatetta.

Muutos kohti ekososiaalista sivistystä ja kiertotaloutta
Tällä tyylillä ei voi jatkaa, koska maapallon neitseellisten aineiden määrä on rajallinen. Arto Salonen kuvaa muutosprosessia, jossa yhteiskuntamme on menossa kohti ekososiaalista sivistystä. Sellainen yhteiskunta ei tuota jätettä, energia on puhdasta ja henkinen hyvinvointi, yhteisöllisyys ja jakamistalous kukoistavat. Hei, tämähän on juuri sitä kestävää kehitystä! Siihen suuntaan olemme toivottavasti menossa. Siihen suuntaan vie myös kiertotalous, joka on kirjattu hallitusohjelmaammekin.

Kiertotalous – resurssien viisasta ja tehokasta käyttöä
Kiertotaloudessa materiaalit ja arvo kiertävät. Materiaalit hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti tuotteen elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Jätettä ei synny, päästöjä ei synny ja luonnonvaroja käytetään kestävästi. Jätehuollolla on merkittävä rooli kiertotaloudessa. Itselläni on kunnia edustaa jätehuoltoa kunnallisen jätelaitoksen työntekijänä - öhöm, että olen oikeasti ylpeä työstämme!

Jätehuoltoa Brysselistä Juntusrantaan
Jätehuoltoa ohjaa lainsäädäntö – kansainvälisellä tasolla EU-säädökset ja kansallisella tasolla Jätelaki ja –asetus muutoksineen, Ympäristönsuojelulaki ja –asetus, Jäteverolaki, Valtioneuvoston päätökset ja Kansallinen biojätestrategia. Jätelainsäädännön tavoitteina ovat jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvan terveys- ja ympäristöhaitan ehkäisy, jätteen määrän ja haitallisuuden ehkäisy, toimivan jätehuollon varmistaminen, roskaantumisen ehkäisy ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen.

Lainsäädäntö on myös asettanut ns. jätehuollon etusijajärjestyksen, jossa tärkeimmällä sijalla on jätteen synnyn ehkäisy. Kakkossijalla on uudelleenkäyttö, kolmantena kierrätys, neljäntenä muu hyödyntäminen ja viimeisenä loppusijoitus.

Nämä säädökset ohjaavat jätehuoltoamme, oltiipa sitten Brysselissä tai Juntusrannassa.

Paikallisella tasolla jätehuoltoa ohjaavat kunnalliset jätehuoltomääräykset. Kainuussa ne ovat Ekokympin jätehuoltomääräykset, jotka ohjaavat jätehuoltoa lain hengen mukaiseksi. Sieltä löytyy esimerkiksi pykälät siitä, miten jätehuolto järjestetään kiinteistöllä, mitä jätelajeja velvoitetaan lajiteltavaksi tai mikä on roskapönttöjen tyhjennysväli.

Kunnallinen jätelaitos, Ekokymppi, järjestää parasta jätehuoltoa kainuulaisille
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä (Ekokymppi) on kunnallinen jätelaitos, joka hoitaa Kainuussa jätelain kunnalle määräämiä tehtäviä. Niitä ovat mm. jätehuollon järjestäminen asuinkiinteistöille ja viranomaistehtävät. Ekokymppi on siis julkisten hyvinvointipalvelujen tarjoaja, ei jätteitä kuljettava yritys, kuten monet vielä luulevat.

Ekokymppi vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää erilaisia jätteitä ja toimittaa niitä jatkokäsittelyyn. Toiminta on itsekannattavaa eli jätehuollon kulut katetaan mm. alueen kiinteistöiltä perittävillä vuosimaksuilla. Ekokympin asukkailleen järjestämiä jätekeräyspisteitä on noin parisataa – aluekeräyspisteet, lajitteluasemat/Majasaaren jätekeskus ja ekopisteet. Ekopisteet tosin poistuvat ensi vuoden alussa hallinnastamme ja siirtyvät Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy:n vastuulle.

Ekokympin toimintamallin perustana on syntypistelajittelu eli kotona, koulussa ja työpaikoilla tapahtuva roskien lajittelu eri jakeisiin (jätehuoltomääräysten mukaan). Kun sinä lajittelet jätteet ohjeittemme mukaan, me toimitamme ne eteenpäin hyödynnettäviksi. Näin se toimii, yhdessä tehden. Ihan niin kuin meidän Kurre Kainuulainen TV-mainoksessa iloisesti jutteli:

”Jäte ei jouda roskiin.
Lajittele sinäkin jäte ja vie se keräyspisteeseen.
Me hyödynnämme jätteen.
Siten saadaan siisti ympäristö!”

Ota pallo haltuun! Aloita jätteen vähentämisellä ja lajittelulla. Ne ovat konkreettisimpia tapoja toimia ympäristön hyväksi!


@Sari Komulainen, neuvoja-tiedottaja, Ekokymppi

maanantai 9. marraskuuta 2015

Starttasimme aamulla kello yhdeksän neuvojaystäväni Anun kanssa kohti Sotkamoa, yhtä Ekokympin jäsenkuntaa. Kilsoja noin 40, ja olimme Satuvakan päiväkodin pihassa. 

Ensimmäiset ryhmämme olivat sisätiloissa, kun pidimme molemmat oravina = Kurre Kainuulaisina 4-5 –vuotiaille jäteneuvontaa. Kummallakin oravalla oli oma ryhmänsä, joissa lapsia oli 10-16. Oraviksi tekeydyimme pukemalla päälle ”kesäturkin” - ruskean jumpsuitin hienoine häntineen, ja lopuksi tietysti korvat ja viikset päähän. Mukanamme oli tietysti pussillinen oikeaa roskaa ja pienet roskapöntöt. Nyt kerron omasta tämän aamun neuvontatuokioistani = ympäristökasvatustilaisuudestani.

Ensin iloiset tervehdykset puolin ja toisin ja sitten hommiin. Kokeilin tänään lajitteluneuvontaa aivan nurinpäin. Yleensä Kurren Roskaretkellä lapset ovat saaneet roskan käteensä, ja tehtävänä on ollut lajitella se oikeaan roskikseen. Tänään tehtiin toisinpäin: lapset olivat roskiksia, joihin Kurre lasten opastamana lajitteli roskat.

Eri roskikset muodostivat perheitä: oli Ekopiste-perhe, Vaarallinen jäte-perhe ja Kotiroskis-perhe. Ekopisteperheeseen kuuluivat Kartonki, Paperi, Lasi ja Metalli.
Vaarallinen jäte –perheeseen kuuluivat Paristot ja Muut Vaaralliset Jätteet.
Kotiroskis-perheeseen kuuluivat Sekajäte, Energiajäte ja Biojäte.

Ryhmiin eli perheisiin jakauduttiin Kurren muistipelikorttien avulla. Jalostin muistipelikorteille uuden käyttötavan ja käytin niitä tänään ryhmän muodostamiseen. Olin värittänyt pelikortteihin kunkin jätteen ohjevärit, esimerkiksi kaikissa metalliaiheisissa jätelajikorteissa oli musta alapalkki ja biojätekorteissa ruskea jne. Kaikki lapset saivat pelikortin, ja sen jälkeen jakaannuttiin värien mukaan ryhmiin ja perheisiin.

Kun kaikki lapset olivat omissa perheissään, Kurre nosti pussista yksitellen roskan ja kysyi, mihin perheeseen ja mihin roskikseen kyseinen roska kuuluu. Lopulta he kaikki- Siiri Sipsipussi, Fifi Farkkuhame, Kalle Kumikenkä, Merja Maitopurkki, Pirjo Pizzapakkaus, Lauri Lasipurkki, Kerttu Kertakäyttökuppi, Kari Karkkipussi, Seija Styroksi, Liisa Lihapullapakkaus, Milla Muovipussi, Heikki Hernekeittopurkki, Jouni Jäteöljy ja Paavo Paristo – löysivät oikean roksiksen ja jatkokäsittelyn, josta Kurre sitten kertoi lapsille. Kurre esitteli myös Kosti Kompostimadon ja hänen kotinsa, minimallisen matokompostorin. Kostihan on ihan elävä tunkioliero, joka aina ihastuttaa tai yököttää lapsiaJ Kurre kertoo myös sen, että kompostin tuote, multa, on madon kakkaa, joka myös herättää suurta huomioita.

Lopuksi oli jumppahetki, jonka nimi on Paperin elinkaari. Se jumppa alkaa käpertymisellä pieneksi siemenksi, josta kasvaa puu, josta tehdään paperia. Väliin mahtuu paljon kaikenlaista, muun muassa kuljetuksia. Niihin on hauska eläytyä; siemeneksi, puuksi ynnä muuksi. Tänäänkin heilui myrskyn kourissa hieno sekametsä jumppamaikka-Kurren edessä oksat leveällä. Upea ja ikimuistettava kokemus myös Kurrelle!






Iltapäivällä eskarit Kurren kanssa Roskaretkellä
Ruokatauko välissä ja asujen vaihto. Anusta tuli Biojätepeikko, jota tympäisee oma elämänsä. Se on niin EVVK, koska sekajäteroskikset täyttyvät haisevista biojätteistä. Minä jatkoin Kurrena ja vein eskarit Roskaretkelle. Kerroin Roskaretki-tarinan juonen: jos roskan määrä ei vähene, Kurren pesäpuu joudutaan kaatamaan. Kurre tarvitsee jätteen vähentämiseen lasten apua. Mietitään, mitä jätteestä voisi tehdä, ettei se täyttäisi roskiksia. Sitten laitettiin iso lapsijoukko puoliksi: osa menee biojätepeikon rastille ja osa jää lajittelurastille. Ja vartin päästä vaihto. Biojätepeikon pisteellä peikko oli rönöttänyt roskien alla/seassa ja kertonut ongelmastaan lapsille. Ja pyytänyt sitten lapsia keräämään biojätteet pois sekajätteiden seasta ja lajittelemaan ne biojäteastiaan. Siistiä!

Lopuksi vielä koko ryhmä koolla kerrattiin tärkeät asiat: eri roskien kierrätys, biojätteen lajittelu ja tutustuminen tuotteen elinkaareen Paperin elinkaari –jumpan myötä. Palkinnoksi hyvästä lajittelusta jaettiin vihkot ja Ekokymppi-tarrat. Aamupäivän ryhmät saivat Kurren puuhavihkoja ja muistipelikortit.

Meillä neuvojilla ainakin oli hyvä ja hauska päivä, toivottavasti myös yleisöllemme jäi joku siemen itämään!

@ Sari Komulainen

tiistai 13. lokakuuta 2015


Biojäte on peikko roskapussissa, sanoo Ekokympin orava Kurre Kainuulainen. Kurre tietää, että
Ekokympin jätetutkimusten mukaan kainuulaisen kotitalouden sekajätepussi sisältää biojätettä noin 30%.

”Kauhea määrä! Voi ei, biojäte pilaa kaiken, jos se on sekajätteen seassa!” 




Biojäte roskapussissa pilaa poltettavan sekajätteen
Vuoden kuluttua sekajäte päätyy poltettavaksi ja hyödynnettäväksi energiana. Se kuljetetaan Kainuusta Leppävirralle Riikinvoiman ekovoimalaitokseen. Polttoaineeksi päätyvä sekajäte ei saa sisältää biojätettä, lasia, metallia eikä vaarallista jätettä. Erityisesti biojäte aiheuttaa ongelmia, koska se on lämpöarvoltaan surkeaa, ja toisaalta ruokajätteen sisältämä suola on haitallista polttolaitoksen tekniikalle. Kuljetuskin tulisi kalliiksi, koska biojäte on painavaa.

Kainuussa Ekokympin jätehuoltomääräykset velvoittavat lajittelemaan biojätteen – velvoite koskee kaikkia asuinkiinteistöjä, myös loma-asuntoja. Lisäksi sekajäte on kuluttajalle kallista, koska käsittelymaksussa on rutkasti valtiolle tilitettäviä veroja, ensi vuonna jopa 70 euroa / tonni. Miksi siis täyttää sekajätepönttöä painavalla biojätteellä ja maksaa siitä kalliisti?

Biojätepeikko on saatava pois roskapussista!

Lajittele biojäte
Jos et vielä ole lajitellut biojätettä, nyt on aika aloittaa se. Lajittelu alkaa keittiöstä, jossa pitää olla keräysastia hedelmien ja vihannesten kuorille ja ruuantähteille ynnä muulle maatuvalle jätteelle. Keittiön bioastia voi olla esimerkiksi pieni sanko tai jätevaunussa oleva roska-astia, joka vuorataan maatuvalla pussilla tai sanomalehden aukeamalla. Biojäte viedään maatuvaan pussiin tai sanomalehden aukeamaan pakattuna pihan keräysastiaan. Jos kostea biojäte ei ole pakattu, se tarttuu roskiksen seinämiin ja aiheuttaa haju- ja kärpäshaittoja. Jos kompostoit itse biojätteet, pakkaamista ei tarvita.

Biojätteen erilliskeräykselle vaihtoehto on omatoiminen kompostointi. Sen aloittamiseksi tarvitset kompostorisäiliön, seosainetta ja talikon tai muun hämmennysvälineen. Säiliön pohjalle laitetaan ilmava kerros seosainetta tai risuja tms. Sen jälkeen kompostia täytetään kuten täytekakkua - biojätettä ja seosainetta vuorotellen. Tarvittaessa massaa hämmennetään. Jos kompostointi kiinnostaa ja tarvitset opastusta siihen, ota yhteyttä Ekokympin neuvojiin. Olemme täällä ihan sinua varten:)



Keittiön allas-kaapin biojäteastia voi olla esimerkiksi 3 litran sanko.























Vuoraa astia maatuvalla pussilla tai sanomalehden aukeamalla ja vie pakattu jäte pihan biojäteastiaan. 





Biojäte mullaksi tai biokaasuksi
Biojäte kuljetetaan Kainuun kiinteistöiltä Majasaaren jätekeskukseen kompostoitavaksi. Lopputuote, multa, käytetään jätekeskuksen maisemoinnissa. Tulevaisuudessa myös mädättäminen on yksi vaihtoehto, jolloin biojätteestä saadaan biokaasua energiakäyttöön. Sekajätteen seassa biojäte menee aivan hukkaan ja tulee meille kaikille kalliiksi. 

Taustalla biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto 
Lainsäädäntö ohjaa jätehuoltoa siihen suuntaan, että kaatopaikat häviävät lähes kokonaan Suomesta. Ensi vuoden alusta alkaen biohajoavaa jätettä ei saa enää sijoittaa kaatopaikalle. Tämä tarkoittaa sitä, että kaatopaikoille saa sijoittaa enää vain eristevilloja, mineraaliaineksia ja tuhkaa.

Kaatopaikkakielto on taustalla myös sille että, kainuulainen sekajäte kuljetetaan tulevaisuudessa Leppävirralle ekovoimalaitokseen, jossa tuotettu energia hyödynnetään Varkauden Aluelämpö Oy:ssä. Tällä hetkellä osa Kainuun sekajätteestä jalostetaan Ekokympissä kierrätyspolttoaineeksi ja osa loppusijoitetaan kaatopaikalle.


Kiitos!
Kun lajittelet biojätteen ja toimitat sen takaisin luonnon kiertoon, luonto ja kukkarosi kiittävät. Biopeikkoakaan ei enää näy, iloitsee Kurre. Kurre ja Ekokympin muut neuvojat antavat mielellään lisätietoa biojätteen lajittelusta ja muusta jätehuollosta. Ota yhteyttä info@ekokymppi, 08 636 615

@Sari Komulainen


maanantai 12. lokakuuta 2015

Ekopisteet tuottajien vastuulle

Ekokympin tiedote 12.10.15 kertoo: 
Ekopisteillä kerättävät kotitalouksien pakkausjätteet – lasi, metalli ja kartonki – siirtyvät ensi vuoden alussa tuottajien vastuulle. Kainuussa tämä tarkoittaa sitä, että Ekokymppi ei enää ylläpidä ekopisteitä, vaan sinne kuuluvien jätteiden keräyksen ja kierrätyksen järjestäminen on pakkausten tuottajien vastuulla.

Tuottajat järjestävät pakkausjätteen keräyksen 1 850 RINKI-ekopisteellä koko maassa. RINKI-ekopisteet on tarkoitettu vain kotitalouksien pakkausjätteiden keräykseen. Jokaisessa 1 850 pisteessä kerätään vähintään kuitu-, metalli- ja lasipakkauksia, ja lisäksi 500 pisteessä muovipakkauksia.

Ekopisteiden ulkoinen ilme muuttuu
Lähes kaikki Kainuun kolmisenkymmentä ekopistettä säilyvät paikoillaan, mutta niiden ulkoiset ilmeet muuttuvat RINKI-ekopisteiden mukaisiksi. Kajaanissa vuoden vaihteessa poistuvia ekopisteitä ovat Kauppatori, Kuurna ja Vehkatie. Muualla Kainuussa Kontiomäen Siwan ja Ukkohallan ekopisteet poistuvat käytöstä. Yksittäiset lasin- ja metallinkeräyspisteet, joita on Kainuussa yhteensä 19 kpl, poistuvat käytöstä loka-marraskuun aikana. Paperinkeräys säilyy kaikilla ekopisteillä.

Kajaanin Vehkatien ekopisteen käyttäjät voivat saada korvaavan pisteen Kehräämöntielle, koska tuottajayhteisöt suunnittelevat uutta RINKI-ekopistettä yrityspuistoalueelle. Myös Vuokattiin on tulossa uusi RINKI-ekopiste.

Muovinkeräys Kajaaniin ja Sotkamoon
Tuottajayhteisöt ryhtyvät keräämään myös kotien muovipakkauksia. Kainuuseen tulee keräyspisteitä Kajaaniin ja Sotkamoon.

Lajitteluohjeet RINKI-ekopisteillä
Ekopisteiden lajittelusäiliöihin saa tuoda pakkausjätettä RINKI Oy:n lajitteluohjeiden mukaisesti:


Lisätietoa Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy:n sivuilta: www.rinkiin.fi

Blogin kirjoittaja kommentoi:
Meillä Kainuussa tämä uudistus ei oikeastaan muuta mitään. Lajitteluohjeet pysyvät samanlaisina ja lähes kaikki ekopisteet pysyvät paikoillaan. Lajitteluohjeista "lasi"-jätteestä lienee eniten kysymyksiä. Takavuosinahan lasinkeräykseen sai lasipurkkien lisäksi laittaa keramiikkaa, posliinia, peililasia ja jopa hehkulamppuja, koska nämä käytettiin hyödyksi maanrakentamisessa. Vuosi sitten lajitteluohje muuttui siten, että lasinkeräykseen kelpaa ainoastaan pakkauslasi eli lasipullot ja purkit. Nykyisellään lasipakkaukset päätyvät Englantiin uusiolasin valmistukseen, ja siksi oikea lajittelu on tärkeää. Keramiikka, posliini, peililasi ja tasolasi ovat ns. kunta-lasia, jonka kunta hyödyntää maanrakentamisessa. 

Pakkauslasi (lasipullot ja lasipurkit) > vie ekopisteelle
Kunta-lasi (keramiikka, posliini, tasolasi, peililasi, kristalli) > vie lajitteluasemalle / Majasaaren jätekeskukseen / Entrinkiin

Näillä mennään - vireää kierrätyssyksyä toivotellen
@Sari Komulainen

perjantai 9. lokakuuta 2015

Tuikkujahti tulee taas!




Ekokymppi järjestää jälleen leikkimielisen Tuikkujahti-kilpailun peruskoululaisille Kainuussa. Kilpailussa kerätään käytettyjen tuikkukynttilöiden alumiinikuoria. Voittaja on luokka, joka kerää eniten tuikkukuoria oppilasta kohden. Tuikkujahti-kilpailu järjestetään Suomessa samanaikaisesti 13 jätelaitoksen alueella. Kisan tavoitteena on kannustaa koululaisia lajitteluun ja kulutustottumustensa tarkkailuun ja kehittää luovuutta ja sosiaalisen verkostoitumisen taitoja käytettyjen tuikkukuorien etsinnässä. Samalla pyritään tehostamaan metallin kierrätystä ja muuta jätehuoltoa.

Tuikkumatikkaa



Saaliin laskentaa viime talvena


Tuikkujahdin säännöt
- Kilpailuaika 1.11.2015– 31.1.2016.
- Ilmoittautuminen 1.–30.11.2015 klo 16.00 mennessä
- Tuloksen ilmoitus 1.2.2016 klo 16.00 mennessä.
- Kuoret lasketaan ja suhteutetaan luokan tai ryhmän oppilasmäärään. Voittaja on luokka/ryhmä, joka on kerännyt eniten tuikkukuoria/oppilas.
- Ryhmäkoko: vähintään 10 oppilasta, enintään 40 oppilasta.
- Kerätään vain tuikkukuoria, ei muita alumiinisia pakkauksia esim. roihujen kuoria.
- Tuikut on pakattava irrallaan vahvoihin jätesäkkeihin. Ei pikkupusseja säkin sisälle!
- Jahtiin voivat osallistua peruskoulun 0–9 luokat.
- Kilpailijaluokan on säilytettävä metallikuoria, kunnes Ekokymppi noutaa ne helmikuun 2016 aikana.

Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella, johon linkki oli avoinna marraskuun ajan Ekokympin nettisivuston pääaukeamalla. Tulokset julkistetaan perjantaina 5.2.2016 klo 10.00 Ekokympin ja Tuikkujahdin verkkosivuilla. Palkinnoksi voittajaluokalle/ryhmälle Ekokymppi antaa 300 euron rahapalkinnon. Toiseksi tullut luokka/ryhmä saa 200 € ja kolmas 100 €. Muiden osallistuneiden kesken arvotaan 100 euron rahapalkinto. Lisäksi jokaiselle jahtiin ilmoittautuneen luokan oppilaalle annetaan pieni Tuikkujahti-muisto. Kaikki kilpailijaluokat saavat osallistumisestaan diplomin.

Keräysvinkkejä jahtaajille:
- Tarkoitus ei ole lisätä tuikkujen kulutusta! Verkostoitukaa: kysykää tuikkukuoria naapureilta, työpaikoilta, ravintoloista…
- Kerätkää vain tuikkukynttilöiden kuoria, ei ulkoroihuja.
- Laskekaa tuikkukuoret ajoittain, jottei saalis ehdi kasvaa liian suureksi. Oppilaat voivat itse laskea tuikut. Tuikkukuorien laskemisesta voi tehdä hauskan oppimistilanteen kehittelemällä omia laskemista nopeuttavia tapoja.
- Kerätkää tuikkukuoret irrallaan vahvoihin jätesäkkeihin (ei pikkupusseja säkkeihin).
- Tuikkukuoria ei ole pakko litistää, mutta voitte tehdä sen halutessanne tilan säästämiseksi.
- Pienet steariinijäämät eivät haittaa. 

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Uusimman jätetutkimuksen tulokset

Ekokympin uusimman jätetutkimuksen tulokset ovat selvillä. Elokuussa tehty tutkimus selvittää viime joulukuisen tutkimuksen tavoin polttokelpoisen jätteen, pakkauksien ja kierrätyskelpoisen materiaalin osuutta kainuulaisen kotitalouden roskapussissa.

Tulosten mukaan keittiöbiojätettä on sekajätteessä 27%, muovi- ja kartonkipakkauksia 25% ja oikeaa sekajätettä 18%. Muut jätelajit jäävät kaikki alle 10% osuuteen. Alla oleva taulukko kertoo tarkemmin jätelajijakauman. Tutkimusnäytteet on poimittu samoilta alueilta kuten viime joulukuussa eli Sotkamon ja Kajaanin jätekuormista. Sotkamon kuormat ovat taajama-alueelta ja Kajaanin kuormat sekä taajamasta että haja-asutusalueelta.



Tulokset ovat samansuuntaiset kuin joulukuun tutkimuksessa. Biojätteen määrä on luvattoman suuri. Lähtökohtaisesti sitä ei saisi olla sekajätteen joukossa lainkaan, koska Ekokympin jätehuoltomääräykset velvoittavat kaikkia asuinkiinteistöjä lajittelemaan biojätteen. Tulevaisuudessa biojätteen lajittelu on entistäkin tärkeämpää, koska vuoden päästä kainuulaisten sekajäte kuljetetaan ekovoimalaitokseen Leppävirralle. Jos kosteaa biojätettä on sekajätteen joukossa, huononee jätepolttoaineen lämpöarvo ja poltettavuus. Biojäte myös altistaa ekovoimalaitoksen kattilaa korroosiolle.

Lajittele biojäte 

Taloyhtiössä homma hoituu siten, että asukkaat lajittelevat jo keittiössä bioskat omaan keräysastiaan ja tyhjentävät sen pihalla olevaan biojäteroskikseen. Omakotitaloissa tehdään samoin, paitsi että vaihtoehtona keräysastialle voi olla oma kompostori. Loma-asunnoilla kompostointi - vaikkapa käymäläjätteen seassa - on toimiva ja helppo tapa käsitellä maatuva jäte omatoimisesti. Me Ekokympin neuvojat opastamme mielellämme kompostointiasioissa ja muissa jätehuollon ja lajittelun pulmissa. Ota yhteyttä Sariin tai Anuun!



Jätetutkimuksen loppuraportti valmistuu myöhemmin syksyllä. Sitä odotellessa voimme tehdä omasta ja läheisten elämästä mukavaa ja mielekästä: lajittelemme jätteet ja viemme ne oikeisiin paikkoihin, pidämme ekopisteet siisteinä ja toimitamme vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet Entrinkiin tai lajitteluasemille. Ja pidämme muutoinkin arvokkaasta elinympäristöstämme hyvää huolta. Aivan kuten itsestämmekin.
Kiitos.

@Sari

Lisätietoa Ekokympin jätetutkimuksista antaa Ekokympin neuvoja Anu Koskela p. 044 0710 067 

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Minä ympäristökasvattajana

Ympäristö on lähellä ja kaukana. Lähiympäristö on kotiseutuani Kajaania ja Kainuuta ja myös Suomea. Ympäristö ulottuu maapallon joka kolkkaan. Se voi olla rakennettua ja ihmisen muokkaamaa. Luontokin on osa elinympäristöämme, ja siellä on aina jotain elollista kuten kasvillisuutta ja eläimiä.
Suloinen piikkipallo, siili, viihtyy kaupunkiympäristössä
Luonnon aarteita

Laakajärvi, Kajaani-Sotkamo















































Luonto ja ympäristö ovat aina olleet minulle tärkeitä. Erityisesti metsä on aina ollut kiehtova paikka. Pikkutyttönä leikin metiköissä ja isona tyttönä opiskelin metsätalousinsinööriksi Rovaniemen metsäopistossa. Metsässä huomaan ja aistin ja ihmettelen. Tuoksuja, värejä, puita, kasveja ja maaston muotoja. Metsässä levotonkin mieli alkaa rauhoittumaan, ja on hyvä ja kevyt olla. Toisinaan teen hikilenkin metsäpoluilla koiran kanssa tai ilman. Kun toinen poikani oli kouluiässä, hän alkoi kutsumaan minua ”mehtäakkeliksi”. Tähän vuodenaikaan mehtäakkeli marjastaa. Pakastin täyttyy kesäisin ja syksyisin lakoista, mustikoista ja puolukoista.


Ihminen tarvitsee luontoa elämiseen. Hän tarvitsee kodin, ruokaa, juomaa ja lämpöä. Nykyään hän tarvitsee paljon paljon muutakin. Turhakkeitakin. Ihmisen perisynti, ahneus, pyörittää tätä maailmaa. Mutta miten pitkään?


Kaikki elämiseen tarvittava on otettava luonnosta, puhutaan luonnovaroista. Luonnonvaroja ovat esimerkiksi maaperästä louhittavat malmit, joista saadaan raaka-ainetta vaikkapa elektroniikkatuotteiden valmistukseen. Luonnonvaroja ovat myös metsiemme marjamaat, sienistä puhumattakaan. Ilman elollista luontoa ja luonnon antimia ei olisi elämää.


Entäpä tarvitseeko luonto ihmistä?

Mielestäni ei. Luonto tietää parhaiten. Ihminen voi luulla auttavansa luontoa, ja ehkä ne voisivat sopusoinnussa elääkin, mutta vain luonnonlakien mukaan.


Luonto ja puhdas ympäristö ovat itsessään arvoja. Niitä ei tarvitse eikä voi perustella muilla arvoilla. Me olemme riippuvaisia luonnosta ja ympäristöstämme, ja siksi niistä huolehtiminen on meidän jokaisen vastuulla. Ympäristökasvattajana tavoitteenani on, että kohderyhmäni sisäistäisi juuri tämän asian.

”On luonto mulle niin kaunis ja pyhä, se täytyy säilyä aina ja yhä” / Uppo-Nalle

@ Sari Komulainen

perjantai 4. syyskuuta 2015

Dyykkaus kielletty!

Huolellisesti lajiteltu jäte on kiinnostava materiaali raaka-ainemarkkinoilla. Tästä on hyvä osoitus vastikään Helsingin seudulla paljastanut sähkö- ja elektroniikkaromun rosvokopla. Lajitteluaseman hoitajat pettivät kuntalaisten ja työnantajansa luottamuksen, kun välittivät kuntalaisten lajitteluasemille jätteenä tuomia laitteita eteenpäin hyötymistarkoituksessa. Tapauksesta on meneillään rikostutkinta ja lisäksi tietysti selvitellään työntekijän työsuhteeseen liittyviä asioita. Kyse lienee pahemman luokan dyykkausrikoksesta.

Ekokymppi valvoo aluekeräyspisteiden tapahtumia valvontakameroilla.


Dyykkaus on aina kielletty
Kun asiakas toimittaa jätteensä keräyspisteisiin, joko miehittämättömiin ekopisteisiin tai aluekeräyspisteisiin tai miehitetyille jäteasemille, jätteen haltijaksi muuttuu jätelaitos. Toinen asiakas ei saa ottaa keräysvälineistä jätteitä omiin tarpeisiinsa. Jätteentuoja on jo tehnyt päätöksen siitä, että ko. materiaali on jätettä ja luovuttanut sen jätelaitoksen käsiteltäväksi. Vaikka ko. tuote olisi kierrätys- tai käyttökelpoinen, ei sitä voida luovuttaa toiselle asiakkaalle eikä sitä saa itse mennä ottamaan keräysastiasta. Jätteentuojan päätöstä on kunnioitettava jo henkilökohtaisuuden suojankin vuoksi. Jätelaki tukee tätä asiakkaan suojaa, ja se määrittelee, että keräysvälineeseen jätetty jäte on jätteenkäsittelijän omaisuutta. Jos keräysvälineestä kerää jätteitä itselleen, se voi olla rikos tai siihen luokiteltava rike. Dyykkaus on siis aina kielletty.

Kameravalvonta paljastaa dyykkarit
Ekokympin keräyspisteillä on silloin tällöin tullut esille tapauksia, joissa jätepusseja on avattu ja tutkittu onko niissä mukaan otettavaa jätettä. Näitä tapauksia on tullut tietoisuuteen miehittämättömillä keräyspisteillä. Kameravalvonnan avulla tapauksiin puututaan aktiivisesti, ja asiakas saa tällaisesta toiminnastaan huomatuksen. Miehitetyillä asemilla eli Majasaaren jätekeskuksessa ja kuntien lajitteluasemilla valvonta on tältä osin helppoa, koska aukioloaikoina on aina henkilökuntaa paikalla.

Harkitse ja kierrätä
Joskus dyykkauskielto tuntuu kohtuuttomalta, kun hyvääkin tavaraa on toimitettu jätteeksi. Niinpä jokaisen tavaransa poisheittävän kannattaa ensin harkita, kelpaisiko tuote vielä kierrätykseen, toimittaa se kierrätyskeskukseen tai kirpputorille tai lahjoittaa eri kanavia pitkin sitä tarvitsevalle. Netti on pullollaan erilaisia sivustoja, joissa voi myymällä tai lahjoittamalla päästä eroon itselle tarpeettomasta tavarasta. Allekirjoittaneella on erittäin hyviä kokemuksia esimerkiksi Facebook-sivustoista, jonne voi tehdä ilmoituksen, jopa kuvien kanssa, ylijäämätavarasta. Akvaariot, urheiluvälineet, valaisimet, matonkuteet ja muut roinat ovat vaihtaneet nopeasti omistajaa hyvässä hengessä.

@ Marjut

maanantai 31. elokuuta 2015

Recycling Roadshow

Joukko aktiivisia kainuulaisia nuoria järjesti kansainvälisen kierrätysaiheisen kiertueen Kainuun alueella 18.-28.8.2015. Kiertue oli huipennus pitkään kestäneelle suunnitteluvaiheelle, sillä jo noin vuosi sitten Launch Pad –nuoria saapui Ekokympin toimistolle keskustelemaan mahdollisesta sponsoroinnista. Kierrätys on Ekokympin yksi perusajatuksista, joten totta kai lähdimme mukaan.

Nuoret toimivat reippaasti ja asiat alkoivat edetä. Seuraava kokous, jossa Ekokymppi oli mukana, pidettiin Sotkamossa Heikkilän tilalla maaliskuussa 2015. Hankkeen rahoittajaksi saatiin kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaation CIMO (opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto) ja hanke sai rahoituksen Erasmus+ -ohjelman kautta. Ekokymppi sponsoroi myös, mutta huolehdimme myös oppimisen asiasisällöistä ja osallistuimme tapahtumiin.

Ekokymppi oli mukana nuorten ja heidän ohjaajiensa Monikan ja Katian kanssa tekemässä kiertueelle oppimiskirjasta (workbook), jossa nuorille kerrottiin muun muassa Suomesta ja suomalaisuudesta. Ekokympin osuutena kirjasessa oli kertoa kierrätyksestä ja Ekokympin toiminnasta.

Sitten olikin jo elokuun 18. päivä ja suomalaiset Recycling roadshow –nuoret ottivat vastaan vieraat Unkarista, Slovakiasta ja Espanjasta. Kustakin maasta saapui 10 nuorta. Kiertue alkoi Suomussalmelta, jossa nuoret asettuivat aluksi Juntusrannalle ja kävivät mm. Raatteenportissa. 

Ekokympin neuvojat Anu ja Sari aloittivat neuvontatyön kiertueen kolmantena päivänä eli 20.8. Anu piti esitelmän The life of a Plastic Bottle ja Kurre Kainuulainen piti luennon välillä jumppatauon. Kaikilla tuntui olevan hauskaa.




Nuoret siirtyivät Juntusrannasta kolmantena päivänä Ämmänsaareen, jossa oli neljäntenä päivänä eli 21.8. kierrätystapahtuma. Kierrätystapahtumassa Suomussalmen lukion kentällä oli pöytiä, joissa nuoret esittelivät omia kierrätysideoitaan. Tapahtumassa oli myös räppäreitä räppäämässä, taikuri taikomassa ja tietysti myös Kurre Kainuulainen kertomassa kierrätyksestä. Tapahtumassa kävi oppilaita Ruukinkankaan koululta ja myös lukiosta. Aurinko paistoi täydeltä terältä, Kurrella oli vähän kuuma kesäpuvusta huolimatta. Kaikki sujui kuitenkin hyvin ja päivä oli mukava.




Seuraavana päivänä nuoret tutustuivat Hyrynsalmella Kaunislehto-museoon ja Mustarinda-taloon ja sitä ympäröivään luontoon. Sitten olikin vuorossa Kuhmo.

Seuraavan kerran Ekokymppi ja Kurre oli mukana 24.8. Kuhmossa, jonne nuoret olivat saapuneet pitämään kierrätystapahtumaa Tuupalan koulun kentälle. Tuupalan koululaiset ja Kuhmon lukion oppilaat saivat tutustua nuorten kierrätysideoihin ja muutenkin toisiin kulttuureihin. Kurre oli myös paikalla ja kertoi mitä sekajäte oikeastaan on. Oppilaiden piti kertoa palautettavalla kyselyllä mitä olivat oppineet tapahtumassa. Kurren kohdalla oli muun muassa maininta, että purkka on sekajätettä. Hyvä!




Seuraavana päivänä eli 25.8. olikin sitten nuorten vuoro tulla Majasaareen vierailulle. Neuvojat Anu ja Sari ottivat vieraat vastaan. Ohjelmaan kuului Ekokympin toiminnan esittelyä Majasaaren toimistolla powerpoint –esityksen avulla sekä Majasaaren jätekeskuksen toiminnan esittelyä kierroksella. Vieraat saivat jäätelöä ja mehua, mikä varmasti oli mukavaa, sillä taas oli aika lämmin päivä.





Kurre oli vielä mukana seuraavan päivän eli 26.8. tapahtumassa Kajaanin kierrätyskeskus Entringissä. Tapahtumassa Kurrekin näki vieraiden tanssiesityksiä, jotka olivat kyllä tosi mukaansatempaavia. Kurre jakoi taas lajitteluvinkkejä tapahtumassa.





Nyt ovat vieraat jo lähteneet kotimaihinsa. Recycling Roadshow oli mukava tapahtuma ja hienoa, että nuoret itse suunnittelivat ja toteuttivat tapahtuman. Kunnia ja kiitos kuuluu teille Launch Pad- tiimi: Katariina, Heidi, Elna, Minttu-Essi, Aada, Réka, Anni, Viivi ja Jenni. Mukana kaikessa olivat myös Monika ja Katia taustatukena. Kiitos!

@Anu Koskela



keskiviikko 5. elokuuta 2015

Risu-Mattila - uusi puutarhajätteen vastaanottoalue


Kajaanilaisten puutarhajätteiden vastaanottopaikka on muuttunut. Auralan kompostointialue on lopettanut toimintansa heinäkuun lopussa. Uutena vastaanottopaikkana kuntalaisia palvelee jo Ekokympin Risu-Mattila. Se on helpon kulkumatkan päässä kaupungista, pari kilometriä Vuoreslahdentietä, josta liittymä johtaa suoraan vastaanottoalueelle. Vuoreslahdentiellä on opastekyltit liittymässä. Portilla on selkeä opastus jätteiden vastaanottoalueista. Alue on avoinna kaikkina vuorokauden aikoina läpi vuoden.

Risu-Mattila on Lohtajan lähiön takana, osoittessa Vuoreslahdentie 191, 87700 Kajaani.
Alueella on selkeä opastus heti portilta lähtien



AVAJAISET tiistaina 11.8.2015 klo 10-14, makkaratarjoilu
Risu-Mattilassa juhlistetaan alueen käyttöönottoa tiistaina 11.8.2015 klo 10-14. Tervetuloa tutustumaan alueeseen ja nauttimaan grillikuumista makkaroista. Talo tarjoaa!

Haravointijätealueelle vastaanotetaan vain ruohosilppua ja kasvinosia.
Risut ja oksat on vietävä toiseen kasaan.

Haravointitähteet on purettava pois jätesäkeistä ja muovipusseista.
Alueen laidalla on jäteastia muoviroskaa varten.


ASUINKIINTEISTÖT MAKSUTTA, YRITYKSILTÄ KÄYNTIMAKSU
Asuinkiinteistöjen risut, haravointitähteet ja yksittäiset kannot voidaan maksutta jättää alueelle. Kaupan, teollisuuden ja liikekiinteistöjen ja julkisten alueiden risu- ja haravointikuormista sekä kannoista peritään käyntimaksu.

Kannoista peritään käyntimaksu.

Kannot tekevät poikkeuksen asuinkiinteistöjen laskutukseen. Jos alueelle tuo yksittäisiä kantoja suuremman kuorman kantoja, peritään myös asuinkiinteistöltä käyntimaksu. Käynnistä on täytettävä tällöin lähetyslista.

LÄHETYSLISTA TÄYTETTÄVÄ AINA KEVYTPERÄKÄRRYÄ SUUREMMISTA KUORMISTA
Kaikista Mattilan risualueelle toimitetuista kevytperäkärryä suuremmista kuormista on täytettävä lähetyslista, jossa ilmoitetaan asiakas, jonka kiinteistöltä risut, oksat tai haravointijätteet on tuotu. Lähetyslistan voi tulostaa Ekokympin kotisivuilta tai käyttää Risu-Mattilan vastaanottotilassa valmiina olevia lähetyslistoja. Täytetyt lähetyslistat jätetään vastaanottotilan lukittuun postilaatikkoon. Lähetyslistan perusteella tarkistetaan pitääkö kuorma laskuttaa.

ALUEELLA KAMERAVALVONTA
Risu-Mattilan alueella asiointia valvotaan kameravalvonnan avulla. Valvontakameran kuvien perusteella tarkistetaan, että ne kävijät, joilla on velvollisuus täyttää ja palauttaa asioinnista lähetyslista, sen myös tekevät. Jos lähetyslistan jää palauttamatta, asiakaspalvelu lähettää asiasta huomautuksen auton haltijalle.

YHTENÄINEN TOIMINTALINJA
Puutarhajätteen vastaanottoon on alueen vaihtumisen myötä tullut edellä mainittuja muutoksia asioinnin suhteen. Tämä johtuu siitä, että vastaanotto siirtyy nyt Ekokympin ylläpitämäksi ja halutaan pitää kaikki Ekokympin vastaanottopisteet samojen käytäntöjen ja taksojen osalta samanarvoisina. Ekokympin lajitteluasemilla ja Majasaaren jätekeskuksessa on noudatettu vastaavia toiminta- ja laskutusmenettelyjä jo vuosien ajan.

Lisätietoja asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen p. 044 7100 120 tai
käyttöpäällikkö Esa Kumpulainen p. 044 7100 059

@Marjut

maanantai 3. elokuuta 2015

Jätetutkimus paljastaa lajittelun virheet

Tutkijat ovat varautuneet roiskeisiin, hajuihin, viiltoihin, kemikaaleihin ja muihin riskitekijöihin hyvällä suojavarustuksella.



Tällä viikolla tehtävässä jätetutkimuksessa otetaan näytteitä kotitalouksista kerätyistä sekajätekuormista. Jätepussit avataan ja jätteet lajitellaan vielä kerran kaikkien lajitteluohjeiden mukaisesti. Aiempi tutkimus tehtiin talvella joulukuussa 2014, kesäajan tutkimus tehdään tällä viikolla Majasaaren jätekeskuksessa. Tutkimuksen keskeisin tavoite on selvittää sekajätteen laatua, koska vuoden päästä kainuulaisten sekajäte kuljetetaan ekovoimalaitokseen Leppävirralle. Polttoon menevän sekajätteen tulee olla laadultaan sellaista, että siitä saadaan mahdollisimman paljon energiaa. Biojäte on peikko sekajätepussissa, sillä se on painavaa jätettä, jonka kuljettaminen Varkauteen saakka on kallista ja sen energia-arvo on erittäin huono. On selvää, että myös lasit ja metallit heikentävät poltettavan sekajätteen laatua; niitä ei saisi roskapussissa olla ollenkaan, vaarallisesta jätteestä puhumattakaan. 



Roskapussit avataan ja levitetään tutkimuspöydälle. Apuvälineinä käytetään mattoveitsiä, puukkoja ja muovilapioita.

Ensimmäisen tutkimuspäivän aikana on lajiteltu yksi näyte-erä, joka oli kerätty Kajaanin alueelta tyhjennetyistä sekajäteastioista. Tulos osoittaa, että kotitalouksien jätteiden lajittelussa on vielä opeteltavaa. Ensimmäisen näyte-erän tuloksena oli se, että biojätettä oli sekajätteessä 25 %, muovipakkauksia 20 %, oikeaa sekajätettä 20 % ja tekstiilejä 16 %. Muut jätelajit jäivät kaikki alle 10 % osuuteen. 


Sekajätepusseissa on jätettä, jonka olisi voinut lajitella toisin. Tutkimus paljastaa lajittelussa tehdyt virheet.
Jätetutkimuksessa tutkitaan tällä viikolla yhteensä kahdeksan näytettä, jotka kerätään Kajaanin ja Sotkamon alueella tyhjennetyistä jäteastioista. Tutkimukseen voi käydä tutustumassa Majasaaren jätekeskuksen hallissa.

Lisätietoja tutkimuksesta jäteneuvoja Anu Koskela p. 044 0710 067 

@Marjut

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Neuvonta-assistenttina Ekokympillä: Heinäkuu ja heippojen aika

Minun vahvin taitoni ei ole koskaan ollut kirjoittaminen tai pitkään pohdiskelu. Joskus kuitenkin pitää yrittää panostaa ja keksiä jotain järkevää kirjoitettavaa. Nyt kerron teille lyhyesti ajastani Ekokympin kesätyöntekijänä.

Enimmäkseen tehtäviini kuului jäteneuvonta ja tiedotus, mutta tuli myös tehtyä muitakin hommia, kuten esimerkiksi postien lähettämistä ja vastaanottamista, keittiönsiivoilua jne.

Kesään mahtui paljon maakuntamatkailua mehutarjoilujen merkeissä sekä jäteneuvonnan parissa. Matkat olivat mukavia ja kommelluksilta hassujen työkavereiden kanssa ei voitu välttyä. Lajitteluaseman asiakkaat ovat enimmäkseen tyytyväisiä Ekokympin palveluihin. He osaavat myös jätteiden lajittelun. Toki on ihmisiä, joille lajittelu ei ole vielä tuttua, mutta me Ekokympillä neuvomme. Kun parinkympin vuosimaksun maksaa, saa lajitteluasemille ja ekopisteille tuoda maksutta hyötyjätettä.

Heinäkuun eka päivä alkoi Markkinakadun merkeissä. Asiakkaita ja mielipiteitä riitti. Mukana meillä oli Ekokympin vetonaula Kurre Kainuulainen, väritystehtäviä ja erinomaista ja asiantuntevaa asiakaspalvelua.

Kesä Ekokympillä on ollut opettavaista ja mukavaa. Olen kehittänyt mm. atk -ja asiakaspalvelutaitojani. Myös keskittymiskykyni ja kirjoitustaitoni ovat parantuneet täällä. Messuosaston suunnittelusta ja somistelustakin on varmasti hyötyä lähivuosina.

Nyt on kuitenkin heippojen aika. Kiitos työkavereille päivistä hyvistä ja opin jyvistä. Meinaan kohta itkun ikävästä vääntää, mutta nyt on aika mun sivu kääntää. Kohti koulun penkkiä lähden, tulevaisuuteni tähden.

@Sonja


Eka työpäivät Ekokympillä 2015, oravana messuilla

Vimpat työpäivät Ekokympillä 2015, oravana ja neuvojana Markkinakadulla

Mehua tarjolla Puolangan lajitteluasemalla

Lajittele biojäte!

Kurre ja kaenuulainen

Kurre ja pikku-Tuomo



perjantai 26. kesäkuuta 2015

Neuvonta-assistenttina Ekokympillä: Kesäkuu ja mehutarjoilut

Joka vuotiset mehutarjoilut alkoivat heti kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Kuun aikana kerittiin käymään lähes jokaisella lajitteluasemalla. Mehu maistui ja asiakkaat ovat tyytyväisiä lajitteluasemiin. Lajitteluasemat ovat tarpeellisia ja kalenteriakin kehuttiin. Kävijöitä meidän ollessa paikalla oli useita kymmeniä ja juttukavereita riitti. Oli mukava nähdä kuinka reippaasti suurin osa ihmisistä lajittelee ja miten ammattitaitoisia lajitteluasemien työntekijät ovat. Heinäkuussa sitten tarjoillaan mehua Majasaaren jätekeskuksessa ja Hyrynsalmen lajitteluasemalla.

Mehutarjoilujen lisäksi kävimme myös Sotkamon torilla antamassa jäteneuvontaa. Toimistopäivinä ompelin Biopeikon päätä, Kurre-käsinukelle vaatteita, hoidin posteja sekä suunnittelin tulevaa markkinakatua. Sain myös oppitunnin lajittelusta ja sen tärkeydestä. Varmaan meistä jokaisen olisi hyvä joskus kerrata omaa tietoa ja osaamista. Vai mitä mieltä te olette? Oppia ikä kaikki Heikki taikka Maikki!

Heinäkuussa palataan taas ja tälle kesää viimeistä kertaa.

@Sonja