Vaarallisen jätteen lajittelussa on parantamisen varaa

Tunnistatko vaaralliset jätteet?

Jos vielä ei ole ottanut jätteiden lajitteluarkeen ensimmäistä askelta, tulisi lajittelu aloittaa vaarallisista jätteistä. Edelleen polttolaitokseen menevästä roskapussista löytyy myös vaarallisia jätteitä. Keräykseen vietyjen vaarallisten jätteiden määrä ei ole noussut tarvittavalla tavalla. Kodin vaaralliset jätteet otetaan maksutta vastaan kuntien, kuntayhtymien tai kunnallisten jäteyhtiöiden jäteasemilla.

Jo pienikin määrä vaaralliseksi luokiteltua ainetta voi aiheuttaa veden tai muun ympäristön saastumisen tai haittaa eläinten ja ihmisten terveydelle. Viemäristä vaarallisia aineita päätyy lopulta vesistöön, koska jätevedenpuhdistamot eivät pysty kaikkia haitallisia aineita puhdistamaan.

Kodin roskiksen sisältö päätyy jätevoimalaan, jossa vaaralliset jätteet voivat aiheuttaa palaessaan jopa räjähdysvaaraa. Vaaratilanne voi syntyä myös jäteautoon kipattaessa tai jäteasemilla, jos vaaralliset aineet on väärin lajiteltu.

Pesuaineet, loisteputket, aerosolit, lääkkeet, paristot, moottoriöljyt ja maalit ovat käytöstä poistettuna vaarallista jätettä. Niitä ei pidä turhaan säilyttää kotona, vaan ne on hyvä viedä keräykseen heti käytöstä poistettaessa. 

Vaarallisia jätteitä ei saa laittaa kodin jäteastiaan, kaataa viemäriin, jättää ekopisteelle tai luontoon. 

Suomen Kiertovoima ry:n jäsenjätelaitosten jäteasemilla ja keräyksissä vaarallisia jätteitä vastaanotettiin vuonna 2017 jokaista asukasta kohden 5,1 kiloa. Määrä oli vähentynyt, sillä 10 vuotta aikaisemmin talteen saatiin kilo enemmän jokaista asukasta kohden.

Eniten vastaanotetaan akkuja, maaleja ja jäteöljyä. Vuonna 2017 Suomen markkinoille toimitettiin 3 180 tonnia kannettavia paristoja ja akkuja ja niitä kerättiin 1 370 tonnia. Keräysaste oli 45 %. Kannettavat paristot ja akut kuten sormi- ja nappiparistot ja kännyköiden akut voi maksutta palauttaa niitä myyviin liikkeisiin. Vuonna 2017 ajoneuvoakkuja maahantuotiin Suomeen 16 660 tonnia ja kerättiin lähes 14 900 tonnia.

Maksuton keräys mm. jäteasemilla ja apteekeissa

Vaaralliset jätteet päätyvät keräyspisteistä, kuten jäteasemilta ja apteekeista asianmukaiseen käsittelyyn. Kierrätettävät materiaalit otetaan talteen uuden tuotantoa varten ja haitalliset materiaalit käsitellään vaarattomaksi. Viemällä kierrätykseen esimerkiksi paristot ja pienakut, saadaan niiden sisältämät vaaralliset aineet turvalliseen käsittelyyn ja kierrätettävät materiaalit hyödynnettäväksi metalliteollisuudessa. ​

Vanhentuneet lääkkeet voi palauttaa maksutta apteekkiin, josta kunnallinen jätehuolto (Kainuussa Ekokymppi) huolehtii ne eteenpäin. Paristot voi palauttaa maksutta myös kauppoihin.

Internetsivustolle www.vaarallinenjate.fi on koottu ohjeita muun muassa vaarallisen jätteen välttämisestä ja lajittelusta. Sivustolta löytää myös tietoa jätteen käsittelystä sekä lähimmän vastaanottopisteen hakupalvelun. 

@ Kaisa Halme, KIVO

Bokashi on hyvä tapa vähentää hiilijalanjälkeä

Bokashi on sisällä, huoneenlämmössä pidettävä kompostori. Se on lähtöisin Japanista (boka shi = eloperäinen, käynyt aine). Biojäte fermentoituu eli käy mikrobien avulla hapettomassa tilassa. Bokashissa ravinteet saadaan hyvin talteen. Hiili ei vapaudu hiilidioksidina, vaan sitoutuu materiaan. Bokashin hiilijalanjälki on 25 kg/tonni (vrt. lämpökompostori 669 kg/tonni).

Tarvikkeet

- kaksi bokashi-ämpäriä
- mikrobirouhe
- nestekuppi
- rouheannostelija
- biojätteen tasoitin



Aloituspaketteja myydään netissä (hinta 100-110 €).

Bokashi-ämpärit voi tehdä itsekin tavallisista ämpäreistä, kunhan ne saa ilmatiiviiksi. Bokashiämpäreitä on hyvä tehdä ainakin kaksi.

Bokashi-ämpärissä on välipohja, jossa on reikiä. Näin nesteet pääsevä pohjalle, josta ne voidaan poistaa hanan kautta. Liika kosteus aiheuttaa bokashin mädäntymistä ja hajuhaittoja. Oikea bokashi tuoksuu happamalta. Hanan kautta saatava bokashineste on voimakasta lannoitetta, laimenna sitä vedellä suhteessa 1:200.

Bokashirouhe koostuu vehnäleseistä, jotka on kyllästetty EM-liuoksella ja sitten kuivattu. EM-liuos sisältää EM –mikrobeja (effective micro-organism), joita ovat maitohapppobakteerit, hiiva ja fotosynteettiset bakteerit.

Bokashiin voi laittaa hiilihydraattipitoista biojätettä eli esimerkiksi vihannesten ja hedelmien kuoria sekä viljatuotteita. Biojätteeksi jäänyttä lihaa tai maitotuotteita voi laittaa mukaan pieninä erinä. Kahvinporot eivät fermentoidu kunnolla, mutta ne voi kuitenkin laittaa bokashiin. Selluloosa ei fermentoidu, joten paperia ei kuuluu bokashiin.

Aloita kompostointi

Laita välipohjan päälle talouspaperi ja sen päälle muutama ruokalusikallinen rouhetta. Kerää päivittäin biojätteet, pilko ne noin 2 cm palasiksi ja laita bokashiin. Tasoita ja painele biojäte tiiviiksi. Laita päälle mikrobirouhetta suhteessa 1 litra biojätettä ja ruokalusikallinen rouhetta. Laita kansi tiiviisti kiinni ja tarkista, että hana on kiinni. Näin varmistat ilmatiiveyden. Jatka samaan malliin niin kauan kuin tilaa riittää.

Poista neste hanan kautta vähintään joka toinen päivä.

Kun bokashi on täynnä, jätä se fermentoitumaan. Älä aukaise kantta turhaan ja poista nesteet vähintään joka toinen päivä. Fermentoituminen kestää vähintään 2 viikkoa, mutta sitä voi jatkaa pitempäänkin - vaikkapa siihen saakka, kun toinenkin ämpäri on täynnä. Kun jätät ämpärin fermentoitumaan, aloita toisen täyttäminen.

Mihin bokashi-multa?

Fermentoituneen bokashin voi sekoittaa vanhaan kompostiin, tai sen voi laittaa sellaisenaan lämpökompostoriin. Fermentoitunut bokashi voidaan sekoittaa myös multaan. Seos voidaan kaivaa suoraan maahan ja laittaa päälle 10-15 cm kerros multaa. Sama voidaan tehdä talvella sisätiloissa ns. multatehtaassa. Huoneenlämmössä bokashi-multaseos muuttuu mullaksi muutamassa viikossa. Sen jälkeen multa voidaan varastoida ulos. Bokashimulta on pH-arvoltaan neutraalia, mutta se on vahvaa ravinnetta - pieni määrä riittää vauhdittamaan kasvua.

Tee itse bokashi-ämpäri

Yksi bokashiämpäri tehdään kahdesta tavallisesta ämpäristä, jotka laitetaan sisäkkäin. Sisemmässä on pohjassa reikiä, uloimmassa on hana. Päällimmäisessä ämpärissä pitää olla tiivis kansi. Poraa hanaa varten sopiva reikä ja liimaa hana ämpärin sisäpuolelta epoksiliimalla. Ulkopuolelta voit viimeistellä liitoksen sikafleksillä. Liitoksesta pitää tulla tiivis. Sisemmän ämpärin pohjaan porataan reikiä. Tämän ämpärin ympärille kietaistaan pari kierrosta elmukelmua, jotta ämpärit menevät tiiviisti yhteen.

Lisätietoja: facebook: bokashi Suomi, www.hyötykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/bokashi,www.pihallaauringontahtiin.com/bokashi-ohjeet, www.viidakkotohtori.fi

@ Anu Koskela

Se on helppoa

Kajaanilainen Arja Lehto sanoo olevansa vihkiytynyt lajittelulle. Jätteiden lajittelu on hänen mielestään helppoa, eikä missään nimessä riesa.

Rivitalossa asuvalla Arjalla on keittiössään tilava jätevaunu ja kannelliset astiat muovipakkauksille, kartongille, biojätteelle, lasille ja metallille sekä sekajätteelle. Lehdet menevät kainalossa talon keräysastiaan ja patterit taskussa kauppaan keräyslaatikkoon.

-Ilman näitä pönttöjäkin pärjää ja voi lajitella, Arja sanoo. -Vaikka kauraryynipakettiin tai paperikassiin voi koota litistetyt maito- ja mehutölkit. Itselläni on tässä kartonkiastiassa sisällä hapankorppupakkaus, johon kerään maitotölkit ja vien koko paketin talon kartonkiastiaan.

-Biojätteen voi laittaa vaikka litran jogurttisankkoon. Kansi pitää biojäteastian tuoksut poissa. Leikkaan munakennosta sopivan palan biopussin pohjalle. Se imee kosteutta, jota tulee kahvin suodatinpusseista.

Metallin ja lasin keräykseen Arja on käyttänyt vanhaa kuhmuista ja kannetonta peltipurkkia. Tilava lasitölkkikin käy tarkoitukseen, tai mikä tahansa joutilas astia. Lasipurnukat ja posliinit saavat iskeytyä rikki talon keräysastiassa, sillä ne menevät maanparannusaineeksi.

-Olen kiinnostunut ympäristöasioista, varsinkin kun olen matkoilla nähnyt millaista on, kun jätehuoltoa ei ole järjestetty. Jätelajittelu onnistuu ihan maalaisjärkeä käyttäen, eikä sen tarvitse mennä hiusten halkomiseksi.

-Koko maailmaa en voi parantaa, mutta omalta osaltani teen tämän pienen asian eli lajittelen jätteeni. Viimeistään sitten, kun käydään asukkaan kukkarolla, saadaan nekin ajattelemaan, jotka eivät nyt välitä lajitella. Vuokraankin voisi sisällyttää jätteenkeräysmaksun sellaiselle, joka lyö laimin velvollisuuden.

Arja Lehdon jätevaunussa on tilaa hyötyjätteiden lajittelulle. Vähemmälläkin pärjää, hän neuvoo. Voi käyttää vaikka pahvilaatikoita, sankkoja ja purnukoita.

@ Kirsi Haapea

Hallituksen jäsenet esittäytyvät osa 4: Jouko Korhonen lajittelee ja kierrättää

Ekokympin hallituksen jäsen Jouko Korhonen Sotkamosta ottaa ympäristöasiat huomioon arjessaan. Omakotitalo lämpiää maalämmöllä ja kotona lajitellaan jätteet. Kiertoon laitetaan niin metallit, lasit, pahvit ja paperit kuin muovitkin.

-Hankin muovinkeräysastian kotiin. On hyvä asia, että Kainuussa alkaa muovipakkausten keräys kiinteistöiltä. Merien muovimäärä huolestuttaa ja se, että muovi päätyy ravintoketjuun.

Muovinkierrätys on Kainuussa mahdollista rivi- ja kerrostaloissa, joissa asukkaiden tulee lajitella muovipakkaukset, mutta myös omakotiasukkaat voivat liittyä muovinkeräykseen.

Muovipakkauksia voi Kajaanissa viedä myös neljälle Rinki-pisteelle, Citymarketin, Prisman, Tokmannin ja Entringin Rinkeihin. Rinki on lupaillut muovipakkausten keräyspisteet myös Kuhmoon, Sotkamoon ja Suomussalmelle. Kaikki lajitteluasemat ottavat vastaan muovipakkauksia kotitalouksilta.

Joukon mielestä monipuoliset keräyspisteet ovat ratkaisevan tärkeitä kierrätyksen maksimoinnissa ja jätteen määrän vähentämisessä, samoin kuin se, että ihmiset jo lapsesta lähtien ymmärtävät kierrätyksen ja lajittelun merkityksen. Vanhempien esimerkki vaikuttaa paljon. Asenteissa on aina parantamisen varaa.

-Meillä Kainuussa on tehty hyvää työtä, on hyvät aluekeräyspisteet ja lajitteluasemia on kehitetty koko ajan toiminnallisemmiksi. Myös tiedotus ja neuvonta on tehokasta.

Ammatissaan Destian alueluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna Jouko Korhonen liikkuu paljon Kainuussa ja muualla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ekokympin hallituksessa toimiminen on saanut kiinnostumaan jätealan käytännön työstä niin paljon, että ohikulkiessaan hän pistäytyy usein lajitteluasemilla ja aluekeräyspisteillä. Hän myös seuraa Ekokympin nettisivuja aktiivisesti.

-Luottamushenkilönä haluan kehittää kierrätystä. Valistustyöllä saadaan kierrätyksen maksimointi ihmisten asenteisiin ja arkeen. Myös Ekokympin hankkiman pienpolttolaitoksen koeajoa ja testausta on mielenkiintoista seurata.

@Kirsi Haapea