Kekemietteitä

Nyt en halua kirjoittaa pelkästään jätteistä, vaan laajemmasta kokonaisuudesta, jossa jätehuolto on ja suuremmasta merkityksestä, joka jätehuollolla on. Sitä voisi kutsua myös kestäväksi kehitykseksi eli KEKEksi.

En ole koskaan tykännyt ”hienonkuuloisista” termeistä, jollainen mielestäni kestävä kehityskin on. Siksi olen mielelläni kiertänyt kaukaa tuollaiset termit. Aloittaessani ympäristökasvattajan opinnot tänä syksynä oli pakko alkaa perehtyä KEKEEN muutoinkin kuin vain ekologisen kestävyyden osalta.

Asia ei olekaan niin mälsä, kuiva, vaikea ja kaukainen kuin miltä se kuulostaa. Se on, tai ainakin pitäisi olla jokaisen elämässä ja arjessa mukana. Työkaverini kuvasi sitä mukavasti nimellä ”hyvä elämä”. Sitähän se on. Kestävä kehitys on minulle sitä, että toimintani mahdollistaa itelleni hyvän elämän siten, että myös tulevilla sukupolvilla on edellytykset hyvään elämään. Muita innoitukseni lähteitä ovat olleet Arto Salosen luento Ekososiaalinen sivistys hyvinvoinnin perustaksi (2013) ja Team Kestävän verkkosivut.

Kekestä
Sitralla on loistava kuva, jossa kestävän kehityksen ulottuvuudet; sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys tulevat esille . Sen mukaan hyvinvoinnin perustana on luonto ja elinvoimainen ympäristö. Elämän edellytykset, elinvoimaiset ekosysteemit. Sen päälle rakentuvat yhteiskunta ja hyvinvointi. http://www.kokoromoi.com/images/uploads/Sitra_thumb.jpg

Vielä paremmin samaa asiaa kuvaa Team Kestävän kekekaavio, jossa sosiaalisen kestävyyden kulmakivenä on ihmisen keskinäinen kunnioitus / huolenpito, ja taloudessa pitkäjänteisyys / kohtuullisuus. Perustana tässäkin on elävä, puhdas ja monimuotoinen luonto ja elinympäristö. Ihmiselle ja ympäristölle annetaan itseisarvo, taloudelle ei. Talous on vain työkalu, jonka avulla tyydytetään ihmisen perustarpeet. https://kekesuunta.wordpress.com/2014/02/11/kestavankehityksenkasitteet/

Tänä päivänä keken osa-alueiden priorisointi lienee pielessä, koska talouskasvu ja materiaaliset asiat ovat tärkeimmällä sijalla ja elämän edellytykset vähiten tärkeimpänä. Kun se pitäisi olla juuri toisinpäin. Ensin elämän edellytykset eli luonto ja elinvoimaiset ekosysteemit (ekologinen kestävyys), sitten ihmisoikeudet (sosiaalinen kestävyys) ja kolmantena vasta talous.

Tarvitsemme elämän säilymiseksi pallolla ilmaa, vettä, pölytyksiä, hedelmällistä maaperää ja vakaata ilmastoa. Ne ovat elämän edellytyksiä, ja niistä meidän on pidettävä huolta. Ekosysteemeistä on pidettävä huolta. Tällä hetkellä tilanne on Salosen mukaan se, että 2/3 maapallon ekosysteemeistä on vahingoittunut.

Suomessa kulutus- ja materiakeskeinen elämäntyyli
Suomessa vallitsee hillitön materian ja kuluttamisen ihannointi. Kulutustottumuksillamme tarvittaisiin 3,5 maapalloa tyydyttämään maailman väestön tarpeet.

Mutta tuottaako omaisuuden haalinta kuitenkaan onnellisuutta? Mikä on tärkeintä elämässä? Materiaalinen vauraus eli pärjätä taloudellisesti mahdollisimman hyvin vai sosiaalinen vauraus eli löytää elämälle merkitystä ja tarkoitusta.

Mikä sinut tekee onnelliseksi? Minut ainakin tekee se, että on ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla. Sen voisi sanoa yhdellä sanalla: RAKKAUS. Rakkautta ihmiset ja tämä maailma ja luonto tarvitsevat eniten. Keskinäistä arvostusta, kunnioitusta ja hyväksyntää.

Rahaa tarvitsen vain siihen, että saan hankittua ruokaa, lämpimän ja suojaavan kodin ja vaatetta.

Muutos kohti ekososiaalista sivistystä ja kiertotaloutta
Tällä tyylillä ei voi jatkaa, koska maapallon neitseellisten aineiden määrä on rajallinen. Arto Salonen kuvaa muutosprosessia, jossa yhteiskuntamme on menossa kohti ekososiaalista sivistystä. Sellainen yhteiskunta ei tuota jätettä, energia on puhdasta ja henkinen hyvinvointi, yhteisöllisyys ja jakamistalous kukoistavat. Hei, tämähän on juuri sitä kestävää kehitystä! Siihen suuntaan olemme toivottavasti menossa. Siihen suuntaan vie myös kiertotalous, joka on kirjattu hallitusohjelmaammekin.

Kiertotalous – resurssien viisasta ja tehokasta käyttöä
Kiertotaloudessa materiaalit ja arvo kiertävät. Materiaalit hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti tuotteen elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Jätettä ei synny, päästöjä ei synny ja luonnonvaroja käytetään kestävästi. Jätehuollolla on merkittävä rooli kiertotaloudessa. Itselläni on kunnia edustaa jätehuoltoa kunnallisen jätelaitoksen työntekijänä - öhöm, että olen oikeasti ylpeä työstämme!

Jätehuoltoa Brysselistä Juntusrantaan
Jätehuoltoa ohjaa lainsäädäntö – kansainvälisellä tasolla EU-säädökset ja kansallisella tasolla Jätelaki ja –asetus muutoksineen, Ympäristönsuojelulaki ja –asetus, Jäteverolaki, Valtioneuvoston päätökset ja Kansallinen biojätestrategia. Jätelainsäädännön tavoitteina ovat jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvan terveys- ja ympäristöhaitan ehkäisy, jätteen määrän ja haitallisuuden ehkäisy, toimivan jätehuollon varmistaminen, roskaantumisen ehkäisy ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen.

Lainsäädäntö on myös asettanut ns. jätehuollon etusijajärjestyksen, jossa tärkeimmällä sijalla on jätteen synnyn ehkäisy. Kakkossijalla on uudelleenkäyttö, kolmantena kierrätys, neljäntenä muu hyödyntäminen ja viimeisenä loppusijoitus.

Nämä säädökset ohjaavat jätehuoltoamme, oltiipa sitten Brysselissä tai Juntusrannassa.

Paikallisella tasolla jätehuoltoa ohjaavat kunnalliset jätehuoltomääräykset. Kainuussa ne ovat Ekokympin jätehuoltomääräykset, jotka ohjaavat jätehuoltoa lain hengen mukaiseksi. Sieltä löytyy esimerkiksi pykälät siitä, miten jätehuolto järjestetään kiinteistöllä, mitä jätelajeja velvoitetaan lajiteltavaksi tai mikä on roskapönttöjen tyhjennysväli.

Kunnallinen jätelaitos, Ekokymppi, järjestää parasta jätehuoltoa kainuulaisille
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä (Ekokymppi) on kunnallinen jätelaitos, joka hoitaa Kainuussa jätelain kunnalle määräämiä tehtäviä. Niitä ovat mm. jätehuollon järjestäminen asuinkiinteistöille ja viranomaistehtävät. Ekokymppi on siis julkisten hyvinvointipalvelujen tarjoaja, ei jätteitä kuljettava yritys, kuten monet vielä luulevat.

Ekokymppi vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää erilaisia jätteitä ja toimittaa niitä jatkokäsittelyyn. Toiminta on itsekannattavaa eli jätehuollon kulut katetaan mm. alueen kiinteistöiltä perittävillä vuosimaksuilla. Ekokympin asukkailleen järjestämiä jätekeräyspisteitä on noin parisataa – aluekeräyspisteet, lajitteluasemat/Majasaaren jätekeskus ja ekopisteet. Ekopisteet tosin poistuvat ensi vuoden alussa hallinnastamme ja siirtyvät Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy:n vastuulle.

Ekokympin toimintamallin perustana on syntypistelajittelu eli kotona, koulussa ja työpaikoilla tapahtuva roskien lajittelu eri jakeisiin (jätehuoltomääräysten mukaan). Kun sinä lajittelet jätteet ohjeittemme mukaan, me toimitamme ne eteenpäin hyödynnettäviksi. Näin se toimii, yhdessä tehden. Ihan niin kuin meidän Kurre Kainuulainen TV-mainoksessa iloisesti jutteli:

”Jäte ei jouda roskiin.
Lajittele sinäkin jäte ja vie se keräyspisteeseen.
Me hyödynnämme jätteen.
Siten saadaan siisti ympäristö!”

Ota pallo haltuun! Aloita jätteen vähentämisellä ja lajittelulla. Ne ovat konkreettisimpia tapoja toimia ympäristön hyväksi!


@Sari Komulainen, neuvoja-tiedottaja, Ekokymppi