torstai 24. maaliskuuta 2016

Riikinvoiman Ekovoimalaitos aloittaa toimintansa tänä vuonna


Riikinvoima Oy on perustettu joulukuussa 2012. Yhtiön omistavat kahdeksan kunnallista jätelaitosta ja Varkauden Aluelämpö Oy. Riikinvoima Oy:n päätehtävänä on järjestää kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen hyödyntäminen energiaksi vuoden 2016 loppuun mennessä. Ekokymppi on yksi Riikinvoima Oy:n omistajista.

Yhtiön päämääränä on rakentaa kiertopetitekniikkaan perustuva jätteenpolttolaitos Leppävirralla toimivan jätekeskuksen yhteyteen. Ekovoimalaitoksen tehtävänä on turvata Varkauden kaupungin kaukolämmöntuotanto sekä hyödyntää Itä-Suomessa, Kainuussa ja Keski-Suomessa syntyvä kierrätyskelvoton yhdyskuntajäte tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti energiantuotannossa. Riikinvoima Oy vastaa Ekovoimalaitoksen tuotannosta.

Riikinvoima valmistautuu jätteen vastaanottoon ja koepolttoihin
Riikinvoiman Ekovoimalaitoksella valmistaudutaan jätteen polttoon tulevan kesän aikana. Voimalaitoksella tehdään parasta aikaa viimeisiä rakennustöitä ja kevään aikana rakentaminen painottuu prosessilaitteiden asennusten viimeistelyyn ja laitteistojen sekä järjestelmien käyttöönottoon. Asennustyöt saadaan valmiiksi kesään mennessä ja loppukesästä aloitetaan laitoksen koekäyttö. Ensimmäinen jätetuli syttyy elokuussa.

Ekovoimalaitosta on ollut mukana rakentamassa iso joukko yrityksiä ja rakentamisen ammattilaisia. Ekovoimalaitoksen toimittaa avaimet käteen periaatteella Andritz Oy. Parhaillaan työmaalla on työskennellyt yli 380 henkeä. Rakentamisen aikataulu on ollut tiukka, mutta onneksi isoilta yllätyksiltä ollaan vältytty. 



Laitoksen tekniikkavalinta edellyttää tarkempaa syntypaikkalajittelua
Koekäyttö alkaa tulevana kesänä. Ekovoimalaitoksen kattilatekniikaksi valittiin kiertopetikattilan sen paremman hyötysuhteen ja tehokkuuden vuoksi.
Tekniikkana kiertopetikattila vaatii käytettävältä polttoaineelta eli sekajätteeltä tarkempaa lajittelua jo syntypaikallaan. Meille tulee poltettavaksi vain kierrätykseen kelpaamatonta sekajätettä. Tämä tarkoittaa sitä että paperit, kartongit, metallit, lasi ja biojäte tulisi lajitella pois jätteen seasta jo syntypaikallaan eli jokaisen kotona. Varsinkin palamattomat jätteet, kuten metalli ja lasi aiheuttavat laitteistoissa kulumista ja lisäkustannuksia. Ne vaikuttavat myös tulevan tuhkan pitoisuuksiin. Toivomme että tulevaisuudessa laitoksestamme tulevia tuhkia voitaisiin hyödyntää esim. maanrakennuksessa. Heikosti palamaton biojäte alentaa kattilan tehoa ja lisää kattilan korroosiota, mikä kasvattaa myös kustannuksia. Vaarallisia jätteitä tai elektroniikkaromua ei meille saa toimittaa lainkaan.

Riikinvoimassa työskentelee tällä hetkellä 25 henkilöä. Heistä 21 toimii voimalaitoksen eri käyttö- ja kunnossapitotehtävissä. Koko Riikinvoiman henkilökunta odottaa mielenkiinnolla tulevaa kesää ja jätteenpolton aloittamista.

@Miia Varis, Riikinvoima Oy

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Keke kulkee

Ympäristökasvattajan opintoihini kuuluu kestävän kehityksen kartoituksen (KEKE-kartoitus) tekeminen jollekin organisaatiolle. Teen sellaisen päiväkoti Kasselille, joka on pieni, parinkymmenen lapsen päiväkoti Kajaanissa.

Kartoitustyö alkoi Kasselin päiväkodin henkilökunnan sekä eskari-lasten haastatteluilla. Teen laajan kartoituksen näin alkuun eli seuraavat näkökulmat käydään läpi: energiankäyttö, vedenkäyttö, kulutustottumukset, hankinnat, ruokaan  ja ruokailuun liittyvät asiat, jätteiden lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy, turvallisuus, yhteisöllisyys sekä lähiympäristöön ja kultturiin liittyvät asiat.

Käytin henkilökunnan haastatteluissa valmiita lomakkeita, joita on julkaisussa "Keke päiväkodissa". Lapsille mietin itse kysymykset, joita alkuviikolla esitin kuudelle esikouluikäiselle lapselle.

Seuraavaksi kokoan vastaukset yhteen, ja sen perusteella esiin nousevat eniten kehittämistä tarvitsevat asiat. Niiden pohjalta teen seuraavan oppimistehtäväni eli kekeohjelman, johon kirjataan muun muassa toiminnan kehittämiseen liittyvät tehtävät, vastuut ja aikataulut.

Noin se keke kulkee. Eilissä päivänä keke kulki esityksessäni mukana Suomussalmella, kun kävin kouluttamassa kunnan puhdistuspalvelun ja keittiön henkilökuntaa. Nelisenkymmentä henkilöä vei kanssani kekeä eteenpäin Suomussalmen kunnassa. Ensin keketeoriaa ja sitten käytäntöä - jätteiden lajittelua. Lajittelu ja jätteen synnyn ehkäisy ovat mitä konkreettisinta toimintaa pallomme hyväksi, kestävää toimintaa, kestävää kehitystä.

Olen saanut kekepistoksen koulutukseni ansiosta, mutta myös kollegani Anun ansiosta. Siitä olen hyvin iloinen. Olen toki aina ajatellut ympäristöä ja pyrkinyt toimimaan ekosti, mutta että ihan kekeohjelmaa tekisin - sitä en olis ikinä uskonu. Muutos on mahdollista!:)

Kestävää kehitystä eli hyvää elämää nyt ja tulevaisuudessa!

@Sarppa


Kasselin päiväkoti