Oletko joskus miettinyt, mihin jogurttipurkki kuuluu tai mitä tehdä lasipurkille? Lajittelu voi tuntua monimutkaiselta, mutta piktogrammit – selkeät visuaaliset symbolit – tekevät siitä helpompaa. Ne on suunniteltu pohjoismaisen järjestelmän mukaisesti ja sovitettu Suomen jätehuoltoon, jotta jokainen löytää oikean jäteastian nopeasti.
Toimialueemme taloyhtiöissä piktogrammit ovat jo käytössä. Bio- ja pakkausjäteastiat on merkitty selkeillä symboleilla, jotta lajittelu olisi mahdollisimman helppoa kaikille asukkaille. Sekajäteastioissa piktrogrammit eivät vielä ole käytössä.
Mitä piktogrammit kertovat?
Jokaisella jätelajilla on oma astiansa ja oma piktogramminsa. Kun opit tunnistamaan nämä kuvat, lajittelu sujuu helposti:
Biojäte– ruoantähteet ja kahvinporot
Kartonkipakkaukset – maitotölkit ja pahvilaatikot
Muovipakkaukset - jugurttipurkit ja muovikääreet
Lasipakkaukset – lasipurkit ja pullot
Metalli – säilyketölkit ja alumiinifoliot
Paperi - sanomalehdet ja mainospostit
Sekajäte – Vaipat, muoviesineet ja kierrätyskelvottomat jätteet
Miksi lajittelu on tärkeää?
Lajittelemalla oikein voimme säästää luonnon lisäksi rahaa. Kun
jokainen lajittelee oikein, syntyy vähemmän sekajätettä, ja kierrätettävät jätteet hyödynnetään uusioraaka-aineena. Väärin tehdystä lajittelusta koituu
ylimääräisiä kustannuksia: jos esimerkiksi kartonkipakkausastiassa on väärää
jätettä, jätteenkuljettaja jättää astian tyhjentämättä. Tämä aiheuttaa
hukkanoudon, josta kiinteistön haltijalle tulee ylimääräisiä kustannuksia.
Lajittelua helpottaa, kun tarkistat astian
kyljestä löytyvän piktogrammin – selkeän kuvan, joka kertoo, mitä jätteitä
astiaan saa laittaa. Jos et ole varma, katso lajitteluohjeet Ekokympin verkkosivuilta. Lajitteluohjeet löytyvät myös venäjäksi, ukrainaksi, englanniksi ja arabiaksi. Vieraskieliset ohjeet löydät Ekokympin sivuilta – pääset niihin helposti alla olevan QR-koodin kautta.
Ekokympillä on ollut vieraslajihanke käynnissä tällä nimellä
jo viidettä kesää, joista kaksi edellistä Leaderin ja Euroopan Unionin
osarahoituksella. Nykyisessä kaksivuotisessa hankkeessa on mukana kaikki
yhdeksän Ekokympin toiminta-alueeseen kuuluvaa kuntaa. Näin olemme saaneet järjestettyä
talkoita, jättiputken torjuntaa, sekä Crowdsorsa-mobiilipelin koko alueelle.
Hanke on päättymässä vuoden 2025 lopussa, mutta jatkosta käydään jo alustavia
keskusteluja. Kentältä tulleen palautteen perusteella jatkolle olisi tilausta,
ja olemme jättiputkipartion kanssa kiitollisia lämpimästä vastaanotosta ja
palautteesta koko projektin ajalta!
Geokätköilijöiden kanssa pidettiin CITO-talkoot jokaisessa
kunnassa. Ihmiset ovat tulleet tutuksi vuosien varrella ja meininki on aina
hyvä, ja työn vaikutukset näkyvät vanhoilla kohteilla konkreettisesti.
Paltamossa ja Juntusrannassa talkoiltiin lisäksi erilaisilla kokoonpanoilla, ja
isolla porukalla saatiin täälläkin paljon aikaiseksi. Kiitos kaikille
talkoolaisille!
Crowdsorsalla on tienattu euroja vieraslajien hävityksen
merkeissä, mutta joissain kunnissa palkkioita jäi tienaamattakin. Tätä
kirjoittaessakin ehtisi vielä torjumaan, joten kannattaa tarkistaa sovelluksen
avoimet tehtävät! Allekirjoittanut kiersi kunnat myös Muovi-Tourin mukana, ja
hyviä keskusteluja vieraslajiasioista syntyi tälläkin kiertueella koko kesän
ajan. Syksyllä on vielä pari tapahtumaa tulossa, joissa myös vieraslajihankkeen
edustus paikalla.
Alkukesän koleuden ja heinäkuun helteidenkin ajan huhkittiin
sadeasut päällä jättiputken perässä, ja varsinkin jättiputkispesialistimme
pääsi kokemaan kaikkien Suomen kesän olosuhteiden lisäksi myös monenlaisia
maastoja ja maisemia. Moni ei tiedäkään, että täältäkin päin maailmaa löytyy
viidakkoja, ja että siellä rämpiessä tulee hiki. Tarkastettavia ja torjuttavia
kohteita on karkeasti kolmisen sataa, joita käydään tilanteen mukaan torjumassa
useamman kerran kesässä. Kainuun jättiputkitilanne on hyvällä mallilla, mutta
tekemistäkin toki vielä riittää, jottei ryöstäydy uudelleen.
Vieraslajihanke 2024-2025 kiittää kahdesta
toimintavuodestaan sekä allekirjoittaneen, että yhden naisen jättiputkipartion
puolesta! Molempien toiveena on jatkaa työtä jossain muodossa myös
tulevaisuudessa, sillä jollakinhan ne haitalliset vieraslajit pittää nyhtää
veks. Toivomme, että jokainen tätä lukevakin voisi olla ”se kuuluisa joku”,
sillä me ainakin aiomme olla!
Syysterveisin: Ville Juntunen, projektipäällikkö,
Vieraslajit Veks
Viime viikolla Ekokympin toimistolla järjestetty
kompostointi-ilta keräsi neuvottelutilan täyteen ja tarjosi osallistujille sekä
ajankohtaista tietoa että konkreettisia esimerkkejä kompostoinnin arjesta.
Tapahtuma oli osa Ekokympin Parasta kompostoimalla -biojätteen
käsittelyn valvontaprojektia, jonka tavoitteena on tarkistaa kiinteistöjen
biojätteen lajittelun toteutuminen, päivittää kompostointi-ilmoitukset ajan
tasalle sekä kannustaa asukkaita kompostointiin.
Illan aikana käsiteltiin muun muassa biojätteen lajittelun
velvoitteita, kompostointimenetelmiä ja kompostointi-ilmoituksen tekemistä. Projektityöntekijä
Harri Järvinen avasi biojätteen lajitteluun liittyviä asetuksia, ja neuvojat Anu
Loukusa ja Reetta Moilanen esittelivät käytännönläheisesti konsteja
kompostointiin.
Osallistujien nähtävillä ja ihmeteltävinä olivat Inoran
sponsoroima kompostorisäiliö ja erilaisia seosaineita sekä eri kypsyysasteen
kompostimultia, jotka konkretisoivat kompostin kehitysvaiheita. Kiinnostusta
herättivät myös toiminnassa oleva bokashikompostori sekä minikokoinen
matokompostori.
Lämmin kiitos kaikille iltaan osallistujille!
Jatkamme kompostointiaiheen esittelyä Seppälän maalaismarkkinoilla 12. - 13.9.2025. Tarjolla on neuvontaa ja arvontaa, jossa arvomme tämän Inoran sponsoroiman lämpökompostorin! Nähdään markkinoilla!
Talvikelit tuovat haasteita biojätteen lajitteluun,
erityisesti jäteastioiden jäätymisen myötä. Kostuneet biopussit voivat jäätyä
kiinni astiaan, mikä estää sen tyhjennyksen ja aiheuttaa ylimääräistä vaivaa
sekä asukkaille että jätehuollolle. Ekokympin alueella eli Kainuussa ja
Vaalassa näiden haasteiden taustalla on muutos toimintamallissa, kun
biojäteastioiden sisäsäkit poistuivat vuosi sitten käytöstä ja biojätteen
pakkaamisen ohjeet uudistuivat.
Nykyisin biojäte suositellaan pakattavaksi ensisijaisesti
paperipussiin. Jos käytössä on biohajoava pussi, sen tulee olla Compost HOME
-sertifioitu eli täysin muoviton. Tämä on tärkeää, koska biojäte käsitellään
Kiteellä BioKymppi Oy:n laitoksessa, jossa siitä valmistetaan
liikennepolttoainetta ja luomulannoitetta. Muovittomuus varmistaa
lopputuotteiden laadun ja käyttökelpoisuuden.
Miten estää biojäteastian jäätyminen?
Paperipussien käyttö on yleistynyt Kainuussa ja Vaalassa,
mutta niiden suurin haaste on herkkyys kosteudelle. Kostunut pussi voi hajota
ja pakkaskeleillä jäätyä kiinni jäteastiaan, mikä vaikeuttaa sen tyhjentämistä.
Ekokymppi on aktiivisesti tiedottanut asukkaille keinoista,
joilla jäätymistä voi estää. Parhaiksi käytännöiksi on todettu biojätteen
kuivattaminen ennen pakkaamista ja sanomalehden tai pahvin asettaminen
biojäteastian pohjalle. Nestemäiset biojätteet tulee aina pakata
suljettavaan kartonkitölkkiin.
Näillä yksinkertaisilla keinoilla voidaan ehkäistä
jäätymisongelmia ja varmistaa, että jäteastioiden tyhjennykset toimivat
sujuvasti.
Katso oheiselta videolta vinkkejä biojätteen pakkaamiseen.
Esteettömyys varmistaa sujuvan tyhjennyksen
Biojäteastian tyhjennys voi estyä muustakin syystä kuin
jäätymisestä. Yleisimpiä esteitä ovat:
Väärin
parkkeeratut autot, jotka estävät pääsyn jäteastialle.
Tekemättömät
lumityöt
Liukkaus,
joka vaikeuttaa jäteauton ja kuljettajan liikkumista.
Toimimattomat
jätekatoksen lukot
Jos jäteastian tyhjennys estyy jostakin näistä syistä, asukkaalle
koituu hukkanoutomaksu, joka vastaa kuljetusmaksun suuruista laskua. Hukkanoutomaksu
ei ole sakko, vaan se peritään, koska jätteenkuljettaja on saapunut paikalle
mutta ei ole voinut tyhjentää astiaa.
Virheet lajittelussa voivat myös estää tyhjennyksen
Toinen merkittävä haaste biojätehuollossa on virheellinen
lajittelu. Biokaasulaitokset voivat käsitellä vain oikein lajiteltua
biojätettä, joten jäteastiaan ei saa laittaa muuta kuin biohajoavaa
materiaalia. Jos biojäteastiasta löytyy väärää jätettä, tyhjennystä ei tehdä
lainkaan. Tällöin asukas saa tekstiviestin, jossa häntä kehotetaan tilaamaan
biojäteastialle sekajätetyhjennys. Sen jälkeen bioastia voidaan taas tyhjentää
normaalin ajorytmin mukaisesti.
Ekokymppi tarjoaa kotitalouksille maksutonta neuvontaa lajitteluun ja jätehuoltoon. Asiantuntijan voi kutsua esimerkiksi taloyhtiöiden kokouksiin tai tapahtumiin, ja lajitteluohjeita on saatavilla Ekokympin verkkosivuilta www.ekokymppi.fi
Yhteistyöllä sujuvaa biojätehuoltoa
Biojätehuollon sujuvuus on meidän kaikkien vastuulla. Oikein
lajiteltu ja pakattu biojäte takaa, että kierrätys toimii tehokkaasti ja
lopputuotteet pysyvät laadukkaina. Kainuun ja Vaalan asukkaat ovat jo hyvin
omaksuneet paperipussien käytön, mutta jäteastioiden jäätymisen estäminen ja
esteettömän jätteenkeräyksen turvaaminen sekä lajittelun oikeellisuus vaativat
vielä huomiota.
Ekokymppi kannustaa asukkaita jatkamaan hyviä
lajittelukäytäntöjä ja varmistamaan, että jäteastiat ovat tyhjennettävissä
ympäri vuoden. Pienillä arjen teoilla voimme yhdessä edistää toimivaa ja
ympäristöystävällistä jätehuoltoa!
Sari Komulainen Viestintäsuunnittelija Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi
Vieraslajit Veks-projekti jatkuu isompana ja parempana kuin
koskaan! Ekokympin hallinnoima projekti rahoitetaan kuntien omarahoituksen ja
Ekokympin panostuksen lisäksi Euroopan unionin maaseuturahastosta Elävä-Kainuu
ja Oulujärvi Leaderien kautta, ja mukana ovat nyt kaikki Kainuun kunnat ja
Vaala. Projekti jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka.
Uuden projektin ensimmäisenä kesänä on pidetty jokaisessa
kunnassa CITO-talkoot, joissa on kitketty vieraslajeja vanhoilla ja uusilla
kohteilla. Tulokset alkavat näkyä jo siellä missä touhutaan kolmetta kesää
putkeen, kuten Sotkamon vanhan ratapohjan uimalaiturin luona, jossa lupiinia ei
enää meinannut löytyäkään kaivettavaksi. Jättipalsamia tosin riittää vielä
tuleviksikin vuosiksi… mutta ei anneta sen lannistaa. Geokätköilijöiden
CITO-tapahtumissa, eli lajin harrastajien yleishyödyllisissä ympäristönhoitotempauksissa,
on ollut jälleen hyvä meininki, ja vieraslajit ovat saaneet kyytiä joka
kohteella.
Crowdsorsa-sovelluksen kautta tehtävä joukkoistettu
vieraslajitorjunta on ollut edelliskesääkin suositumpi ja tehokkaampi, ja sekin
kattaa nyt kaikkien yhdeksän kunnan alueet. Torjuntoja oli tehty elokuuhun
mennessä 105 000m2, ja kukkivien lupiinien määrä on vähentynyt taajamissa
silminnähden. Ahkerimmat torjujat ovat tienanneet sovelluksella tänä kesänä
jopa nelinumeroisia summia, ja iloksemme nuorisolaiset ovat olleet ahkerimpana
ryhmänä vieraslajeja hävittämässä.
Syksyn aikana toimitetaan vieraspetoloukkuja
metsästysseuroille, joilla autetaan mm. vesilintukantojen elpymistä minkin ja
supikoiran pyynnin kautta. Lisäksi kannustetaan kylätoimijoita mukaan ensi
kesän tempauksiin ja talkoisiin, ja suunnitellaan uusia kokeiluita esimerkiksi
vieraskasvijätteen biohiiletyksen ja -kaasutuksen saralla. Syksyllä myös
peittelemme pressuilla jättiputkikohteita, joita on jahdattu ja torjuttu kesän
ajan koko alueella etenkin uuden jättiputkispesialistimme toimesta. Lähes
kaikki Kainuun ja Vaalan tiedossa olevat kohteet on ehditty kertaalleen käymään
läpi, ja työ jatkuu heti alkukesästä 2025.
Vieraslajityö jatkuu siis hyvällä sykkeellä, ja toimintaa
kehitetään koko ajan. Oikean suuntaista kehitystä on nähtävissä monessa
kunnassa kulkiessa, ja positiivinen palaute on antanut puhtia kesän touhuihin!
Kaikissa vieraslajiasioissa voi olla yhteyksissä projektiin sosiaalisen median
kautta ja puhelimitse. Etenkin yritysten, kylien ja yhteisöjen ensi kesän
talkooideoinnissa autan mielelläni. Puheluistanne on myöskin saatu monta hyvää
ideaa toteutukseen asti. Kiitokset tästä kesästä, ja isketään kädet multaan heti
ensi keväänä!
Terveisin Ville Juntunen, projektipäällikkö – Vieraslajit
Veks
Kainuun Ammattikorkeakoulu (KAMK) tekee tutkimuksia biohiilettimellä Majasaaren jätekeskuksessa. Sen avulla tutkitaan eri materiaalien pyrolyysiä eli kuivatislausta, ja näin tuotetun biohiilen sekä sivutuotteiden ominaisuuksia. Erityisen kiinnostuksen kohteina ovat teko- ja sekakuitutekstiilit. Nämä tekstiilit ovat tällä hetkellä ongelmallisia, koska niille ei ole vielä keksitty uusiokäyttöä ja ne joutuvat sekajätteen sekaan ja sitä kautta ne poltetaan energiaksi.
Kerromme tässä blogikirjoituksessa, mitä kuivatislaus on, ja mihin biohiiltä voi käyttää.
Kuivatislaus eli pyrolyysi
on hapeton (tai lähes hapeton) kemiallinen reaktio, jossa orgaanista kiinteää ainetta, esimerkiksi puuta kuivatislataan korkeassa lämpötilassa ja tuotoksena saadaan biohiiltä. Lisäksi prosessissa syntyy erilaisia kaasuja, joita voidaan käyttää mm. lämmöntuotantoon. Prosessista saadaan myös tisleitä, esimerkiksi tervaa. Biohiilellä ja sen sivutuotteilla voidaan siis korvata fossiilisia polttoaineita. Huomaa, että puuta ei polteta. Jos näin tehtäisiin, syntyisi tuhkaa.
Biohiilettimen edessä on toki pieni uuni, jossa poltetaan puuta. Näin saadaan pyrolyysi lähtemään käyntiin. Itse pyrolyysiprosessi hoidetaan prosessissa syntyvällä kaasulla - se on itseään ruokkiva prosessi. Puut hiilettimen sisällä eivät pala, vaan niistä tulee biohiiltä.
Majasaaren biohiiletin on tarkoitettu tutkimuskäyttöön.
Vanha hyvä keksintö
Aikaisimmat tunnetut biohiilen sovellukset ovat Etelä-Amerikan intiaanien ajoilta 500–2 500 vuotta sitten. Terra Preta nimellä tunnetulla maanparannustekniikalla muutettiin köyhää maaperää ihanteelliseksi mustaksi viljelysmaaksi sijoittamalla maahan runsaita määriä biohiiltä. Tervanpoltto on eräs kuivatislauksen perinteinen sovellus Suomessa.
Biohiili
Biohiilen raaka-aineena käytetään kasviperäistä biomassaa, yleisimmin puuainesta. Biomassa voi olla hyvinkin erilaista kuten puuteollisuuden sivuvirtoja, olkea, purkupuuta, hamppua, ruokohelpeä, pajua, lietettä (lehmät, siat) ja hevosen lantaa.
Biohiili on rakenteeltaan huokoista, mutta tavallaan vahvaa, sillä se kestä maaperässä satoja, jopa tuhansia vuosia. Se näyttää ulospäin ihan tavalliselta hiileltä. Biohiili ei ole kuitenkaan sama asia kuin grillihiili tai kivihiili.
Kuivatislauksen tuloksena saadaan biohiiltä.
Monikäyttöisyys
Biohiilelle on todennettu lähes 60 eri käyttötarkoitusta, ja uusia kehitetään koko ajan. Biohiiltä käytetään erityisesti maataloudessa ja puutarhoissa. Huokoisuuden ansiosta biohiili pystyy sitomaan itseensä vettä viisi kertaa oman painonsa verran, joten kastelun tarve vähenee. Biohiili luovuttaa vettä kasveille kuivana aikana. Siihen voidaan myös imeyttää lannoitteita, joita se luovuttaa maaperään. Myös erilaiset maaperän mikrobit löytävät siitä kotinsa. Tehokas mikrobitoiminta lisää kasvin ravinteiden saantia ja satoja. Nämä kaikki edistävät kasvien kasvua ja parantavat näin ollen hiilensidontaa ja samalla hillitsevät ilmastonmuutosta. Biohiili toimii maassa hiilivarastona; yksi tonni biohiiltä sisältää 3,7 tonnia hiilidioksidia.
Routimaton ja painumaton biohiili estää myös maan vettymisen ja tiivistymisen. Maaperä pysyy kuohkeana. Biohiili vähentää myös kalkituksen tarvetta. Kasvualustana se korvaa turpeen.
Biohiiltä käytetään myös suodattajana. Se voi puhdistaa hulevesiä ja maatalouden ravinnepitoisia vesiä. Lisäksi sitä käytetään ilman puhdistamiseen erilaisissa suodattimissa.
Biohiiltä voidaan lisätä lehmien rehuun, koska sen on todettu lisäävän karjan hyvinvointia. Samalla se vähentää lannan hajuhaittoja. Biohiili tehostaa myös kotikompostien toimintaa ja estää hajuja. Sitä voi lisätä myös kompostoivaan käymälään. Komposti käy kuumempana, ravinteet sitoutuvat biohiileen, biohiili ehkäisee mm. typen hävikkiä kompostoinnin aikana sekä vähentää kompostoinnin metaanipäästöjä. Voidaankin sanoa, että komposti, jossa on käytetty biohiiltä, on todella hyvä lannoite.
Biohiilen avulla pidennetään esimerkiksi puiden kiertokulkua. Ennemmin tai myöhemmin puut hajoavat maaperässä ja niistä vapautuu hiilidioksidia. Tähän voidaan puuttua tekemällä niistä biohiiltä, joka varastoidaan maaperään. Näin hiilidioksidi voidaan varastoida maaperään sadoiksi vuosiksi.
Lisäksi biohiilen avulla voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden päästöjä. Esimerkiksi keskimääräisen henkilöauton päästöt ovat noin 2100 kg CO₂/vuosi. Yksi tonni biohiiltä kuittaa noin kahden henkilöauton vuosipäästöt. Muu käyttö
Biohiilen mahdollisuuksia esimerkiksi osana betonin valmistusta tutkitaan.
Biohiilen käyttökohteita on todella monenlaisia. (Bio)hiiltä voidaan käyttää edellä mainittujen kohteiden lisäksi mm. kosmetiikassa, lääketeollisuudessa, biokaasun tuotannossa, akkujen raaka-aineena, maaleissa, elintarvikeväriaineena ja tekstiileissä.
Tällä hetkellä tekstiilejä ostetaan ja kulutetaan melko huolimattomasti. Tekstiilien tuotanto on muutamassa vuosikymmenessä moninkertaistunut. Vaatteiden käyttöikä on kuitenkin lyhentynyt, ja ne ovat lähes kertakäyttötavaraa. Puhutaankin pikamuodista. Kuluttajat eivät välttämättä tiedä, mitä kaikkea tekstiilien tuotannon takana on.
Tekstiiliteollisuus käyttää hyvin paljon luonnonvaroja ja se onkin maailman neljänneksi suurin luonnonvarojen käyttäjä. Esimerkiksi yhden puuvilla T-paidan tuotantoon kuluu 2 700 litraa vettä, ja tämä johtuu etupäässä keinokastelusta. Tekstiiliteollisuus tuottaa myös paljon päästöjä - jopa 10 % maailman hiilidioksidipäästöistä on peräisin vaatteiden ja jalkineiden valmistuksesta. Siihen päälle lasketaan vielä kuljetuksista koituvat päästöt.
Tekstiiliteollisuus on myös hyvin saastuttava teollisuuden ala. Valmistuksessa käytetään värejä ja kemikaaleja ja nämä kulkeutuvat usein suoraan vesistöihin. Tekstiiliteollisuuden suurissa maissa, kuten Intiassa ja Kiinassa ympäristönsuojelusta ei vielä välitetä kovinkaan paljon. Tekstiilien kuljetuksissa käytetään muun muassa homehtumisen estoaineita, jotka ovat myrkkyjä. Tekokuidut ovat myös ongelmallisia, koska pestessä niistä irtoaa mikro- ja nanomuoveja vesistöön.
T-paidan halpa hinta
Tekstiilien halvat hinnat saattaa aluksi ilahduttaa, mutta pysähdytäänpä miettimään hintaa tarkemmin. Eräässä TV-ohjelmassa haastateltiin bangladeshilaisia tekstiilitehtaan naisia, ja he kertoivat, ettei heillä ole koskaan varaa ostaa tekemiään vaatteita. Palkat ja työolot ovat todella huonot. Joissakin maissa lapsityövoiman käyttö on nykypäivää.
Toivoa ja suuntausta kohti parempaa?
Mistä löytäisin T-paidan, joka on vastuullisesti tuotettu? En ehkä mistään, mutta tekstiilialaa on alettu jo kehittää. Suuntaus on se, että pukeutuminen on tulevaisuudessa kestävää ja kiertotalouden mukaista. Pikamuoti ei enää olekaan muodissa. Uudelleenkäyttö-, korjaus- ja huoltopalveluja on paremmin saatavilla. Vaatteiden vuokraus voi olla yksi mahdollisuus. Uudet innovaatiot tuottavat kestäviä ja kierrätettäviä tuotteita. Enää ei tarvita niin paljon neitseellistä raaka-ainetta, vaan vaatteet tuotetaan pääosin kierrätyskuidusta. Vaatteita tuotetaan, käytetään, huolletaan, käytetään uudelleen, korjataan ja käytetään uudelleen ja lopuksi kierrätetään materiaalituotantoon takaisin. Mutta onko ompelija edelleen bangladeshilainen nainen?
