Starttasimme aamulla kello yhdeksän neuvojaystäväni Anun kanssa kohti Sotkamoa, yhtä Ekokympin jäsenkuntaa. Kilsoja noin 40, ja olimme Satuvakan päiväkodin pihassa. 

Ensimmäiset ryhmämme olivat sisätiloissa, kun pidimme molemmat oravina = Kurre Kainuulaisina 4-5 –vuotiaille jäteneuvontaa. Kummallakin oravalla oli oma ryhmänsä, joissa lapsia oli 10-16. Oraviksi tekeydyimme pukemalla päälle ”kesäturkin” - ruskean jumpsuitin hienoine häntineen, ja lopuksi tietysti korvat ja viikset päähän. Mukanamme oli tietysti pussillinen oikeaa roskaa ja pienet roskapöntöt. Nyt kerron omasta tämän aamun neuvontatuokioistani = ympäristökasvatustilaisuudestani.

Ensin iloiset tervehdykset puolin ja toisin ja sitten hommiin. Kokeilin tänään lajitteluneuvontaa aivan nurinpäin. Yleensä Kurren Roskaretkellä lapset ovat saaneet roskan käteensä, ja tehtävänä on ollut lajitella se oikeaan roskikseen. Tänään tehtiin toisinpäin: lapset olivat roskiksia, joihin Kurre lasten opastamana lajitteli roskat.

Eri roskikset muodostivat perheitä: oli Ekopiste-perhe, Vaarallinen jäte-perhe ja Kotiroskis-perhe. Ekopisteperheeseen kuuluivat Kartonki, Paperi, Lasi ja Metalli.
Vaarallinen jäte –perheeseen kuuluivat Paristot ja Muut Vaaralliset Jätteet.
Kotiroskis-perheeseen kuuluivat Sekajäte, Energiajäte ja Biojäte.

Ryhmiin eli perheisiin jakauduttiin Kurren muistipelikorttien avulla. Jalostin muistipelikorteille uuden käyttötavan ja käytin niitä tänään ryhmän muodostamiseen. Olin värittänyt pelikortteihin kunkin jätteen ohjevärit, esimerkiksi kaikissa metalliaiheisissa jätelajikorteissa oli musta alapalkki ja biojätekorteissa ruskea jne. Kaikki lapset saivat pelikortin, ja sen jälkeen jakaannuttiin värien mukaan ryhmiin ja perheisiin.

Kun kaikki lapset olivat omissa perheissään, Kurre nosti pussista yksitellen roskan ja kysyi, mihin perheeseen ja mihin roskikseen kyseinen roska kuuluu. Lopulta he kaikki- Siiri Sipsipussi, Fifi Farkkuhame, Kalle Kumikenkä, Merja Maitopurkki, Pirjo Pizzapakkaus, Lauri Lasipurkki, Kerttu Kertakäyttökuppi, Kari Karkkipussi, Seija Styroksi, Liisa Lihapullapakkaus, Milla Muovipussi, Heikki Hernekeittopurkki, Jouni Jäteöljy ja Paavo Paristo – löysivät oikean roksiksen ja jatkokäsittelyn, josta Kurre sitten kertoi lapsille. Kurre esitteli myös Kosti Kompostimadon ja hänen kotinsa, minimallisen matokompostorin. Kostihan on ihan elävä tunkioliero, joka aina ihastuttaa tai yököttää lapsiaJ Kurre kertoo myös sen, että kompostin tuote, multa, on madon kakkaa, joka myös herättää suurta huomioita.

Lopuksi oli jumppahetki, jonka nimi on Paperin elinkaari. Se jumppa alkaa käpertymisellä pieneksi siemenksi, josta kasvaa puu, josta tehdään paperia. Väliin mahtuu paljon kaikenlaista, muun muassa kuljetuksia. Niihin on hauska eläytyä; siemeneksi, puuksi ynnä muuksi. Tänäänkin heilui myrskyn kourissa hieno sekametsä jumppamaikka-Kurren edessä oksat leveällä. Upea ja ikimuistettava kokemus myös Kurrelle!

Iltapäivällä eskarit Kurren kanssa Roskaretkellä
Ruokatauko välissä ja asujen vaihto. Anusta tuli Biojätepeikko, jota tympäisee oma elämänsä. Se on niin EVVK, koska sekajäteroskikset täyttyvät haisevista biojätteistä. Minä jatkoin Kurrena ja vein eskarit Roskaretkelle. Kerroin Roskaretki-tarinan juonen: jos roskan määrä ei vähene, Kurren pesäpuu joudutaan kaatamaan. Kurre tarvitsee jätteen vähentämiseen lasten apua. Mietitään, mitä jätteestä voisi tehdä, ettei se täyttäisi roskiksia. Sitten laitettiin iso lapsijoukko puoliksi: osa menee biojätepeikon rastille ja osa jää lajittelurastille. Ja vartin päästä vaihto. Biojätepeikon pisteellä peikko oli rönöttänyt roskien alla/seassa ja kertonut ongelmastaan lapsille. Ja pyytänyt sitten lapsia keräämään biojätteet pois sekajätteiden seasta ja lajittelemaan ne biojäteastiaan. Siistiä!

Lopuksi vielä koko ryhmä koolla kerrattiin tärkeät asiat: eri roskien kierrätys, biojätteen lajittelu ja tutustuminen tuotteen elinkaareen Paperin elinkaari –jumpan myötä. Palkinnoksi hyvästä lajittelusta jaettiin vihkot ja Ekokymppi-tarrat. Aamupäivän ryhmät saivat Kurren puuhavihkoja ja muistipelikortit.

Meillä neuvojilla ainakin oli hyvä ja hauska päivä, toivottavasti myös yleisöllemme jäi joku siemen itämään!

@ Sari Komulainen