maanantai 13. tammikuuta 2020

Uuutta pukkaa !





Nuuh, nuuh...?!



Wuh, wuh! Siistiä Uuutta Vuosikymmentä !!

Neuvoja-kööriin on puolen vuoden pestille ilmestynyt (ihan omasta halustaan) uusi ihminen, jota on nyt perehdytetty toimeensa runsas kuukausi.

Hetihän Se heitettiin kentälle tositoimiin, eihän täällä toimistossa istumalla maailmaa paranneta ja jätevuorta madalleta, no way! Sitä saa, mitä tilaa eli äksöniä olla pitää. Ei muuta kuin Kurrepuku päälle ja kohti päiväkoteja: lahjakirjaa lapsille jakamaan ja vähintäänkin iloista joulua toivottamaan. Hieman Se yritti vastustella, että kokopuvussa tulee sisätiloissa liian kuuma ja rillitkin huurtuu, jos päähinettäkin on päässä pidettävä. No, annettiin sen verran periksi vasta-alkajalle, että Kurrella on oltava ainakin korvat päässä ja sisäturkkia on uskottavuuden nimissä kannettava. No wuf, wuf, mitähän tästäkin tulee…

Kovasti Se yritti olla hyödyksi ja kiersikin lähes kymmenen päiväkotia muutamassa päivässä. Oli lapsille vakuutellut olevansa ihka oikea Kurre! Oliko sitä joku muka epäillyt? 

Ettei tottuisi liikaa yhteen rooliin, niin lähetettiin Se sitten vähän vanhempien lasten seuraan museon muovinäyttelyyn kierrätyksestä ja lajittelusta kertomaan. Aluksi kuunteluoppilaana, mutta parin kuuntelukerran jälkeen Se sai kyllä olla jo ihan omillaan. Wuh, hah, hei!



Näiden lierosten sielunelämää Se tutkii...


Eläinekologiksi Se kun itseään tituleerasi, niin pitihän talon tarjota sille jotain eläimellistä -meikäläisen ja Kurren lisäksi. Edessä oli sitten autenttinen ahaa-elämys eli syväperehdytys matokompostorin toimintaan ja sen asukkaisiin! Olihan siinä sulattelemista – puolin jos toisin… Se ei meinannut millään uskoa, että madot pärjäävät ilman jatkuvaa kompostiin kurkistelua, ruokintaa ja huolta asukkaiden hyvinvoinnista. Ja vain parin lukemansa lehtiartikkelin jälkeen tulokas uskalsi kyseenalaistaa, SOPIIKO madoille antaa sitä ja tätä ja missä määrin!? No WUH-HUH!! On täällä pärjätty matojen kanssa ihan hyvin ennenkin ja tullaan selviämään vastakin, sen minä vaan sanon!


Kuukausi lajittelun parissa eikä Se VIELÄKÄÄN ole täysin vakuuttunut siitä, mihin voipaketin kääre oikein loppusijoitetaan, ei vaikka kollegat ja Valiokin on yrittänyt valistaa, ettei kääre ainakaan metallia ole – vai onko? Varsinainen luupää…


Vähän viilaajan vikaahan uudessa neuvojassa kieltämättä on, itsekin Se sen myönsi, mutta eiköhän terävin kärki tässä ajan myötä taitu, toivoa ainakin sopii!

@lajittelukoira

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti