keskiviikko 5. elokuuta 2020

Enska ja jätekuorma

Sillä on väliä, miten teet peräkärrykuorman lajitteluasemalle tai jätekeskukseen. Jos viskelet kärryyn kaikki jätteet sekaisin, kuorman purkaminen on hidasta ja huomattavasti hankalampaa, kuin jätelajeittain järjestellyn kuorman purku. Kantsii ilman muuta tutkia ensin ohjeita ja mahdollisia karttoja, jotka löydät sivustoltamme ekokymppi.fi: Lajitteluasemat palvelevat  ja Majasaaren lajittelulaituri. Tai vähintäänkin voit laittaa eri jätelajit järjestyksessä kärryyn; tähän lasijätteet, tuohon metallit, tänne laastisäkit ja tuonne öljyt ja maalit.

Tällainen jo tekovaiheessa lajiteltu kuorma on helppo purkaa eri lavoille / kontteihin lajitteluasemalla tai jätekeskuksessa.

Katsotaanpa, miten Enska asian hoitaa...

Enska siivosi vanhaa navettaa ja tässä on osa roinasta.


Ensin tsekkaus lajitteluohjeesta, mitä mihinkin jätteeseen kuuluu ja sitten kartan tutkiminen, jotta mihin järjestykseen eri jätelajit kannattaa laittaa.



Ikkunalasit, lasiputelit ja keramiikat on Majasaaren laiturilla melko alkupäässä, joten nämä kannattaa laittaa hollille heti, kun kuomun aukasee.



Kärryn takaosassa on lasijätteet ja päällä pehmusteita, seuraavaksi on metalleja ja renkaita ja seuraavaksi laastisäkit ja viimeiseksi tulevat sekajätteet ja vaaralliset jätteet.

Tsekataanpa vaikka kartasta. Joo, järjestys on siten juurikin passeli.








Kuorman purkaminen Majasaaren jätekeskuksessa sujuu helposti, katso video:





Enska on samaa mieltä kuin Emppu, jonka tapasimme taannoin Riikinvoiman videoilla - ei se lajittelu niin vaikeaa ole...



Me Ekokympissä neuvomme mielellämme kaikenlaisissa lajitteluasioissa. Yhteystietomme löytyvät täältä 

Hyvää loppukesää!

@ Sari K, Ekokymppi



keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Oulujärven satamiin lajittelupisteet veneilijöiden ja retkeilijöiden käyttöön



Oulujärven ympäristökunnat ja Ekokymppi järjestävät veneilijöille ja retkeilijöille jätelajittelupisteitä loppukesän aikana. Lajittelupisteet perustetaan vilkkaimpiin satamiin – Kajaanin Paltaniemelle ja Petäisenniskaan, Paltamon Metelinniemelle, Vaalan Saharantaan ja Ruununtörmään. Pisteille tulevat jäteastiat pakkauskartongille ja pakkausmuoville, lasi-metallille, sekajäte energiaksi -jätteelle ja biojätteelle. Lisäksi uutena kerättävänä jätelajina on satamien sekajäte, johon lajitellaan pressut, köydet ja verkot. Vastaavanlainen lajittelupiste, mutta myös jätehuone, tulee Kajaanin Koutalahden satamaan Metsähallituksen rakennuttamana. 


Vaalan Saharannan sataman keräyspiste
on valmiina retkeilijöiden ja veneilijöiden käyttöön.


Ekokympin jätehuoltomääräysten mukainen lajittelu on otettu käyttöön alueen kotitalouksissa jo aiemmin, ja nyt sitä laajennetaan kestävän kehityksen periaatteella retkeily- ja veneilyharrastukseen.


Satamien sekajätteeseen pressut, köydet ja verkot

Satamien sekajäte tarkoittaa eri asiaa kuin kodeissa lajiteltava ”sekajäte energiaksi”, joka poltetaan ekovoimalassa. Köydet, pressut ja verkot, joita satamissa ja veneidensäilytysalueilla syntyy, ovat haitallisia jätteenpoltossa, ja siksi ne on lajiteltava erilleen. Ekovoimalassa nämä jätteet voivat aiheuttaa tuotantokatkoja murskausprosessissa, kun ne kääriytyvät akselistojen ja rumpujen ympärille. Lisäksi PVC-muovipitoiset pressut muodostavat polttoprosessissa laitteistoille haitallisia savukaasuja.



Roskaton retkeily Oulujärvellä

Oulujärven saarien retkeilykohteissa on käytössä roskattoman retkeilyn periaate, jossa retkeilijä tuo roskansa mukanaan pois. Toimintamuoto on järkevä, koska vesistöistämme ei ole yhteyksiä, jotka mahdollistaisivat saarien jätteidenkeräykset asianmukaisilla laitteistoilla.



@ Sari K, Ekokymppi

keskiviikko 17. kesäkuuta 2020




ARJEN EKOTEKOJA J


Wuh-wuh! Arjen pienillä teoilla voi olla suuri merkitys, jos haluamme vähentää kulutustamme ja säästää luonnonvaroja myös tuleville sukupolville. Tässä muutamia esimerkkejä.



Aina ei tarvitse ostaa tavaraa, vaan voit ilahduttaa läheistäsi antamalla hänelle aineettoman lahjan, vaikkapa omaa kallisarvoista aikaasi. Mikäs sen mukavampaa, kuin viedä hänet ulos oikein pitkälle lenkille, siitä hyötyvät taatusti molemmat, etenkin jos se tehdään ulkoilutettavan ehdoilla.




Ruokaa heitetään ihan liikaa roskikseen, ja valitettavan usein se menee biojätteen sijaan sekajätteen joukkoon ja SE jos mikä on suoranaista tuhlausta, OIKEIN VIHAKSI PISTÄÄ! Eli ota kuppiisi vain sen verran ruokaa, kun aiot syödä.
















Lemmikkien peteihin voi hyödyntää käytöstä poistettuja lakanoita, patjoja, tyynyjä ja peitteitä. Hyväksymme toki myös vähän uudemmat…





Saat uutta ilmettä kotiisi tai kesämökille lisäämällä sinne sisustustyynyjä tai hankkimalla huonekaluille vaihtopäälliset. Voit vaihtaa myös huonekalujen järjestystä. Edullista eikö totta!





Lomaile kotimaassa! Nauti Suomen kesästä omalla tai vuokramökillä, säästät rahaa ja luontoa.

Kesämökillä voit kerätä myös luonnon antimia, sieniä, marjoja ja villiyrttejä, NAM!

Ekoileminen on niiiiin cool!



















Ekojuhannusta toivotellen,


@lajittelukoira


maanantai 8. kesäkuuta 2020

Kurren kymmenen vinkkiä kesämökille

Mitä on hyvä tietää, kun haluat hoitaa jätehuollon oikeaoppisesti myös kesämökillä? Mitä roskiksia pitää laittaa ja miten keräys hoidetaan? Tässä Kurren vinkkilista, joka perustuu Ekokympin jätehuoltomääräyksiin - niiden mukaan myös loma-asuntojen on lajiteltava vähintään biojäte ja sekajäte.

1. Roska-astiat mökkikeittiön allaskaappiin
– mökkikeittiön kaapistoon vähintään kaksi roska-astiaa. Yhteen astiaan lajitellaan biojätteet ja toiseen sekajätteet (sekajäte energiaksi). Jos kaapissa on tilaa useammille roska-astioille, niihin voit lajitella tarpeen mukaan esimerkiksi lasia tai metallia.

2. Sekajätteet keittiökaapista Ekokympin aluekeräyspisteelle tai omaan roskapönttöön
Tyhjennysväli sovitaan suoraan jätehuoltoyrityksen kanssa, mikäli se on enintään 8 viikkoa. Pitempää tyhjennysväliä voit hakea Ekokympistä. Kesämökillä jäteastian on tyhjennettävä kesän aikana vähintään kerran. Kesäajaksi luetaan 1.5.-30.9.
– Jos viet sekajätteet Ekokympin aluekeräyspisteelle, lähin keräyspiste löytyy: www.kierrätys.info -palvelusta

3. Biojäteroskis keittiökaapista tyhjennetään kompostoriin tai kompostoivaan käymälään. Kompostointiohjeita saat Ekokympistä.

4. Ohjeistus
– merkitse / tarroita kaikki roska-astiat
– tarkempia lajitteluohjeita löytyy joka kotiin jaetusta Ekokympin kalenterista ja verkkosivustolta www.ekokymppi.fi > Tietopankki > Lajittelu.

5. Lajitteluohjeet seka- ja biojätteelle
– biojäteastiaan kasvisten ja hedelmien kuoret, kahvinporot suodatinpusseineen, kukkamulta, kasvinosat, ruoantähteet
– sekajäteastiaan hehkulamput, vaipat ja terveyssiteet, cd-levyt koteloineen, tekstiilit ja muoviset jätteet. Tosin pakkausmuovit kuten makkarapaketit ja ketsuppipullot voisi viedä myös ekopisteen tai lajitteluaseman muovipakkausten keräykseen, kuten seuraavassa kohdassa kerrotaan.

6. Kannattaa kerätä erilleen myös muovi-, lasi-, metalli- ja kartonkipakkaukset sekä sanoma- ja aikakauslehdet. Vie ne markettien pihoilla oleville Rinki-ekopisteille tai lajitteluasemille. Ekopisteet ja muut keräyspaikat: www.kierrätysinfo.fi.

7. Vanhat repaleiset vaatteet ja muut tekstiilit kuuluvat sekajätteeseen. Hyväkuntoiset ja puhtaat tekstiilit voit viedä muovipussissa ekopisteiden UFF-laatikoihin tai kirpputoreille.

8. Vaaralliset jätteet (jäteöljyt, -maalit, -liuottimet, torjunta-aineet jne.) ja sähkölaitteet (jääkaapit, televisiot, matkapuhelimet, kahvinkeittimet, loisteputkilamput jne.) otetaan maksutta vastaan Ekokympin lajitteluasemalla.

9. Suuret jäte-esineet ja –kuormat kuten remonttijätteet, polkupyörät ja huonekalut otetaan myös lajitteluasemalla aukioloaikoina vastaan. Hyötyjäte pienkuormana on maksutonta. Sekajätteestä ja rakennusjätteestä peritään maksu. Lajitteluasemat ja muut keräyspisteet: www.kierrätysinfo.fi

10. Jätteen poltto on kielletty. Vain lämmityksen yhteydessä saa polttaa paperia, pahvia, kartonkia ja käsittelemätöntä jätepuuta.

Kysy lisää Ekokympin jäteneuvonnasta:
044 071 0067, 044 710 0069, info@ekokymppi.fi



@Kurre 

torstai 21. toukokuuta 2020

Kuuluuko, kuuluuko? Kuuntelen! Uusi normaali antaa tilaa vastuullisemmille ja ketterimmille valinnoille



Viimeisten kuukausien aikana me suomalaiset olemme ottaneet melkoisen digiloikan. Aloitamme lähes päivittäin palaverimme jo tutuiksi käyneillä fraaseilla: Kuuluuko? Kuuluuko nyt? Entäs nyt?

Arjen normaalit kommunikointi- ja toimintamallimme ovat muuttuneet lyhyessä ajassa täysin. Eikä pelkästään se, että meillä aikuisilla työntekemisen mallit ovat muuttuneet täysin digitaalisiksi. Myös koululaisten arki on nopeasti ottanut valtaisan harppauksen kohti digitaalisia oppimisympäristöjä ja Teams-kokouksia. Olemme opettaneet itsemme ennätysvauhdissa tekemään päivittäiset ostokset verkkokaupoista, tilaamaan ravintolaruoat appisovelluksilla sekä vastaanottamaan ja maksamaan laskut sähköisesti. Ennen kaikkea olemme oppineet kommunikoimaan digitaalisten palvelujen avulla. Vaikka muutos on ollut nopeaa ja osittain myös ennalta-suunnittelematonta, uskon, että tästä ajasta jää meille suomalaisille pysyvästi eväitä koriin nautittaviksi ja hyötyä uuteen erilaiseen arkeemme.

Arkemme on digiloikan lisäksi muuttunut hyvin perhekeskeiseksi. Kannamme enemmän huolta lähimmäisistämme ja autamme kanssaeläjiämme ihan perusarjen sujuvoittamisessa. Koska vietämme enemmän aikaa kotona, kiinnitämme myös huomiota ihan uudenlaisiin asioihin. Omassa taloudessani esimerkiksi elintarvikejätteiden määrä on kasvanut huomattavasti näiden kotioloissa vietettyjen kuukausien aikana. Tilaamme, valmistamme ja nautimme ruokaa nyt enemmän, kun kaikki ovat koko ajan kotona. Tätä rumbaa jo tovin pyörittäneenä ja roska-astioita ulos reippain askelin kantaneena ihmettelen nykyään elintarvikkeiden moninaisia pakkauksia ja niistä syntyvää jätemäärää. Muovia, pahvia, lasia, metallia ja kaikkea tältä väliltä kertyy uskomattoman paljon nelihenkisen perheen ruokahuollossa.


Pienilläkin ympäristöteoilla –  kuten digitaalisiin palveluihin siirryttäessä – on kertautuessaan yllättävän suuria vaikutuksia hiilijalanjälkeemme.

Ympäristövastuullisuus on onneksi asia, johon meistä jokaisen on helppo kantaa kortemme kekoon. Pienilläkin ympäristöteoilla – vaikkapa tekemällä ruokakaupassa ja muissakin arjen heräteostoksissa hieman tiedostavampia valintoja – on kertautuessaan yllättävän suuria vaikutuksia hiilijalanjälkeemme. Ja joskus vaikuttavuutta voi syntyä ihan huomaamatta, kuten digitaalisiin palveluihin siirryttäessä. Silloin esimerkiksi paperiposti – oli se sitten laskuja, lehtiä tai mainoksia ­– vähenee automaattisesti.

Jokainen meistä valitsee itse keinonsa vaikuttaa, eikä niiden tarvitse tarkoittaa suuria ponnisteluja tai aiempaa hankalaa arkea. Aloitetaan siis helpoista ekoteoista!

Ohessa muutama helppo askel otettavaksi näin alkuun:

1. Kierrätä ja lajittele elintarvikkeista syntyvät jätteet oikein

2. Älä vastaanota suoramainospostia paperisena

3. Vastaanota, maksa ja arkistoi paperilaskusi sähköisesti esimerkiksi ilmaiseen digipostilaatikko Kivraan

4. Tee joka viikko yksi ympäristöön positiivisesti vaikuttava teko

Otetaan yhdessä tästä uudesta epänormaalista arjestamme hyöty irti ja tehdään pysyvästi uusia, kestäviä valintoja arkeemme. Se miltä tulevaisuutemme ja oikea uusi arkemme tulee näyttämään, määräytyy nyt tehtävien valintojen pohjalta. Tehdään siis ne valinnat nyt – yhdessä.

@ Maija Leivo



Maija Leivo on uuden Suomessa helmikuussa lanseeranneen digipostilaatikko Kivran markkinointijohtaja. Kivra on saapunut Suomeen Ruotsista, jossa sillä on lähes 4 miljoonaa käyttäjää. Ekokymppi tarjoaa Kivran käyttöön asiakkailleen laskujen vastaanottamiseen, maksamiseen ja arkistoimiseen sähköisessä muodossa. Ota Kivra käyttöösi puhelimesi sovelluskaupasta tai rekisteröitymällä osoitteessa kivra.fi. 



keskiviikko 13. toukokuuta 2020

Neuvojana Ekokympillä

Puolen vuoden pesti Ekokympillä alkaa olla loppusuoralla ja hienoinen haikeus täyttää mielen. Enpä olisi ikinä uskonut, mitä kaikkea sinänsä neutraali ”neuvojan” nimike voi pitää sisällään. Yllättäen en ollutkaan kovin kaukana tutulta biologin alalta ja muinaisesta merkonomin koulutuksestakin oli hitusen hyötyä, kun muutoksen tuulet alkoivat puhaltaa ympärillä. 


Tutustumiskäynnillä Sotkamon lajitteluasemalla

Pikaisen perehdytyksen jälkeen meikäläinen ohjattiin kentälle tositoimiin, sillä eihän toimistossa istumalla maailmaa paranneta saati jätevuorta madalleta. Urani alkoi päiväkotivierailuilla ja operaatio oravalla eli sukelluksella yhteen monista hiostavista Kurre-asuista. Uskottavuutta lisättiin vielä tupsukorvilla, kajalilla piirretyillä viiksillä sekä mustatulla nenänpäällä. Toiseen käteen sain lajiteltavien roskien pussin, toiseen kassillisen neuvontamateriaalia, kuten lajittelualustoja, pelikortteja ja puuhavihkoja sekä kompostointia konkreettisesti havainnollistavan matokompostorin. Päässäni pyöri eri ikäryhmille sopivasti sommiteltuja jätteiden lajittelun tietoiskuja. Sitten olinkin jo valmis kohti päiväkoteja ja tulevia kuluttajia. Vierailujen parasta antia oli vastaanottavainen ja lajitteluun innokkaasti suhtautuva, usein kriittinenkin yleisö. Huolellisesta naamioitumisesta huolimatta oravan aitoutta epäiltiin tämän tästä… 


Sarit Kurreilemassa

Etten tottuisi liikaa yhteen rooliin, seuraava kohderyhmä olivat koululaiset. Heitä lähestyttiin astetta aikuisemmassa muodossa eli katu-uskottavuuden nimissä Kurre-asu sai jäädä naulakkoon. Kainuun Museon muovinäyttelyssä yhdessä henkilökunnan kanssa oppilaille kerrottiin muovin historiasta ja sen matkasta nykypäivään, mikromuovin haitoista, muovipakkausten lajittelusta sekä uusiomuovin monenlaisista käyttömahdollisuuksista. Kouluvierailuilla oppilaita opettajineen opastettiin jätteiden lajitteluun. Eikä pelkästään teoriassa, vaan jokainen pääsi käytännön lajitteluharjoituksiin, joiden tuloksia tarkasteltiin tunnin lopussa yhdessä. Tarvittaessa oiottiin vääriä olettamuksia ketään syyllistämättä. Kirjastoille järjestettiin viikon mittainen ”Lajittele muovit oikein” –näyttely. Se toimi pääasiassa ”Take Away”-tyyliin eli asiakkaat saivat itsekseen tutustua tarjolla olevaan materiaaliin ja ottaa mukaansa lajitteluoppaita sekä muita hyödyllisiä esitteitä. 

Kirjastoilla järjestettiin viikon mittainen ”Lajittele muovit oikein” –näyttely.


Tutustumiskäynti Kierrätyskeskus Entrinkiin laajensi kierrättämisen käsitettä entisestään.

Työhön mahtui myös vierailuja lajitteluasemille sekä Majasaaren jätekeskukseen. Sana ”kaatopaikka” minun oli syytä unohtaa jo alkumetreillä. Hyvin harvoin mitään enää dumpataan maan uumeniin - jätteiden kierrätys, uudelleen hyödyntäminen ja energiaksi muuttaminen ovat tätä päivää. Tutustumiskäynti Kierrätyskeskus Entrinkiin laajensi kierrättämisen käsitettä entisestään. Hyvälaatuiselle käytetylle tavaralle riittää kuulemma jatkuvasti kysyntää ja myymälän puolella voi tehdä pilkkahintaan hyviä löytöjä. 

Sain työssäni hyödyntää mieluista harrastustani ompelua; tuloksena muhkea rooliasu Kosti Kompostimadolle.

Neuvojan työ ei ollut pelkkää tauotonta valistamista. Mieluisia harrastuksiani, kirjoittamista ja ompelemista sain hyödyntää ihan käytännössä, kun lupauduin kirjoittamaan Lajittelukoiran ominaisuudessa blogia tai kun tarjouduin ompelemaan Kosti Kompostimadolle rooliasun. Vanha ompelukoneeni oli kieltämättä välillä kovilla surratessaan muhkean matoasu poimuissa, mutta lopulta tuli sentään valmista. 

Koko maailman sekaisin saanut koronavirus pisti alkukeväästä monet suunnitelmat ja ohjelmat uusiksi, se lakkautti kaikki neuvontakäynnit samoin kesäksi kaavaillun Biojäte-kiertueen. Suurin osa toimiston väestä siirtyi systemaattisesti kotirintamalle etätöihin. Hartaasti ja huolella hoidettu matokompostorimme tyhjennettiin ja sen asukkaat muuttivat uuteen kotiin. Osa madoista päässee luontoon hajotustöihin säiden lämmetessä. Vuoden alussa toimistolle tuotu Bokashi-kompostori tuotti kuivahkon lopputuloksen, mutta silti sen ”ässehtinyt” sisältö kipattiin maatumaan multatehtaaseen eli saavilliseen uutta multaa. Toimisto ei sentään sulkeutunut kokonaan. Postihuoneeseen jo alun perin asettuneena minun oli luontevaa ottaa päivittäinen postin käsittely haltuuni. Postin lajittelu, skannaus ja frankkeeraus olivat minulle yhtäkkiä ”uusi normaali”. Varaston siivous ja hyllyjen järjestäminen toivat mukavaa vaihtelua ja samalla sain katsauksen nykytoimiston tarvikevalikoimaan. Vaikka sähköiset järjestelmät ovat lähes syrjäyttäneet erilaisten muovikansioiden ja -taskujen, lehtiöiden ja muistilappujen moninaisen maailman, niille on edelleen tarvetta, samoin kaikenlaisille kynille ja tusseille. Niiden jälki on ja pysyy, vaikka järjestelmät kaatuisivat. 

Some on tullut jäädäkseen myös Ekokymppiin. Blogin ym. kirjoittaminen oli minulle vasta alkusoittoa. Seuraavaksi oli heittäydyttävä estottomasti kaikenlaisiin videoihin, rooliasussa ja ilman, aina pääsiäispupun suklaamunan syönnistä vauhdikkaisiin vappumuuveihin, Bokashin edistymisen seuraamisesta ympäristön kevätsiivoukseen ja sen kommentointiin. Kamerakammoiselle jännittäjälle kaikenlainen julkinen esiintyminen on tuskallista, mutta loppujen lopuksi myös erittäin opettavaista, samoin kuin kulunut puoli vuotta. Oli antoisaa saada tutustua uudenlaisiin tehtäviin ja mukaviin ihmisiin rennossa työympäristössä, minne myös lemmikit ovat tervetulleita piristämään päivää. Monipuolisessa työssä viehätti ennen kaikkea tekemisen vapaus vastuutakaan unohtamatta. Mieleen on jäänyt esimiehen lause: ”Tärkeintä on, että työt tulevat tehtyä, paikalla ei niin ole väliä”. Kiitos seurasta, työniloa sekä rentouttavia tulevia lomapäiviä kaikille! 

Lämpimät spesiaalikiitokset vielä ihanille ja niin huumorintajuisille neuvojakollegoilleni, Sari-kaimalle ja Anulle, jotka perehdytitte minut tähän neuvojan tärkeään työhön. Siinä tulee riittämään työsarkaa vastaisuudessakin, tsemppiä ja jaksamista! 

Etähalauksin,

lomalle jäävä ja kohti uusia haasteita siirtyvä

@Sari L.

maanantai 13. huhtikuuta 2020





ENTRINKI  TUTUKSI 

















Kajaanin Syväojankadulla sijaitseva Kierrätyskeskus Entrinki on Kainuun merkittävin kierrätykseen erikoistunut palvelupiste ja todellinen tavarataivas käytetyn ja käyttökelpoisen tavaran etsijälle. Entringissä vastaanotetaan myös sähkö- ja elektroniikkaromua (SER) ja siellä toimii yksi Ekokympin järjestämistä vaarallisten jätteiden keräyspaikoista. 

Tutustuimme toiminnanjohtaja Mauri Saastamoisen johdolla tarkemmin tähän Nakertaja-Hetteenmäki kyläyhdistys ry:n hallinnoimaan keskukseen. Tilava rakennus kätkee sisäänsä useita eri osastoja katutasosta aina kellarikerrokseen. Niistä löytyvät myytävät vaatteet, kengät, kodintekstiilit, lelut, pelit, kirjat, astiat, huonekalut ja sisustustarvikkeet sekä kunnostetut urheiluvälineet, pyörät, kodinkoneet ja elektroniikkatuotteet sekä uusimpana osastona Kainuun ensimmäinen rakennustavaran kierrätyspiste Raksarinki. Kaikki siististi esille aseteltuina ja helposti löydettävissä ja mikä parasta - edulliseen hintaan!

Osa tiloista on tarkoitettu henkilökunnan työskentelyyn, kuten myytävien tavaroiden ja vaatteiden lajitteluun, huonekalujen, kodinkoneiden, pyörien ja elektroniikkatuotteiden korjaamiseen tai purkamiseen sekä välivarastointiin. Aiemmin Entringissä toiminut vaatteiden ompelu- ja korjauspalvelu on valitettavasti lopetettu. 


Muotia vuosien varrelta. Vas. toiminnanjohtaja Mauri Saastamoinen.



 Tekstiilien lajittelupiste














Rekkeihin ripustetut vaatteet on hinnoiteltu tietyn värikoodin mukaan, ja niiden säilytysaika on n. 3 viikkoa. Entrinki vastaanottaa vuosittain n. 50 000 kg vaatetta, josta puolet voidaan hyödyntää lajittelun jälkeen kierrätyksessä. Näistä osa toimitetaan edelleen UFF:lle. Loput päätyvät Majasaaren jätekeskuksen kautta poltettavaksi ekovoimalassa.

Hyväkuntoisten käytettyjen ja jopa uusien myymättömien kirjojen määrä on nykyään niin valtava, etteivät kaikki oikein kelpaa enää antikvariaatteihin, osto- ja myyntiliikkeisiin tai kierrätyskeskuksiin. Myös Entringissä havahduttiin samaan ongelmaan, kunnes talojen lämmöneristeitä valmistavalta Ekovillalta löytyi ratkaisu: sen sijaan, että kaikki myyntiin kelpaamattomat kirjat päätyisivät jätteeksi taikka paperinkeräykseen, Ekovilla ostaa Entringiltä hyväkuntoiset ns. ylijäämäkirjat, murskaa ja kuiduttaa ne sellaisenaan puukuitueristeiden raaka-aineiksi.


Kirjahyllyyn vai eristeeksi?









Vuosittain Entrinkiin toimitetaan yhteensä n. 1,2 milj. kg SE-romua Kainuusta, Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Rajallisten resurssien vuoksi tästä määrästä vain 1,5 % voidaan korjata edelleen myytäviksi tuotteiksi. Taustalla on se ikävä tosiasia, ettei kaikkia tuotteita alun alkaenkaan ole tarkoitettu kestämään useampaa vuotta kauempaa, mikä on omiaan kuluttamaan maapallon luonnonvaroja entisestään. Eu:n WEEE-direktiivillä on pyritty ohjaamaan sähkö- ja elektroniikkatuotteiden tuotanto- ja kulutustapoja kestävämpään suuntaan, ehkäistä SE-romun syntymistä sekä edistää sen hyödyntämistä ja uudelleenkäyttöä mutta tavoitteista ollaan vielä kaukana. Viime vuoden turhakkeeksikin valittiin äskettäin Suomen Luonto-lehden äänestyksessä korjauskelvoton elektroniikka. Myös kulutustottumuksissamme olisi parantamisen varaa. Vaihdamme turhan herkästi täysin toimivaa elektroniikkaa uuteen, jolloin romujätteen määrä kasvaa entisestään. 





Entringin työntekijä Ari Nousiainen kertoo, kuinka ihmiset ovat yllättäen palaamassa ns. retroaikaan, sillä jo unohdetuiksi luultujen, 70 – ja 80-lukujen levysoitinten, vahvistimien ym. kysyntä on kasvanut jatkuvasti.



Ari Nousiainen (vas.) esittelemässä elektroniikkaosaston aarteita.
Kainuun ensimmäinen rakennustavaran kierrätyspiste



Tyypillisimpiä asiakkaita Entringissä ovat arkisin eläkeläiset, maahanmuuttajat sekä opiskelijat, viikonloppuisin myös kokonaiset perheet. Erityisiä sesonkikausia ovat syksy ja kevät, kun uudet opiskelijat saapuvat paikkakunnalle tai muuttavat pois. Kevään kynnyksellä ihmiset myös intoutuvat siivoamaan komeroitaan ja ”konmarittamaan”, jolloin tavaravirta sisään kasvaa. Niin ikään pyörien ja kaikenlaisten urheiluvälineiden, kuten suksien, luistinten ym. tarjonta ja kysyntä on vuodenajasta riippuen aktiivista. Vuosittain Entringissä asioi n. 50 000 henkeä. Kysymykseen, tuodaanko Entrinkiin kenties liikaakin tavaraa, Saastamoinen naurahtaa ja sanoo, että ei todellakaan, kaikki hyvälaatuinen materiaali otetaan mielellään vastaan.

@ sari leinonen