torstai 21. toukokuuta 2020

Kuuluuko, kuuluuko? Kuuntelen! Uusi normaali antaa tilaa vastuullisemmille ja ketterimmille valinnoille



Viimeisten kuukausien aikana me suomalaiset olemme ottaneet melkoisen digiloikan. Aloitamme lähes päivittäin palaverimme jo tutuiksi käyneillä fraaseilla: Kuuluuko? Kuuluuko nyt? Entäs nyt?

Arjen normaalit kommunikointi- ja toimintamallimme ovat muuttuneet lyhyessä ajassa täysin. Eikä pelkästään se, että meillä aikuisilla työntekemisen mallit ovat muuttuneet täysin digitaalisiksi. Myös koululaisten arki on nopeasti ottanut valtaisan harppauksen kohti digitaalisia oppimisympäristöjä ja Teams-kokouksia. Olemme opettaneet itsemme ennätysvauhdissa tekemään päivittäiset ostokset verkkokaupoista, tilaamaan ravintolaruoat appisovelluksilla sekä vastaanottamaan ja maksamaan laskut sähköisesti. Ennen kaikkea olemme oppineet kommunikoimaan digitaalisten palvelujen avulla. Vaikka muutos on ollut nopeaa ja osittain myös ennalta-suunnittelematonta, uskon, että tästä ajasta jää meille suomalaisille pysyvästi eväitä koriin nautittaviksi ja hyötyä uuteen erilaiseen arkeemme.

Arkemme on digiloikan lisäksi muuttunut hyvin perhekeskeiseksi. Kannamme enemmän huolta lähimmäisistämme ja autamme kanssaeläjiämme ihan perusarjen sujuvoittamisessa. Koska vietämme enemmän aikaa kotona, kiinnitämme myös huomiota ihan uudenlaisiin asioihin. Omassa taloudessani esimerkiksi elintarvikejätteiden määrä on kasvanut huomattavasti näiden kotioloissa vietettyjen kuukausien aikana. Tilaamme, valmistamme ja nautimme ruokaa nyt enemmän, kun kaikki ovat koko ajan kotona. Tätä rumbaa jo tovin pyörittäneenä ja roska-astioita ulos reippain askelin kantaneena ihmettelen nykyään elintarvikkeiden moninaisia pakkauksia ja niistä syntyvää jätemäärää. Muovia, pahvia, lasia, metallia ja kaikkea tältä väliltä kertyy uskomattoman paljon nelihenkisen perheen ruokahuollossa.


Pienilläkin ympäristöteoilla –  kuten digitaalisiin palveluihin siirryttäessä – on kertautuessaan yllättävän suuria vaikutuksia hiilijalanjälkeemme.

Ympäristövastuullisuus on onneksi asia, johon meistä jokaisen on helppo kantaa kortemme kekoon. Pienilläkin ympäristöteoilla – vaikkapa tekemällä ruokakaupassa ja muissakin arjen heräteostoksissa hieman tiedostavampia valintoja – on kertautuessaan yllättävän suuria vaikutuksia hiilijalanjälkeemme. Ja joskus vaikuttavuutta voi syntyä ihan huomaamatta, kuten digitaalisiin palveluihin siirryttäessä. Silloin esimerkiksi paperiposti – oli se sitten laskuja, lehtiä tai mainoksia ­– vähenee automaattisesti.

Jokainen meistä valitsee itse keinonsa vaikuttaa, eikä niiden tarvitse tarkoittaa suuria ponnisteluja tai aiempaa hankalaa arkea. Aloitetaan siis helpoista ekoteoista!

Ohessa muutama helppo askel otettavaksi näin alkuun:

1. Kierrätä ja lajittele elintarvikkeista syntyvät jätteet oikein

2. Älä vastaanota suoramainospostia paperisena

3. Vastaanota, maksa ja arkistoi paperilaskusi sähköisesti esimerkiksi ilmaiseen digipostilaatikko Kivraan

4. Tee joka viikko yksi ympäristöön positiivisesti vaikuttava teko

Otetaan yhdessä tästä uudesta epänormaalista arjestamme hyöty irti ja tehdään pysyvästi uusia, kestäviä valintoja arkeemme. Se miltä tulevaisuutemme ja oikea uusi arkemme tulee näyttämään, määräytyy nyt tehtävien valintojen pohjalta. Tehdään siis ne valinnat nyt – yhdessä.

@ Maija Leivo



Maija Leivo on uuden Suomessa helmikuussa lanseeranneen digipostilaatikko Kivran markkinointijohtaja. Kivra on saapunut Suomeen Ruotsista, jossa sillä on lähes 4 miljoonaa käyttäjää. Ekokymppi tarjoaa Kivran käyttöön asiakkailleen laskujen vastaanottamiseen, maksamiseen ja arkistoimiseen sähköisessä muodossa. Ota Kivra käyttöösi puhelimesi sovelluskaupasta tai rekisteröitymällä osoitteessa kivra.fi. 



keskiviikko 13. toukokuuta 2020

Neuvojana Ekokympillä

Puolen vuoden pesti Ekokympillä alkaa olla loppusuoralla ja hienoinen haikeus täyttää mielen. Enpä olisi ikinä uskonut, mitä kaikkea sinänsä neutraali ”neuvojan” nimike voi pitää sisällään. Yllättäen en ollutkaan kovin kaukana tutulta biologin alalta ja muinaisesta merkonomin koulutuksestakin oli hitusen hyötyä, kun muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa ympärillä. 


Tutustumiskäynnillä Sotkamon lajitteluasemalla

Pikaisen perehdytyksen jälkeen meikäläinen ohjattiin kentälle tositoimiin, sillä eihän toimistossa istumalla maailmaa paranneta saati jätevuorta madalleta. Urani alkoi päiväkotivierailuilla ja operaatio oravalla eli sukelluksella yhteen monista hiostavista Kurre-asuista. Uskottavuutta lisättiin vielä tupsukorvilla, kajalilla piirretyillä viiksillä sekä mustatulla nenänpäällä. Toiseen käteen sain lajiteltavien roskien pussin, toiseen kassillisen neuvontamateriaalia, kuten lajittelualustoja, pelikortteja ja puuhavihkoja sekä kompostointia konkreettisesti havainnollistavan matokompostorin. Päässäni pyöri eri ikäryhmille sopivasti sommiteltuja jätteiden lajittelun tietoiskuja. Sitten olinkin jo valmis kohti päiväkoteja ja tulevia kuluttajia. Vierailujen parasta antia oli vastaanottavainen ja lajitteluun innokkaasti suhtautuva, usein kriittinenkin yleisö. Huolellisesta naamioitumisesta huolimatta oravan aitoutta epäiltiin tämän tästä… 


Sarit Kurreilemassa

Etten tottuisi liikaa yhteen rooliin, seuraava kohderyhmä olivat koululaiset. Heitä lähestyttiin astetta aikuisemmassa muodossa eli katu-uskottavuuden nimissä Kurre-asu sai jäädä naulakkoon. Kainuun Museon muovinäyttelyssä yhdessä henkilökunnan kanssa oppilaille kerrottiin muovin historiasta ja sen matkasta nykypäivään, mikromuovin haitoista, muovipakkausten lajittelusta sekä uusiomuovin monenlaisista käyttömahdollisuuksista. Kouluvierailuilla oppilaita opettajineen opastettiin jätteiden lajitteluun. Eikä pelkästään teoriassa, vaan jokainen pääsi käytännön lajitteluharjoituksiin, joiden tuloksia tarkasteltiin tunnin lopussa yhdessä. Tarvittaessa oiottiin vääriä olettamuksia ketään syyllistämättä. Kirjastoille järjestettiin viikon mittainen ”Lajittele muovit oikein” –näyttely. Se toimi pääasiassa ”Take Away”-tyyliin eli asiakkaat saivat itsekseen tutustua tarjolla olevaan materiaaliin ja ottaa mukaansa lajitteluoppaita sekä muita hyödyllisiä esitteitä. 

Kirjastoilla järjestettiin viikon mittainen ”Lajittele muovit oikein” –näyttely.


Tutustumiskäynti Kierrätyskeskus Entrinkiin laajensi kierrättämisen käsitettä entisestään.

Työhön mahtui myös vierailuja lajitteluasemille sekä Majasaaren jätekeskukseen. Sana ”kaatopaikka” minun oli syytä unohtaa jo alkumetreillä. Hyvin harvoin mitään enää dumpataan maan uumeniin - jätteiden kierrätys, uudelleen hyödyntäminen ja energiaksi muuttaminen ovat tätä päivää. Tutustumiskäynti Kierrätyskeskus Entrinkiin laajensi kierrättämisen käsitettä entisestään. Hyvälaatuiselle käytetylle tavaralle riittää kuulemma jatkuvasti kysyntää ja myymälän puolella voi tehdä pilkkahintaan hyviä löytöjä. 

Sain työssäni hyödyntää mieluista harrastustani ompelua; tuloksena muhkea rooliasu Kosti Kompostimadolle.

Neuvojan työ ei ollut pelkkää tauotonta valistamista. Mieluisia harrastuksiani, kirjoittamista ja ompelemista sain hyödyntää ihan käytännössä, kun lupauduin kirjoittamaan Lajittelukoiran ominaisuudessa blogia tai kun tarjouduin ompelemaan Kosti Kompostimadolle rooliasun. Vanha ompelukoneeni oli kieltämättä välillä kovilla surratessaan muhkean matoasu poimuissa, mutta lopulta tuli sentään valmista. 

Koko maailman sekaisin saanut koronavirus pisti alkukeväästä monet suunnitelmat ja ohjelmat uusiksi, se lakkautti kaikki neuvontakäynnit samoin kesäksi kaavaillun Biojäte-kiertueen. Suurin osa toimiston väestä siirtyi systemaattisesti kotirintamalle etätöihin. Hartaasti ja huolella hoidettu matokompostorimme tyhjennettiin ja sen asukkaat muuttivat uuteen kotiin. Osa madoista päässee luontoon hajotustöihin säiden lämmetessä. Vuoden alussa toimistolle tuotu Bokashi-kompostori tuotti kuivahkon lopputuloksen, mutta silti sen ”ässehtinyt” sisältö kipattiin maatumaan multatehtaaseen eli saavilliseen uutta multaa. Toimisto ei sentään sulkeutunut kokonaan. Postihuoneeseen jo alun perin asettuneena minun oli luontevaa ottaa päivittäinen postin käsittely haltuuni. Postin lajittelu, skannaus ja frankkeeraus olivat minulle yhtäkkiä ”uusi normaali”. Varaston siivous ja hyllyjen järjestäminen toivat mukavaa vaihtelua ja samalla sain katsauksen nykytoimiston tarvikevalikoimaan. Vaikka sähköiset järjestelmät ovat lähes syrjäyttäneet erilaisten muovikansioiden ja -taskujen, lehtiöiden ja muistilappujen moninaisen maailman, niille on edelleen tarvetta, samoin kaikenlaisille kynille ja tusseille. Niiden jälki on ja pysyy, vaikka järjestelmät kaatuisivat. 

Some on tullut jäädäkseen myös Ekokymppiin. Blogin ym. kirjoittaminen oli minulle vasta alkusoittoa. Seuraavaksi oli heittäydyttävä estottomasti kaikenlaisiin videoihin, rooliasussa ja ilman, aina pääsiäispupun suklaamunan syönnistä vauhdikkaisiin vappumuuveihin, Bokashin edistymisen seuraamisesta ympäristön kevätsiivoukseen ja sen kommentointiin. Kamerakammoiselle jännittäjälle kaikenlainen julkinen esiintyminen on tuskallista, mutta loppujen lopuksi myös erittäin opettavaista, samoin kuin kulunut puoli vuotta. Oli antoisaa saada tutustua uudenlaisiin tehtäviin ja mukaviin ihmisiin rennossa työympäristössä, minne myös lemmikit ovat tervetulleita piristämään päivää. Monipuolisessa työssä viehätti ennen kaikkea tekemisen vapaus vastuutakaan unohtamatta. Mieleen on jäänyt esimiehen lause: ”Tärkeintä on, että työt tulevat tehtyä, paikalla ei niin ole väliä”. Kiitos seurasta, työniloa sekä rentouttavia tulevia lomapäiviä kaikille! 

Lämpimät spesiaalikiitokset vielä ihanille ja niin huumorintajuisille neuvojakollegoilleni, Sari-kaimalle ja Anulle, jotka perehdytitte minut tähän neuvojan tärkeään työhön. Siinä tulee riittämään työsarkaa vastaisuudessakin, tsemppiä ja jaksamista! 

Etähalauksin,

lomalle jäävä ja kohti uusia haasteita siirtyvä

@Sari L.

maanantai 13. huhtikuuta 2020





ENTRINKI  TUTUKSI 

















Kajaanin Syväojankadulla sijaitseva Kierrätyskeskus Entrinki on Kainuun merkittävin kierrätykseen erikoistunut palvelupiste ja todellinen tavarataivas käytetyn ja käyttökelpoisen tavaran etsijälle. Entringissä vastaanotetaan myös sähkö- ja elektroniikkaromua (SER) ja siellä toimii yksi Ekokympin järjestämistä vaarallisten jätteiden keräyspaikoista. 

Tutustuimme toiminnanjohtaja Mauri Saastamoisen johdolla tarkemmin tähän Nakertaja-Hetteenmäki kyläyhdistys ry:n hallinnoimaan keskukseen. Tilava rakennus kätkee sisäänsä useita eri osastoja katutasosta aina kellarikerrokseen. Niistä löytyvät myytävät vaatteet, kengät, kodintekstiilit, lelut, pelit, kirjat, astiat, huonekalut ja sisustustarvikkeet sekä kunnostetut urheiluvälineet, pyörät, kodinkoneet ja elektroniikkatuotteet sekä uusimpana osastona Kainuun ensimmäinen rakennustavaran kierrätyspiste Raksarinki. Kaikki siististi esille aseteltuina ja helposti löydettävissä ja mikä parasta - edulliseen hintaan!

Osa tiloista on tarkoitettu henkilökunnan työskentelyyn, kuten myytävien tavaroiden ja vaatteiden lajitteluun, huonekalujen, kodinkoneiden, pyörien ja elektroniikkatuotteiden korjaamiseen tai purkamiseen sekä välivarastointiin. Aiemmin Entringissä toiminut vaatteiden ompelu- ja korjauspalvelu on valitettavasti lopetettu. 


Muotia vuosien varrelta. Vas. toiminnanjohtaja Mauri Saastamoinen.



 Tekstiilien lajittelupiste














Rekkeihin ripustetut vaatteet on hinnoiteltu tietyn värikoodin mukaan, ja niiden säilytysaika on n. 3 viikkoa. Entrinki vastaanottaa vuosittain n. 50 000 kg vaatetta, josta puolet voidaan hyödyntää lajittelun jälkeen kierrätyksessä. Näistä osa toimitetaan edelleen UFF:lle. Loput päätyvät Majasaaren jätekeskuksen kautta poltettavaksi ekovoimalassa.

Hyväkuntoisten käytettyjen ja jopa uusien myymättömien kirjojen määrä on nykyään niin valtava, etteivät kaikki oikein kelpaa enää antikvariaatteihin, osto- ja myyntiliikkeisiin tai kierrätyskeskuksiin. Myös Entringissä havahduttiin samaan ongelmaan, kunnes talojen lämmöneristeitä valmistavalta Ekovillalta löytyi ratkaisu: sen sijaan, että kaikki myyntiin kelpaamattomat kirjat päätyisivät jätteeksi taikka paperinkeräykseen, Ekovilla ostaa Entringiltä hyväkuntoiset ns. ylijäämäkirjat, murskaa ja kuiduttaa ne sellaisenaan puukuitueristeiden raaka-aineiksi.


Kirjahyllyyn vai eristeeksi?









Vuosittain Entrinkiin toimitetaan yhteensä n. 1,2 milj. kg SE-romua Kainuusta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Rajallisten resurssien vuoksi tästä määrästä vain 1,5 % voidaan korjata edelleen myytäviksi tuotteiksi. Taustalla on se ikävä tosiasia, ettei kaikkia tuotteita alun alkaenkaan ole tarkoitettu kestämään useampaa vuotta kauempaa, mikä on omiaan kuluttamaan maapallon luonnonvaroja entisestään. Eu:n WEEE-direktiivillä on pyritty ohjaamaan sähkö- ja elektroniikkatuotteiden tuotanto- ja kulutustapoja kestävämpään suuntaan, ehkäistä SE-romun syntymistä sekä edistää sen hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä mutta tavoitteista ollaan vielä kaukana. Viime vuoden turhakkeeksikin valittiin äskettäin Suomen Luonto-lehden äänestyksessä korjauskelvoton elektroniikka. Myös kulutustottumuksissamme olisi parantamisen varaa. Vaihdamme turhan herkästi täysin toimivaa elektroniikkaa uuteen, jolloin romujätteen määrä kasvaa entisestään. 





Entringin työntekijä Ari Nousiainen kertoo, kuinka ihmiset ovat yllättäen palaamassa ns. retroaikaan, sillä jo unohdetuiksi luultujen, 70 – ja 80-lukujen levysoitinten, vahvistimien ym. kysyntä on kasvanut jatkuvasti.



Ari Nousiainen (vas.) esittelemässä elektroniikkaosaston aarteita.
Kainuun ensimmäinen rakennustavaran kierrätyspiste



Tyypillisimpiä asiakkaita Entringissä ovat arkisin eläkeläiset, maahanmuuttajat sekä opiskelijat, viikonloppuisin myös kokonaiset perheet. Erityisiä sesonkikausia ovat syksy ja kevät, kun uudet opiskelijat saapuvat paikkakunnalle tai muuttavat pois. Kevään kynnyksellä ihmiset myös intoutuvat siivoamaan komeroitaan ja ”konmarittamaan”, jolloin tavaravirta sisään kasvaa. Niin ikään pyörien ja kaikenlaisten urheiluvälineiden, kuten suksien, luistinten ym. tarjonta ja kysyntä on vuodenajasta riippuen aktiivista. Vuosittain Entringissä asioi n. 50 000 henkeä. Kysymykseen, tuodaanko Entrinkiin kenties liikaakin tavaraa, Saastamoinen naurahtaa ja sanoo, että ei todellakaan, kaikki hyvälaatuinen materiaali otetaan mielellään vastaan.

@ sari leinonen


perjantai 3. huhtikuuta 2020

Hyvis-pahis PVC?

PVC-muovista eli polyvinyylikloridi-muovista puhutaan kuten muistakin muoveista, että ne ovat varsinaisia pahiksia. Noh, uskallan esittää vastalauseen, että muovi on ihan hyvä tuote, kun sitä vain oikein käytetään. PVC-muovilla kuten muillakin muoveilla on paljon hyviä ominaisuuksia kuten kestävyys. Muovinkierrätys lisääntyy kaiken aikaa, joten loppuunsa käytetyn muovituotteen elämä ei välttämättä lopukaan lyhyeen.

Neuvojilta kysellään, että missä sitä PVC-muovia oikein käytetään. Tässä listaa siitä:


Rakentaminen
- putket, letkut (paineilmaletkut, viemäriputket, läpinäkyvät vesiletkut)
- johdot, eristeet ja tiivisteet (sähköjohtojen ja kaapeleiden eristeet)
- vinyylitapetit, lattiapäällysteet, muovimatot
- muoviset katto- ja vesikourut
- muovipressut, -listat ja –ritilät

Suojana käytettävät muovit
- lateksihansikkaat, näppylähansikkaat ja muut suojavaatteet
- suojatossut, esiliinat, vahakankaat, kerniliinat
- sadetakit, suihkumyssyt ja -verhot
- keinonahka

Toimisto
- kontaktimuovi, ruskea pakkausteippi, jotkut tarrat
- mapit, muovitaskut, piirtoheitinkalvot
- muovikortit, esim. luotto- ja pankkikortit

Viihde
- lelut, puhallettavat lelut
- uimapatjat ja -renkaat
- c- ja vhs-kasettien nauhat ja kotelot
- äänilevyt

Pakkaukset
- ns. syvävedetyt myyntipakkaukset, lelu- ja autotarvikepakkaukset

PVC-tuotteita PVC-lattialla


Jätteenä PVC-muovi on sekajätettä (sekajäte energiaksi). PVC-muovi merkitään tuotteisiin nuolikolmion sisällä numerolla 03, mutta aina tunnusta ei löydy.

YLE julisti viime keväänä "I love muovi" -sanomaa, kamuni Kurre ja mä vastaamme siihen: "Me too" :)

Kohtuutta ja kierrätystä kevääseen toivottelee





@ Kurre ja Sari

maanantai 30. maaliskuuta 2020

Koronan kurimuksessa



No wuh,huh! Nyt meni kaikkien elämä mullin mallin, kun maailmalta levinnyt koronavirus lamaannutti koko Suomen!

Kainuu oli viimeisin koronaton maakunta, mutta oli vain ajan kysymys, koska virus rantautuisi meillekin. Ennustus ei ollut puolankalaista pessimismiä, vaan ihan perikainuulaista realismia! Ja viime viikonloppuna korona oli totta, täälläkin.

Mutta NYT tärkeintä on noudattaa viranomaisten antamia ohjeita, jotta riskit minimoidaan ja viruksen leviäminen estetään. Muistathan, että meistä jokainen voi omilla teoillaan ja asenteillaan vaikuttaa asiaan.

Koronan saaminen jätteiden kautta on epätodennäköistä, mutta seuraavia lajitteluohjeita kannattaa kaikkien noudattaa:

· Lajittele nenäliinat ja lautasliinat sekajätteisiin, EI BIOJÄTTEISIIN.

· Sairastuneiden jätteet on kerättävä omaan roskakoriin, joka on päällystetty pussilla. Täyttynyt roskapussi suljetaan tiiviisti ja viedään sekajäteastiaan. Sairastuneiden roskakorit on tyhjennettävä päivittäin.

· Sulje roskapussit hyvin joko ristiin sitomalla tai teippaamalla ennen niiden viemistä sekajäteastiaan.

· Mikäli jäteastian tyhjennyksissä tulee katkoksia, pakkaa jätteet tiiviisti ja säilö ne tilaan, jossa niistä ei ole haittaa terveydelle ja jossa haittaeläimet eivät pääse levittämään jätteitä.

Ekokympin toimisto on toistaiseksi suljettu, mutta asiakkaita palvellaan etänä seuraavasti:

· Sähköpostitse: laskutus@ekokymppi.fi

· Puhelimitse: vaihde 08 636611, laskutusasiat 08 636616

· Nettisivun chat-kanavalla: www.ekokymppi.fi

Myös henkilökohtaiset puhelinyhteydet toimivat normaalisti. Lajitteluasemat ja Majasaaren jätekeskus palvelevat  muutoin normaalisti, mutta toiveena on, että turhaa asiointia vältettäisiin. Lisäksi lajitteluasemille otetaan vain kaksi asiakasta kerrallaan. Ja tietty muistakaamme ne turvaetäisyydet ja käsien desinfioinnit.



Muutos ja hiljaisuus pysähdyttävät miettimään
Toimistossamme on tällä hetkellä niin hiljaista, että voi melkeinpä kuulla matokompostorin asukkaiden mutustelevan eväitään… Hiljaisuus tekee välillä hyvää itse kullekin. Nyt jos koskaan on hyvä hetki miettiä vaikkapa sitä, ottaisimmeko uuden, kestävämmän suunnan kulutustottumuksillemme, kun tämä epidemia rajoituksineen joskus laantuu. Tällä hetkellä, kun kuluttaminen ja ostaminen on vähentynyt merkittävästi, ja siitä on tehty hankalampaa valtiovallankin toimesta, voisiko se toimia uutena normaalina, voisiko vähemmän olla sittenkin enemmän? Luonto ainakin kiittää, se saa hetken hengähtää ja toivon mukaan vähän toipuakin kaikesta ylikulutuksen aiheuttamasta kuormituksesta. Mutta pysyvämpien tulosten aikaansaamiseksi muutoksen tulisi olla jatkuvaa. Eli otetaan opiksemme tästä ja lajitellaan jätteemme entistä paremmin, sillä Suomi sijoittuu Euroopan maista vasta keskikastiin, mitä tulee jätteiden kierrätysasteeseen. 
Kärkisijaa ja koronatonta kesää kohti!

@lajittelukoira

perjantai 28. helmikuuta 2020

Kompostoinnilla säästöä jätemaksuihin

Ekokympin jätehuoltomääräysten mukaan kaikkien koti- ja mökkitalouksien on lajiteltava biojäte erilleen sekajätteestä. Biojätteen omatoiminen käsittely – kotikompostointi – vähentää jätehuollon ympäristöhaittoja, tuo maanparannusainetta kotipuutarhaan ja säästöä kiinteistön jätemaksuihin. Kompostointi on myös mukava ja opettava toimintatapa koko perheelle - satsaus tulevaisuuteen.
Ja sen voi aloittaa myös näin talvella.

Hauh, tänä talvena kompostikaan ei ole jäätynyt...


Kompostorisäiliö
Ruokajätteelle on oltava kannellinen ja haittaeläimiltä suojattu kompostorisäiliö. Sen voit ostaa kaupasta tai rakentaa itse. Rakennusohjeita saa Ekokympiltä.

Kompostin käynnistäminen
Kompostorin pohjalle laitetaan 10-15cm:n hake– tai risukerros. ”Siemeneksi” voit laittaa vanhaa kompostia, multaa tai kompostiherätettä. Täytä kompostia laittamalla ruokaperäistä jätettä ja seosainetta kerroksittain.

Mitä kompostiin saa laittaa?
· hedelmien ja vihannesten kuoret ja ruoantähteet

· kasvien osat, kukkamulta

· suodatinpussit, kahvinporot

· teepussit, pehmopaperit

· munankuoret, pienet luut

Nuuh nuuh, kompostoida voi myös matokompostorissa. Sen paikka on sisätiloissa.

Tää on bokashi, jossa bioska muuttuu mullaksi fermentoitumisella eli maitohappokäymisellä. Nuuh, sangen kirpeä ja väkevä tuoksu, mutta ei paha ollenkaan!

Seosaine ja sekoitus
Seosaineeksi käy parhaiten turpeen ja puuhakkeen, kuorikkeen tai kutterinlastun seos. Levitä aina seosainetta biojätteen päälle! Sekoita kompostia pari kertaa kuussa ilmavuuden parantamiseksi.

Lämpötila ja kosteus
Toimivassa kompostissa lämpötila on 40-60 oC Nyrkkitestissä kosteus on sopiva, kun kompostimassaa puristettaessa siitä tulee pari pisaraa vettä.

Ongelmia ja ratkaisuja
Haju: Lisää seosainetta ja sekoita.

Ei lämpene: Jos komposti on kuiva, kastele reilusti ja käytä vähemmän seosainetta. Jos toimimaton komposti on kostea, se tarvitsee typpeä.

Kärpäsiä: Käännä pintaosa syvemmälle, kastele kiehuvalla vedellä tai käytä mietoa kärpäsmyrkkyä.

Muurahaisia: Komposti on liian kuiva - sekoita ja kastele!

Jäätyminen: Ei ole haitallista. Tilaongelmat ratkeavat, kun hankit riittävän suuren tai toisen kompostorin.

Jälkikypsytys
Kompostin kypsyminen kestää muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen. Jälkikypsytys voidaan tehdä kompostorisäiliössä tai avokompostissa, jolloin komposti tulee suojata alta ja päältä ravinnehävikkien välttämiseksi.

Kompostimullan käyttö
Puolikypsää kompostia (6-8vk) voit käyttää katteena puille ja pensaille. Kypsää kompostia (2-12kk) voit käyttää maanparannusaineena vihannesten ja kukkien kasvatuksessa.

Ilmoita Ekokympille
Biojätteen käsittelystä on tehtävä kirjallinen ilmoitus jätehuollon viranomaiselle eli Ekokympille. Lomakkeita saa Ekokympin toimistosta ja verkkosivuilta www.ekokymppi.fi.

Lisätietoa Ekokympin neuvojilta:
Sari Komulainen 044 710 0069, Anu Koskela 044 071 0067

@Sari ja @Lajittelukoira


perjantai 14. helmikuuta 2020

Jätteiden lajittelun logiikkaa

Ote Kivon kirjoituksesta "Jätteiden lajittelun logiikka" parin vuoden takaa. Vuoropuhelua lajittelusta käyvät himokierrättäjä ja Ringin tai jätelaitoksen neuvoja.

- Mikä ihme se Rinki on?

- On perustettu sellainen tuottajayhteisö, joka huolehtii pakkausjätteiden ilmaisesta palautuksesta. Keräys rahoitetaan tavaroiden valmistajilta ja maahantuojilta kerätyllä maksulla.

- Eli minä saan laittaa rikkoutuneen Iittalan juomalasini sinne astiaan ilmaiseksi.. Sepä mukavaa.

- No kun tuota sitä lasia ei saa laittaa sinne, minulle kerrottiin

- Miksei?

- Se ei ole pakkaus. Sinne voi laittaa vain lasipurkit tai pullot.

- No kuitenkin onhan jotain, että saan laittaa sinne sitten yskänlääkepulloni.

- Sitä lasipulloa ei saa myöskään laittaa

- Sehän on pakkauspullo

- Keräys ei koske lääkepulloja. Jatkoi ystävällinen neuvojan ääni sinnikkäästi.

Tuo viritti ajatukseni. Taisin vihdoinkin ymmärtää logiikan ja jatkoin keskustelua.

- Joululyhdyn lasinsirpaleet?

- Ei

- Rikkoutuneen peilin kappaleet?

- Ei

- Lasinen kinkunpaistovuoka?

- Ei

- Minne ne sitten?

- Jätekeskukseen tai lajitteluasemalle.

- ”Onneksi lahjapaperi on ainakin helppo tunnistaa”, virkoin.

Kuulin asiakasneuvojan raskaan huokaisun: - ”se ei kuulu paperinkeräykseen, mutta sen lahjapaperirullan kääreen voi laittaa muovinkeräykseen. Meillä alueellamme on neljä Ringin paikkaa minne viedä muovipakkaukset”.

Kerroin lähimmän pisteen olevan lähes sadan kilometrin päässä, joten muovi taitaa jäädä kierrättämättä.

- No entä metallipakkaukset? Saanko arvata? Paistinpannua ei saa laittaa metalliin, koska se ei ole pakkaus.

- Sen saa laittaa.

- Höh, mutta sehän ei ole pakkaus.

- Se on metallia.

- Onhan lasivuokakin lasia.

- Niin on, mutta, se vain nyt on niin.


@ Sari