Kahden maan kierrätystä

Meppinä viikot kuluvat Brysselissä ja näin saa kokemusta kotitalouden jätehuollosta kahdessa eri maassa.

Belgian jätehuolto on erilaista. Suomessa roskalaatikkoon tottuneena tuijotin hämmentyneenä ihmisiä eriväristen pussiensa kanssa. Oma suomalainen järjestelmä tuntui pussien kanteluun verrattuna yksinkertaiselta, mutta perehdyttyäni asiaan kyselemällä ja opiskelemalla, olen todennut, että ehkä meillä olisi miljoonakaupungin lajittelusta jotain opittavaa.

Kotitalousjätteiden keruun järjestää Brysselissä kaupungin puhtaanapitolaitos. Jätteet pyydetään lajittelemaan neljään eriväriseen muovipussiin: valkoiseen laitetaan sekajätteet, kuten ruoanjämät ja esimerkiksi lamput, kunhan ne on kääritty paperiin. Keltaiseen tulee paperi- ja kartonkijätteet ja siniseen muovijäte sekä alumiinipurkit ja – kannet. Vihreässä pussissa ulos viedään puutarhajäte – tässä kohtaa kannattaa muistaa, että Bryssel on melkoinen betoniviidakko eli puutarhajäte on lähinnä kukkamultaa ja ruukuista katkottuja kukanoksia.

Edellä kerrotuille pusseille on kaikille omat noutopäivänsä, jolloin pussit jätetään hyvissä ajoin ulos rakennuksen seinää vasten odottamaan. Suomesta tulleita vieraita ohjeistaessani muistan hyvin, miten vaikealta tämä tuntui aluksi, nyt huomaan kotona käydessäni kaipaavani erivärisiä pussejani. 

Brysselissä lajitellut roskat jätetään pussissa rakennuksen edustalle odottamaan kuljetusta.

Belgiassa jätteiden keruusta maksetaan pussien hinnoissa ja niitä saa ostettua erikokoisina lähes mistä tahansa kaupoista repäisyrulliin pakattuina. Muistin virkistykseksi pusseihin on vielä painettu, mitä jätettä mihinkin pussiin on lupa panna. Lajittelussa kannattaakin olla tarkkana, ettei tapahdu lipsahduksia. Itselleni ei ole vielä näin käynyt, mutta tiedän tapauksia, joissa kotiin on tullut 70 euron sakko höystettynä uhkauksella, että ensi kerralla sakko on vielä suurempi. Olemme pohdiskelleet avustajieni kanssa useaan kertaan, että kuinka ja kuka etsiväntyön kierrätyslaitoksella suorittaa, sillä aika harvoin pusseihin tulee laitettua mitään sellaista, jossa lukisi nimi ja osoite.

Mitä me voisimme sitten Suomessa ottaa tästä järjestelmästä itsellemme? Pidän järjestelmästä, jossa eri jätteet lajitellaan pusseihin jo kotona. Varsinkin muovi- ja kartonkijätepussit voisi laittaa keräykseen sinne meidän roskapönttöihin eri viikkoina, ja ruoka- ja sekajätteen tietenkin useammin. Tällä tavalla kierrättäisimme Suomessakin tarkemmin, mutta totta on, että se vaatisi jotain myös jätteitä hyödyntäviltä laitoksilta. Näen tässä hyötynä kuitenkin sen, että esimerkiksi muovia kierrättävät ja uudelleenkäyttävät yritykset saisivat näin raaka-ainetta paremmin, kun suuri osa siitä ei menisikään enää polttoon. Monta kertaa reissaan kesäisin Ekokympin Suomussalmen lajitteluasemalle yhden jos toisenkin nyssäkän kanssa. Ja kylläpä täytyy sanoa, että jos suomalaiset kierrättäisivät samalla innolla kaikki jätteensä, kuin into puutarhajätteen keräämiseen näyttää heränneen, niin eihän meillä isoa hätää olisikaan. 

Kotitaloudet voivat tuoda Ekokympin lajitteluasemalle noin 15 eri jätelajia. Palvelu katetataan vuotuisella perusmaksulla. 

Belgian systeemissäkin on heikkoutensa, sillä ruoka- ja sekajäte on kuumimpinakin kesäpäivinä lähes vuorokauden kadulla pussissa. Itse en ole vielä nähnyt rottia tai lintujen hajottamia pusseja jätteet kadulla levällään, onneksi, mutta ei sellainen tavatonta ole. Toisaalta, emme me ole Suomessakaan rotista vapaita varsinkaan nykyisin kaupungeissa. Ehkä suurin haitta on visuaalinen, joudun välillä perustelemaan järjestelmää vierailleni, mutta toisaalta pienten pihojen Brysselissä, jossa talot on rakennettu tiiviisti toisiinsa kiinni, en ihan heti keksi toisenlaistakaan järjestelmää, joka varsinkin toimisi yhtä hyvin. Kehitetään kierrätystä ja toimitaan yhdessä, jotta yhteiset resurssimme olisi mahdollisimman viisaassa käytössä.


@Merja Kyllönen
europarlamentaarikko
Kainuu