Usein ei tulla ajatelleeksi, kuinka arvokkaita metallit ovat. Ruostumattomasta teräksestä tehty haarukka on käynyt läpi pitkän prosessin ennen kuin se päätyy keittiöön. Prosessi alkaa siitä, että etsitään ja löydetään malmio. Malmio tarkoittaa kiviesiintymää, jonka metallipitoisuus on niin hyvä, että sen louhinta kannattaa taloudellisesti. Louhimisen jälkeen malmikivi rikastetaan, jotta päästään eroon ns. sivukivestä. Raudan osalta tämä tapahtuu niin, että kivi murskataan ja sen jälkeen rautamineraalit saadaan erotettua magneettien avulla murskasta. Rauta on edelleen sidoksissa muihin alkuaineisiin, joista yleisin on happi. Rauta saadaan erilleen hapesta pelkistysreaktion avulla masuunissa (uuni), jossa lämpötila on noin 1500 oC. Pelkistysreaktioon tarvitaan lisäksi hiiltä. Reaktiossa syntyy rautaa ja hiilidioksidia. Rautaan jää pelkistyksessä jonkin verran hiiltä, joka poltetaan pois. Kun hiilen pitoisuus on enää 0,5 – 1,5 % syntyy terästä. Ruostumatonta terästä syntyy, kun teräkseen lisätään kromia. Tämän jälkeen ruostumaton teräs kuljetetaan tuotantolaitoksiin.
Ruostumattomasta teräksestä tehty haarukka on pitkäikäinen, mutta joskus sen käyttö loppuu. Jos haarukka on vielä käyttökelpoinen, sen voi viedä Kainuussa kierrätyskeskukseen (Entrinki) tai kirpputoreille. Käyttökelvottoman haarukan paikka on metallinkeräys. Haarukan voi viedä Rinki-Ekopisteelle muun pienmetallin mukana tai Kainuun kuntien lajitteluasemille tai Kajaanin Majasaaren jätekeskukseen isomman metalliromun mukana. Metalli päätyy Kajaanin Romu Oy:lle, jossa metallit murskataan ja lajitellaan. Sen jälkeen metallit kuljetetaan tuotantolaitoksiin.
Ruostumaton teräs on nykyisin tehokkaasti kierrätettyä, se on arvokasta raaka-ainetta ja sillä on jo laajat ja toimivat markkinat. Tältä osin toteutuu jo uusiutumattomien luonnonvarojen säästäminen ja jätteen määrän vähentäminen. Ruostumattoman teräksen kierrätysaste on yli 80 %. Suomessa Outokumpu Oy:ssä ruostumattoman teräksen tuotannossa kierrätetty aines on pääraaka-aineena.
Mutta mitä jos haarukkaa ei viedäkään metallinkeräykseen? Näissä tapauksissa se päätyy sekajätteen sekaan. Sekajätteen seassa se lähtee Kainuusta Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitokseen Leppävirralle tai Ruotsin Bodeniin polttoon. Ekokympin tekemän sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan sekajätteen seassa on keskimäärin 3 % metalleja. Viemme polttoon vuodessa noin 12 miljoonaa kiloa kotitalouksien sekajätettä, jonka seassa menee siis noin 360 000 kg metallia. Sekajäte kuljetetaan Leppävirralle (250 km) tai Bodeniin (450 km). Leppävirralla haarukat ja muut metallit saadaan eroteltua ennen polttoa, eikä metalli pääse vahingoittamaan laitteistoa. Bodenissa metalli sen sijaan joutuu polttoon. Leppävirralle viety metalli kuljetetaan takaisin Kajaanin Romu Oy:lle murskaukseen ja lajitteluun ja sitä kautta taas tuotantolaitoksiin.
Metallin kierrätys tulee tätä kautta kovin kalliiksi. Kun kuljetetaan 360 000 kg metallia polttolaitoksiin, se maksaa yhteen suuntaan yli 25 000 € vuodessa. Lisäksi maksamme ns. porttimaksun polttolaitokseen tulevasta jätteestä, eikä polttolaitoksessa tehtävä metallin erottelu sekajätteestä ole ilmaista. Turha kuljetus aiheuttaa myös ympäristölle haittoja ja lisää näin jätteen hiilijalanjälkeä. Siispä: Lajitellaan metallit erilleen sekajätteestä jo kotona.
LÄHTEET:
Metallien valmistus: www.youtube.com/watch?v=MunCyxEORMQ (katsottu 26.11.2016)
Ruostumaton teräs: fi.wikipedia.org/wiki/Ruostumaton teräs (luettu 26.11.2016)
Ruostumattoman teräksen elinkaari: www.outokumpu.com/fi/vastuullisuus/kestava-materiaali/elinkaari/Sivut/
(luettu 26.11.016)
Kajaanin Romu Oy: www.kajaaninromu.fi/palvelut.php (luettu 26.11.2016)
Ekokymppi 2014: Sekajätteen koostumustutkimus 2014. www.eko-kymppi.fi/uploads/files/Sekajatteen_koostumustutkimus_27.4.2015.pdf (luettu 26.11.2016)
Ekokymppi 2015: Sekajätteen koostumustutkimus 2015. www.eko-kymppi.fi/uploads/files/RAPORTTI_22.12.2015.pdf (luettu 26.11.2016)
@Anu Koskela
Ruostumaton teräs on nykyisin tehokkaasti kierrätettyä, se on arvokasta raaka-ainetta ja sillä on jo laajat ja toimivat markkinat. Tältä osin toteutuu jo uusiutumattomien luonnonvarojen säästäminen ja jätteen määrän vähentäminen. Ruostumattoman teräksen kierrätysaste on yli 80 %. Suomessa Outokumpu Oy:ssä ruostumattoman teräksen tuotannossa kierrätetty aines on pääraaka-aineena.
Mutta mitä jos haarukkaa ei viedäkään metallinkeräykseen? Näissä tapauksissa se päätyy sekajätteen sekaan. Sekajätteen seassa se lähtee Kainuusta Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitokseen Leppävirralle tai Ruotsin Bodeniin polttoon. Ekokympin tekemän sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan sekajätteen seassa on keskimäärin 3 % metalleja. Viemme polttoon vuodessa noin 12 miljoonaa kiloa kotitalouksien sekajätettä, jonka seassa menee siis noin 360 000 kg metallia. Sekajäte kuljetetaan Leppävirralle (250 km) tai Bodeniin (450 km). Leppävirralla haarukat ja muut metallit saadaan eroteltua ennen polttoa, eikä metalli pääse vahingoittamaan laitteistoa. Bodenissa metalli sen sijaan joutuu polttoon. Leppävirralle viety metalli kuljetetaan takaisin Kajaanin Romu Oy:lle murskaukseen ja lajitteluun ja sitä kautta taas tuotantolaitoksiin.
Metallin kierrätys tulee tätä kautta kovin kalliiksi. Kun kuljetetaan 360 000 kg metallia polttolaitoksiin, se maksaa yhteen suuntaan yli 25 000 € vuodessa. Lisäksi maksamme ns. porttimaksun polttolaitokseen tulevasta jätteestä, eikä polttolaitoksessa tehtävä metallin erottelu sekajätteestä ole ilmaista. Turha kuljetus aiheuttaa myös ympäristölle haittoja ja lisää näin jätteen hiilijalanjälkeä. Siispä: Lajitellaan metallit erilleen sekajätteestä jo kotona.
LÄHTEET:
Metallien valmistus: www.youtube.com/watch?v=MunCyxEORMQ (katsottu 26.11.2016)
Ruostumaton teräs: fi.wikipedia.org/wiki/Ruostumaton teräs (luettu 26.11.2016)
Ruostumattoman teräksen elinkaari: www.outokumpu.com/fi/vastuullisuus/kestava-materiaali/elinkaari/Sivut/
(luettu 26.11.016)
Kajaanin Romu Oy: www.kajaaninromu.fi/palvelut.php (luettu 26.11.2016)
Ekokymppi 2014: Sekajätteen koostumustutkimus 2014. www.eko-kymppi.fi/uploads/files/Sekajatteen_koostumustutkimus_27.4.2015.pdf (luettu 26.11.2016)
Ekokymppi 2015: Sekajätteen koostumustutkimus 2015. www.eko-kymppi.fi/uploads/files/RAPORTTI_22.12.2015.pdf (luettu 26.11.2016)
@Anu Koskela
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti