Paloiko pottu?

Verestelin tässä viime vuotta, koska Ekokympin vuosikertomus 2016 on tekeillä ja ilmestyy ensi viikolla. Todettakoon jälleen, että me neuvonnan ammattilaiset oomme saaneet viime vuonna paljon aikaiseksi. Alla on vuosikertomuksemme kappale "Neuvonta ja tiedotus".

Palaako pottu? -kampanja
Toimintavuoden kampanja oli nimeltään ”Palaako pottu?”, jonka tarkoituksena oli tehostaa biojätteen lajittelua. Kampanja oli esillä neuvontakäynneillä ja tapahtumisssa kuten RSA-messuilla, Mahdollisuuksien torilla ja Markkinakadulla. Kampanjaan sisältyi myös kompostointineuvontaa ja ”Bioporukka”-tempaus, jossa kannustettiin naapuruksia yhteiskompostointiin tai yhteisen bioastian käyttöön.

Ympäristökasvatusta ja yhteistyötä
Kurre Kainuulainen vieraili Kajaanin perhekahviloissa ja Kuhmon seurakunnan lapsityön järjestämässä Lentuan luontoillassa ja päiväkodeissa (mm. Puolangan päiväkodit).

Päiväkoti Kasselin kanssa tehtiin paljon yhteistyötä, mikä liittyi päiväkodin kestävän kehityksen (KEKE) ohjelmaan. Siihen on kirjattu jätehuoltoon liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet vuodeksi eteenpäin. Toteutus aloitettiin kesäkuussa tutustumalla Ekokymppiin ja Majasaaren jätekeskukseen. Elokuussa perustettiin matokompostori, ja päiväkodin roska-astiat tarroitettiin kuvallisilla lajitteluohjeilla ja aloitettiin metallin ja lasipakkausten keräys. Syyskuussa järjestettiin perheiden, päiväkodin ja Ekokympin yhteinen tapahtuma, Kurren potturastit. Päiväkodin pihalla oli toimintarasteja, jossa lapset ja vanhemmat pienensivät roskavuorta askartelemalla vanhasta uutta, lajittelemalla roskat ja kompostoimalla biojätteet. Kekevuosi jatkui lokakuun elinkaariteemalla ja loppuvuoden jätteen synnyn ehkäisyllä.

Neuvojat vierailivat Kajaanissa Lehtikankaan koululla, Lyseolla, Keskuskoululla, sairaalakoululla, Paltamon Korpitien kouluilla sekä Suomussalmen kirkonkylän koululla. Neuvonta sisälsi esityksiä Vichypullon elämästä, Tuikun tarinasta ja toiminnallisia tuokioita jätteen lajitteluun ja kestävään kehitykseen liittyen.

Kainuun ammattiopiston kanssa tehtiin paljon yhteistyötä. Eri koulutusaloille pidettiin useita luentoja ja lajittelutyöpajoja, ja lukuisia oppilasryhmiä kävi tutustumassa Majasaaren jätekeskukseen.

Kajaanin lukion kanssa tehtiin yhteistyötä Miniroskis -projektissa. Lukion kuvataideopiskelijat kuvittivat tarroja, joita liimattiin diabeetikoilta kerättyihin mittaliuskapurkkeihin. Projekti jatkuu vuoden 2017 puolelle. Lisäksi kuvataidelinjan opiskelijoille pidettiin luento kestävästä kehityksestä.

Maahanmuuttajille pidettiin useita luentoja jätehuollosta Kajaanin Monikassa (monikulttuurinen toimintakeskus). Jokavuotinen jätteiden lajittelu –päivä pidettiin Kainuun Opistolla. Maahanmuuttajia kävi tutustumassa Majasaaren jätekeskukseen ja Sotkamon lajitteluasemalle. Myös Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden henkilökunnalle pidettiin luento jätteiden lajittelusta. Neuvojat tekivät yhteistyötä Otanmäen vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa.

Jätekatosneuvontaa taloyhtiöissä
Jätekatosneuvontaa tehtiin Kajaanissa ja Kuhmossa. Asukkaat kokoontuivat oman jätekatoksen äärelle, jossa neuvojan kanssa havainnoitiin jätekatoksen siisteyttä ja kehittämiskohteita ja käytiin läpi jätteen lajitteluun liittyvät asiat. suuksissa. Myös isännöitsijäyritysten kanssa tehtiin yhteistyötä luennoimalla taloyhtiöiden hallitusten koulutustilaisuuksisa.

Muu yhteistyö
Yhteistyötä tehtiin eri kyläyhdistysten sekä 5E-kylät- ja Kuhmon Green Care -hankkeen kanssa. Luentoja pidettiin Suomussalmen kirkonkylällä sekä Ojanperän, Etelä-Kajaanin, Sapsoperän ja Suovaaran kyläyhdistyksessä. Nämä kyläyhdistysillat pidettiin useimmiten yhteistyössä Kainuun Nuotan jätevesihankkeen kanssa. Jätevesihankkeen kanssa yhteistyössä pidettiin myös luentoja kansalaisopistolla. Lisäksi Suomussalmen kunnan työntekijöille pidettiin maaliskuussa kestävän kehityksen koulutus.

Tapahtumat ja kilpailut
- RSA-Messut huhtikuussa
- Mahdollisuuksien tori toukokuussa
- Manamansalon ja Neittävän kyläyhdistys
ten tilaisuudet sekä mehutarjoilut lajittelu
asemilla ja jätekeskuksessa kesäkuussa
- SOME-kesäkisa nuorille kesäkuussa
- Markkinakatu heinäkuussa
- Energiansäästöviikko lokakuussa
- Vanahiksen ekopäivä ja Entringin huussi-
päivä marraskuussa

Tuikkujahti päättyi
Ekokympin järjestämä viides ja viimeinen Tuikkujahti päättyi tammikuun lopussa. Kisan 2015-16 voitti Puolankajärven koulun 2 A-luokka tuloksellaan 2 636 tuikkukuorta/ oppilas. Palkinnoksi voittajaluokka sai 300 euron rahapalkinnon. Toiseksi kisassa sijoittui kajaanilaisen Pietari Brahen koulun / Lehtikankaan yksikön 5 A-luokka, joka palkittiin 200 euron rahapalkinnolla. Kolmas sija meni myös Pietari Brahen koululle / Soidinsuon yksikkö. Siellä 4 B-luokka saa 100 euron rahapalkinnon. Lisäksi muiden osallistujien kesken arvottiin 100 euron rahapalkinto, jonka voitti Teppanan koulun 2 B-luokka Kajaanista. Jokainen kilpailussa mukana ollut luokka sai osallistumisestaan diplomin, ja kaikkia osallistujia muistettiin Tuikkujahti-värikynäsetillä. Kainuussa Tuikkujahtiin osallistui 32 luokkaa ja 630 oppilasta, ja yhteensä tuikkuja kerättiin 448 177 kappaletta.

Painotuotteet
- Vuosikertomus 2015, 400 kpl
- Vuosikalenteri 2017, 51 000 kpl
- Kurren puuhavihko, 400 kpl
- Kurren muistipelikortit, 400 kpl
- Bioporukka-esite, 200 kpl
- Kompostointiopas, 500 kpl
- Yhteinen juttu, kompostointiopas, 1 000 kpl
- Yhteinen juttu, kodin lajitteluopas, 3 000 kpl

Vuosikalenteri 2016 jaettiin joulukuussa jokaiseen Kainuun talouteen ja useimpiin yrityksiin (yhteensä 43 671 kpl) sekä ulkopaikkakunnalla asuville kesämökkiläisille (6 094 kpl). Toiminta-alueen uusille kiinteistön omistajille, 1590 kpl, lähetettiin jätehuollon tietopaketti, joka sisälsi mm. jätehuoltomääräykset, vuosikalenterin, organisaatioesitteen ja lajitteluohjeita.

Verkkoviestintä
Ekokympin verkkosivuja päivitettiin säännöllisesti ja uutiskirje Ekoaviisi julkaistiin joka toinen kuukausi. Facebookin lisäksi muita somekanavia olivat Twitter, Instagram ja kaksi blogia sekä Snapchat. Mainontaa ja tietoiskuja julkaistiin myös radiossa ja televisiossa.

Sisäinen tiedonkulku hoidettiin yhteisillä palavereilla ja sähköpostilla sekä hallinnon taukohuoneessa olevan fläppitaulun avulla. Hallinnon ja jätekeskuksen / lajitteluasemien välinen tiedonkulku hoidettiin lähinnä puhelimitse ja sähköpostitse.

”Yhteinen juttu” - jätelaitosten neuvontayhteistyö
Itä-Suomessa kunnallisten jätelaitosten neuvonnassa on tehty yhteistyötä yli viisi vuotta. Ekokymppi liittyi neuvontayhteistyöhön viime kesänä. ”Yhteinen juttu” tuottaa asiakaslehteä, vuosikalenteria ym. neuvontamateriaalia. Yhteistyöryhmään kuuluvat jätelaitokset Ekokymppi, Jätekukko, Metsäsairila, Puhas, ja Ylä-Savon Jätehuolto.

Anu ja lapset ja matokompostori

Bioporukkakampanjassa jaettiin bioastioita kimppakompostoijille ja yhteisen bioastian käyttäjille.

Kesäkisan mannekiinit 

Palaako pottu? - näkyi messuilla, markkinakadulla ja muissa tapahtumissa ja kuului radiossa.

@Kurre Kainuulainen

METALLIT KIERRÄTYKSEEN

Joku voi ajatella, ettei hänen peltipurkkinsa paljoa paina sekajätteen seassa, mutta kun katsotaan asiaa monen samalla tavalla ajattelevan ja Kainuun mittakaavassa, painoa ja kustannuksia syntyykin aika lailla. Jätteen lajittelu on kodin tehtävä, mutta samalla se on ekoteko, joka edistää yhteistä hyvää.

Usein ei tulla ajatelleeksi, kuinka arvokkaita metallit ovat. Ruostumattomasta teräksestä tehty haarukka on käynyt läpi pitkän prosessin ennen kuin se päätyy keittiöön. Prosessi alkaa siitä, että etsitään ja löydetään malmio. Malmio tarkoittaa kiviesiintymää, jonka metallipitoisuus on niin hyvä, että sen louhinta kannattaa taloudellisesti. Louhimisen jälkeen malmikivi rikastetaan, jotta päästään eroon ns. sivukivestä. Raudan osalta tämä tapahtuu niin, että kivi murskataan ja sen jälkeen rautamineraalit saadaan erotettua magneettien avulla murskasta. Rauta on edelleen sidoksissa muihin alkuaineisiin, joista yleisin on happi. Rauta saadaan erilleen hapesta pelkistysreaktion avulla masuunissa (uuni), jossa lämpötila on noin 1500 oC. Pelkistysreaktioon tarvitaan lisäksi hiiltä. Reaktiossa syntyy rautaa ja hiilidioksidia. Rautaan jää pelkistyksessä jonkin verran hiiltä, joka poltetaan pois. Kun hiilen pitoisuus on enää 0,5 – 1,5 % syntyy terästä. Ruostumatonta terästä syntyy, kun teräkseen lisätään kromia. Tämän jälkeen ruostumaton teräs kuljetetaan tuotantolaitoksiin.

Ruostumattomasta teräksestä tehty haarukka on pitkäikäinen, mutta joskus sen käyttö loppuu. Jos haarukka on vielä käyttökelpoinen, sen voi viedä Kainuussa kierrätyskeskukseen (Entrinki) tai kirpputoreille. Käyttökelvottoman haarukan paikka on metallinkeräys. Haarukan voi viedä Rinki-Ekopisteelle muun pienmetallin mukana tai Kainuun kuntien lajitteluasemille tai Kajaanin Majasaaren jätekeskukseen isomman metalliromun mukana. Metalli päätyy Kajaanin Romu Oy:lle, jossa metallit murskataan ja lajitellaan. Sen jälkeen metallit kuljetetaan tuotantolaitoksiin.

Ruostumaton teräs on nykyisin tehokkaasti kierrätettyä, se on arvokasta raaka-ainetta ja sillä on jo laajat ja toimivat markkinat. Tältä osin toteutuu jo uusiutumattomien luonnonvarojen säästäminen ja jätteen määrän vähentäminen. Ruostumattoman teräksen kierrätysaste on yli 80 %. Suomessa Outokumpu Oy:ssä ruostumattoman teräksen tuotannossa kierrätetty aines on pääraaka-aineena.

Mutta mitä jos haarukkaa ei viedäkään metallinkeräykseen? Näissä tapauksissa se päätyy sekajätteen sekaan. Sekajätteen seassa se lähtee Kainuusta Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitokseen Leppävirralle tai Ruotsin Bodeniin polttoon. Ekokympin tekemän sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan sekajätteen seassa on keskimäärin 3 % metalleja. Viemme polttoon vuodessa noin 12 miljoonaa kiloa kotitalouksien sekajätettä, jonka seassa menee siis noin 360 000 kg metallia. Sekajäte kuljetetaan Leppävirralle (250 km) tai Bodeniin (450 km). Leppävirralla haarukat ja muut metallit saadaan eroteltua ennen polttoa, eikä metalli pääse vahingoittamaan laitteistoa. Bodenissa metalli sen sijaan joutuu polttoon. Leppävirralle viety metalli kuljetetaan takaisin Kajaanin Romu Oy:lle murskaukseen ja lajitteluun ja sitä kautta taas tuotantolaitoksiin.

Metallin kierrätys tulee tätä kautta kovin kalliiksi. Kun kuljetetaan 360 000 kg metallia polttolaitoksiin, se maksaa yhteen suuntaan yli 25 000 € vuodessa. Lisäksi maksamme ns. porttimaksun polttolaitokseen tulevasta jätteestä, eikä polttolaitoksessa tehtävä metallin erottelu sekajätteestä ole ilmaista. Turha kuljetus aiheuttaa myös ympäristölle haittoja ja lisää näin jätteen hiilijalanjälkeä. Siispä: Lajitellaan metallit erilleen sekajätteestä jo kotona.

LÄHTEET:

Metallien valmistus: www.youtube.com/watch?v=MunCyxEORMQ (katsottu 26.11.2016)

Ruostumaton teräs: fi.wikipedia.org/wiki/Ruostumaton teräs (luettu 26.11.2016)

Ruostumattoman teräksen elinkaari: www.outokumpu.com/fi/vastuullisuus/kestava-materiaali/elinkaari/Sivut/

(luettu 26.11.016)

Kajaanin Romu Oy: www.kajaaninromu.fi/palvelut.php (luettu 26.11.2016)

Ekokymppi 2014: Sekajätteen koostumustutkimus 2014. www.eko-kymppi.fi/uploads/files/Sekajatteen_koostumustutkimus_27.4.2015.pdf (luettu 26.11.2016)

Ekokymppi 2015: Sekajätteen koostumustutkimus 2015. www.eko-kymppi.fi/uploads/files/RAPORTTI_22.12.2015.pdf (luettu 26.11.2016)

@Anu Koskela

Lajittelua ja kierrätystä Kelan perheessä

 

Lajittelu, tottakai
Kajaanilaisessa Kelan perheessä lajittelu, kierrätys ja jätehuolto ovat sujuva osa arkea ja elämää. Nelihenkinen perhe asuu omakotitalossa, josta jätehuoltoyritys noutaa sekajätteet ja biojätteet. Biojätettä varten sekajäteroskiksen kyljessä on kahdenkymmenen litran laatikko (tehty postilaatikosta), joka tyhjennetään kahden viikon välein. Tämä laatikko eli ”Bioboksi” on vetoisuudeltaan toistaiseksi riittänyt lapsiperheen biojätteille – onhan lisäksi kolme koiraa, jotka tekevät selvää ruoantähteistä.

20 litran bioboksi on vaihtoehto omalle kompostorille

Biojätteen lajittelu sujuu hyvin myös perheen pikkupojilta, Jiriltä ja Jaajolta. Perheen äidin, Noora Kelan mielestä biojätteen lajittelulla on merkitystä. ”Sillähän voi vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan”, Noora toteaa. Oman kompostorin hankintaakin perheen isä, Mika Kela on harkinnut. ”Säästyisihän siinä bioboksin tyhjennysmaksut, ja saisi multaa omalle pihamaalleen”, hän miettii.

240 litrainen sekajäteastia täyttyy parissa viikossa vaippajätteen takia. Noora ja Mika pitävät tyhjennysmaksua kohtuullisena kuten myös Ekokympin perimää vuosimaksua. Tärkeintä on se, että jätteet hoidetaan oikealla tavalla ja että palvelu pelaa. He myös tietävät sen, että sekajäte- ja biojäteastiat tyhjennetään samaan autoon, mutta eri lokeroihin. Perheessä lajitellaan myös ekopisteelle kuuluvia jätteitä, kuten lasia ja metallia.

"Olemme kaikin puolin tyytyväisiä jätehuoltopalveluihin. Kun muutimme tähän kolme vuotta sitten, saimme Ekokympiltä perusteellisen tietopaketin jätehuollosta. Ei tässä mitään hankaluutta ole.”



Kierrätystä naapureiden kanssa
Kelan perheessä kierrättäminen on arkipäivää myös vaatteiden, lelujen ja muiden tavaroiden osalta. Niitä kierrätellään kirpputorien, tuttavien ja naapurienkin kautta. Perheen asuinalueen naapurusto on siinä suhteessa hyvinkin aktiivinen - naapurin rouva saattaa aidan takaa huudella, että ”tässä olisi pari mattoa, tarvitsetko?”. Puolin ja toisin, näin se homma pelaa. Kesäisin alueella pidetään myös katukirppiksiä, jolloin tavarat vaihtavat omistajiaan.


@Sari

Jäte onkin ARVOKASTA!

Jätteiden huolellisella lajittelulla voi säästää rahaa. Jäte on muuttunut roskasta arvokkaaksi raaka-aineeksi.

Kun lajittelu tehdään jo kotona oikein, eri jätelajikkeet päätyvät Ekokympin kautta jatkokäsittelyyn teollisuuteen tai energiatuotantoon. Huonosti lajiteltu jäte aiheuttaa jatkokäsittelyssä ongelmia ja lisäkustannuksia, jotka tulevat viime kädessä kuntalaisen maksettaviksi.

Kaatopaikasta kiertotalouteen

Perinteistä kaatopaikkaa ei enää ole. Eri jätelajit käsitellään ja hyödynnetään Ekokympin ylläpitämässä Majasaaren jätekeskuksessa, joka sijaitsee Kajaanin Kivimäessä.

Esimerkiksi kainuulaisten biojätteestä tehdään kompostimultaa ja energiajätteestä kierrätyspolttoainetta energialaitosten käyttöön. Kuntalasista, kuten ikkunoista, peileistä ja juomalaseista saadaan maarakennuksen korvikeainetta, jota voidaan käyttää tierakenteissa.

Paperi ja kartonki päätyvät uusiopaperiksi sekä vessa- ja talouspaperirullien hylsyiksi ja lajitellut metallit uusiksi metalliraaka-aineiksi.

Sekajätepussien päätepiste on Leppävirralla toimiva Riikinvoiman ekovoimalaitos, jossa Ekokymppi on osakkaana. Siellä tuotetaan kaukolämpöä varkautelaisille ja sähköä jopa valtakunnallisesti.

Lajittelussa menty suuria harppauksia eteenpäin, mutta tekemistä riittää vielä
Ekokympin tekemien tutkimusten mukaan kotitalouksien sekajätepussien sisällöstä noin 30 prosenttia on lajiteltu oikein. Biojäte on suurin väärin lajiteltu jäte, vaikka se on jätehuoltomääräyksessä velvotettu keräämään erilleen jo vuodesta 2003 lähtien. Asenteet eivät muutu helposti.

Nyt jätehuoltoon on lanseerattu kiertotalouden toimintamalli, joka tekee jätteiden lajittelusta tärkeämpää kuin koskaan. Kiertotaloudella tarkoitetaan materiaalien kierrätystä uudelleen käyttöön niin, ettei jätettä synny. Samalla pyritään minimoimaan kierrosta poistuvan jätteen määrä.

Jokainen kuntalainen tekee kotona tärkeitä ratkaisuja onnistuneen jätehuollon kannalta. Jos laitat vaikkapa paperinkeräysastiaan sekajätepussin, koko paperierä menee hukkaan eikä sitä voi käyttää raaka-aineena.

Kuntalaisten on helppo saada jätetietoa niin puhelimen, sähköpostin kuin Ekokympin nettisivuille avatun chat-toiminnonkin kautta. Oravamaskotti Kurre Kainuulaisen tietoiskuineen löytää Facebookista ja YouTubesta. Ja toisesta blogista: Kurrenkerho.

Maksutonta jäteneuvontaa voi tilata jopa omaan jätekatokseen. Jätekatosneuvonnassa katsotaan, mitä taloyhtiön jätteet ovat ja miten ne lajitellaan.

Puujätteet ("Rakennuspuutavara") haketetaan jätekeskuksessa ja toimitetaan energiakäyttöön sekä biokompostin seosaineeksi.

Siiloihin kerätyt pakkauslasit (vasemmalla) päätyvät mm. Englantiin uusiolasin valmistukseen ja muu lasimateriaali kuten keramiikka ja posliinipytyt käytetään paikallisesti maanrakentamisessa.

Neuvojat Sari ja Anu metallilavan äärellä

Majasaaren jätekeskukseen voi tuoda maksutta myös auton renkaita. 

@Ekokympin viestintätiimi: Marjut, Anu ja Sari

Kiitos Ekokymppi

Olen miettinyt näinä varhaisina eläkepäivinä, olenko syntynyt onnellisten tähtien alla ja vaihtaisinko yhtään hetkeä pois. Ja täytynee myöntää, että taidan olla, vaikkakaan en vaihtaisi vaan totaalisesti muuttaisin joitakin hetkiä ja tapahtumia elämässäni.

Sain hyvän kodin, oman perheen, kaksi ihanaa poikaa ja nyt olen saanut toivomani lapsenlapsen. Pojanpoika ja eläkkeelle jääminen ovat parhaimpia ilon ja onnellisuuden aiheita.

Työsarkani on ollut pitkä ja rikas joten eläkkeelle jääminen on todellakin ansaittua jo senkin puolesta että vietämme puolisoni kanssa yhteisiä vanhuuden päiviä vapaina ja suhteellisen terveinä tarvitsematta ajatella aamulla töihin lähtöä - minä kun olen aina ollut sekä ilta- että aamu-uninen.

Työpaikkani ovat olleet haastavia, olen saanut kaikissa suunnitella ja vaikuttaa sekä uomaan toimenkuvaani että kokonaisvaltaiseen toimintaan. Asiakaspalvelu on ollut minulle aina lähellä sydäntä vaikkakin olen työskennellyt myös myynnin alalla.

Eläkkeelle jäin kesäkuun alussa elämäni parhaimmasta työpaikasta, Ekokympistä, jossa toimin usean vuoden ajan asiakaspalvelijana (lue asiakasneuvojana). Tehtäviini kuului myös laskutusta, perintää, ulosottoa jne. eli työtehtäväni olivat hyvin monimuotoiset. Ekokympille oli helppo tulla: aiempi työpaikkani teki alihankintaa asiakaspalvelun merkeissä, joten työporukka ja työtehtävät olivat osittain tuttuja eikä työmatkakaan muuttunut: sama talo, sama kerros, ovi aiemman vastapäätä.

Aika kului kuin siivillä töitä tehden, kahvitauolla huulta heittäen ja nauraen. Suunnitellen tulevia messuja ja tapahtumia, opiskellen uusia ohjelmia. Nauttien yhteisistä työmatkoista ja illanvietoista, venereissuista jne.

Joinakin vuosina ennen vappua pukeuduimme töihin "karnevaaliasuihin"- siis niin miehet kuin naisetkin.

Vihdoin koittikin jo elämäni viimeinen työpäivä Ekokympillä. Pomo ilmoitti aiemmin, että älä ota autoa tallista, haen sinut aamulla. Aamulla kuulin jonkun auton peruuttavan - äänen piip piip piip - ovien eteen ja ajattelin jonkun tavarantoimittajan olevan asialla. Katsoin ikkunasta enkä vieläkään tajunnut, istuin kaikessa rauhassa paplarit päässä aamiaista syömässä, kun ovikello soi. Kyyti tuli: nopeasti valmiiksi ja mars matkaan. Ulko-ovella odotti yllätys: jäteauto, siinä minun kyyti ja matka kohti Majasaaren jätekeskusta alkoi.

Varustelukypärä eläkepäiville

Majasaaren jätekeskuksessa työkaverit lakittivat minut suojakypärällä, jossa oli kaikennäköistä lisä- tavaraa (mm. kompassi, ettei ajeta karille järvellä), ettei eläkkeellä käy aika pitkäksi. Ja lisä-maininnalla "Huipulla tuulee", jota en ymmärtänyt vielä. Ulkona jätevuoren huipulla ymmärsin: minun oli ajettava tanalla - siis sillä 25000 tonnia painavalla jätemurskaajalla. Kyllä pelotti ajaa jätevuorta eteen ja taakse, mutta hyvin se meni. Minulle annettiin Majasaaresta myös punnitustosite: paino 0 kg, määrä 0 kpl, huomautuksena "Seija vietiin eläkkeelle".

Tana-ajelulla viimeisenä työpäivänä

Toimistolla olivat tytöt pistäneet pöydän koreaksi kakun ja kuoharin (alkoholiton) kera mutta ensin alas syömään Terhin makoisaa jami-jamiruokaa. Terhilläkin oli pöytä katettu juuri meidän poppoota varten ja sitten ylös toimistolle nauttimaan viimeisestä virallisesta 12 minuutin kahvitauosta, joka tosin venähti ylipitkäksi. Halattiin, lahjottiin, muisteltiin, naurettiin ja taisipa jollakin silmäkulmakin kastua.

Vielä työhuoneen tyhjennys omista kamoista ja tilan antaminen uusille kamoille. Huoneessani olen viihtynyt ja ikävä jää. Niin ja onhan siellä viihtynyt joku muukin minun aikana, Cindy <3, nukkunut läppärilaukun päällä tai minun kenkien päällä.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, jäin hyvillä mielin eläkkeelle ihanasta työpaikasta, ilolla ja haikeudella, en surulla ja pahoilla mielin.

Kiitos kaikki ihanaiset niin miehet kuin naiset toimistolla, Majasaaressa ja lajitteluasemilla. Olette aina lähelläni. Pitäkää lippu korkealla ja kaikkea parasta teille!

Kiitos myös asiakkaille niin ruusuista kuin risuistakin, kiitos asiakaspalvelun porukalle, kiitos jäteurakoitsijoille henkilökuntineen. Oli ilo työskennellä kanssanne.

Rakkaudella

@Seija
Eka Eläkeläinen Ekokympistä

LÄÄKEJÄTE ON VAARALLISTA JÄTETTÄ

Lääkejäte tarkoittaa vanhentuneita tai muutoin tarpeettomia lääkkeitä. Lääkejäte on Suomessa aina vaarallista jätettä. Jäte määritellään vaaralliseksi silloin, kun se aiheuttaa vaaraa ympäristölle ja sitä kautta myös ihmiselle. Se onkin siksi lajiteltava erilleen muusta jätteestä. Kainuussa kotitalouksilta tuleva vaarallisen jätteen keräys, kuljetus ja loppukäsittely ovat Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokym­pin vas­tuulla. Lääkejätteen osalta keräyspisteinä toimivat apteekit, jonne lääkejätettä voi viedä maksutta. Apteekit eivät ota palkkiota keräyksestä, mutta saavat usein laittaa keräyksen mukaan omia lääkejätteitään. Lääkejäte kulje­tetaan ja käsitellään Ekokem Oyj:n polttolaitoksessa Riihimäellä. Lääkejätteiden kustannukset katetaan Kainuussa Eko­kympin asiakkailta kerättävällä perusmaksulla. Ekokymppi maksoi lääkejätteen kuljetuksesta ja käsitte­lystä vuonna 2015 yhteensä noin 11 000 €.

Apteekkariliiton tekemän tutkimuksen mukaan lääkejätettä syntyy, kun potilas jättää lääkekuurin kesken tai lääkäri määrää liikaa lääkettä. Lisäksi reseptien muutokset, esimerkiksi lääkkeen haittavaikutusten takia, tuotta­vat lää­kejätettä. Lääkejätettä syntyy myös kun lääke on vanhentunut. Paljon palautetaan myös kuolleen hen­kilön lääkkeitä. Apteekkariliiton mukaan olisi hyvä kiinnittää huomiota pakkauskokoihin. Lääkettä voitaisiin aluksi kokeilla pienemmällä ostettavalla erällä. Lääkejätteen arvo ilman kuljetuksia ja loppukäsittelyä on suuri eli noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, josta yhteiskunta maksaa lähes 70 %. Lääkkeen käyt­täjillekin jää ai­kamoinen lovi lompakkoon turhista lääkkeistä. Kaiken lisäksi vuoden 2017 lääkekorvauksiin etsitään koko ajan säästöjä, joten lääkejätteen syntyä ja sen ehkäisyä olisi hyvä miettiä enemmän.

LÄÄKEJÄTTEISTÄ LÄMPÖÄ

Apteekkariliiton vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset osaavat jo palauttaa lääkejättei­tään apteekkiin, sillä arviolta 60 - 80 % lääkejätteestä palautetaan. Loput joutuvat ikävä kyllä sekajätteen sekaan tai pahimmassa tapauksessa viemäriin ja sitä kautta luontoon. Apteekin kautta lääkejäte pääsee asi­anmukaiseen käsittelyyn Ekokem Oyj:n Riihimäen polttolaitokseen. Vuo­sittain Ekokem käsittelee jopa 500 000 kg suomalaisten lääkejätettä. Lääkejäte palaa keräystynnyreissään 1300 ^oC lämpötilassa. Ensin palaa astia ja sen jälkeen lääkejäte valuu erilliseen rumpuun, jossa se palaa. Polton tuloksena saadaan kaukolämpöä tai sähköä. Lisäksi poltosta jää kuonaa, joka voidaan käyt­tää rakennusmateriaalin korvikkeena. Lisäksi pol­tosta syntyy lentotuh­kaa, joka käsitellään vielä erikseen. Savukaasut suodate­taan ennen kuin ne pääsevät ilmaan.

LÄÄKEJÄÄMÄT LUONNOSSA

Jätevesiin lääkkeitä joutuu kahdella tavalla. Vanhentuneita lääkkeitä heitetään viemäriin sen enempää ajat­telematta. Lääkejäämiä päätyy jätevesiin myös lääkkeitä syövien ihmisten virtsan ja ulosteen mukana. Suo­men ympäristökeskus Syke tekee tutkimuksia vesistöjen lääkejäämistä. Esimer­kiksi antibioottien päätyminen luontoon lisää myös bakteerien vastustuskykyä. Lääkeaineet usein myös ker­tyvät vesistöjen pohjakerrostu­miin ja aiheuttavat vähitellen muutoksia ravintoketjuihin.

Jäteveden puhdistuksessa on lääkejäämien osalta vielä ongelmia ratkaistavana. Lääkkeiden valmistuksessa näyttää olevan hyvin hankalaa saada kehitettyä luonnolle harmittomia, mutta hyvän hoitovasteen antavia lääkkeitä. Tietenkin voi miettiä sitä, mikä on lääketehtaiden vastuu, kun lääkejätteitä hävitetään. Lääkkeet ovat kemiallisesti niin monimutkaisia, ettei niiden reaktioita luonnossa voida kunnolla ennustaa. Parasta olisikin, jos suuret lääkejäämien tuottajat, kuten sairaalat, puhdistaisivat itse lääkkeitä sisältävät jä­teve­tensä ennen kuin ne päätyvät kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin. Tällä hetkellä suuret jätevesimäärät lai­mentavat lääkejäämät ja niitä on mahdotonta erottaa kokonaan muun jäteveden seasta. Lisäksi jätevesiin päätyy myös muita kemikaaleja. Näiden ja lääkejäämien erottelu on vielä vaikeampi ongelma. Emme myös­kään tiedä näiden aineiden yhteisvaikutuksista luontoon. Sekajätteen sekaan heitetty lääkejäte lähtee Kainuusta Leppävirralle Riikinvoima Oy:n ekopolttolaitokseen, joka ei sovellu vaarallisen jätteen polttoon.

LÄÄKEJÄTTEEN PALAUTUSOHJEET

Tarkasta lääkekaappisi sisältö ainakin kerran vuodessa. Poista ensin tarpeettomiksi käyneiden lääkkeiden pahvikuoret. Sen jälkeen on hyvä poistaa omat tiedot reseptilääkkeistä tietoturvasyistä. Laita lääkkeet läpipainopakkauksissaan läpinäky­vään pussiin. Irralliset tabletit pitää laittaa toiseen läpinäkyvään pussiin. Jodivalmisteet, bromivalmisteet, sy­tos­taatit ja elohopeamittarit pitää lisäksi erotella muusta lääkejätteestä ja viedä ne apteekkiin alkuperäispak­kauksissaan. Vie nestemäiset lääkkeet, tahnat ja geelit myös omissa pulloissaan tai tuubeissaan apteek­kiin. Neulat ja ruiskut on laitettava suljettuun muovipulloon. Insuliinineuloja ja lansetteja ei tarvitse viedä apteek­kiin, vaan ne voi laittaa energiajätteeseen tai sekajätteeseen. Kuitenkin niin, että insuliinineulat ovat suojuk­sissaan ja lansetit taitettuina, ettei pistovaaraa ole. Eri lääkeaineiden lajittelu on tärkeää tehdä kotona, koska apteekissa se on jo hyvin vaikeaa lääkemäärien takia. Ekokem polttaa eri lääkelajit erikseen.

Älä vie apteekkiin sidetarpeita, ravintolisiä, kosmetiikkaa, perusvoiteita, liuottimia tai paristoja. Apteekki on vain lääkejätteen palautuspaikka, muut vaaralliset jätteet pitää viedä Kainuussa joko kuntien lajitteluasemille tai Kajaanin Entrinkiin. Paristot ja pienakut kuuluvat kauppojen punaisiin laatikoihin.

LÄHTEET

www.apteekkariliitto.fi/media/tiedotteet/laakejatetta-syntyy-jopa-100-miljoonan-euron-arvosta-vuo­dessa.html (luettu 8.10.2016)

http://www.eko-kymppi.fi/uploads/files/laakejate1.pdf (luettu 8.10.2016)

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/jatehuolto/jateohjeita/vaarallinenjate/laakejatteet/Sivut/default.aspx (luettu 8.10.2016)

SIC! Lääketietoa Fimeasta 3/2016

www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48412/syrjala_sini.pdf?sequence=1 (luettu 8.10.2016)

@Anu Koskela

Lajittelu kunniaan

Kotona tapahtuva jätteiden lajittelu on onnistuneen jätehuollon perusta. Tulevaisuudessa lajittelun merkitys korostuu yhä enemmän, sillä vuoden 2017 alusta lähtien kainuulainen yhdyskuntajäte toimitaan poltettavaksi Riikinvoiman ekovoimalaitokseen Leppävirralle. Tämä takia polttoaineen eli sekajätteen pitää täyttää tietyt laatuvaatimukset. Siinä ei esimerkiksi saa olla lasia, metallia, biojätettä eikä muutakaan huonosti palavaa ainesta, jotta palaminen tapahtuisi mahdollisimman tehokkaasti. Lajittelun on siis oltava entistäkin tarkempaa ja huolellisempaa.

Kotitaloudet voivat viedä lajitellut jätteensä Rinki oy:n ekopisteisiin, joita löytyy eripuolilta Kainuuta. Tämän lakisääteisen keräysverkoston rinnalla toimii myös yleishyödyllinen yhdistyksien, säätiöiden ja joidenkin kuntienkin ylläpitämä kierrätyskeskusten verkosto. Tähän verkostoon Kajaanissa kuuluu Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry:n ylläpitämä Kierrätyskeskus Entrinki.

Entrinkiin, tuohon kierrättäjän Mekkaan, voit tuoda puhtaat, ehjät ja käyttökuntoiset vaatteet, tekstiilit, kengät, astiat, kirjat, lelut, urheiluvälineet, pyörät, pienkoneet ja huonekalut. Samaan kuormaan voi laittaa myös lasijätteen ja metalliromun. Entrinkiin voit tuoda kaiken sen, mikä on käynyt Sinulle ylimääräiseksi ja josta haluat luopua, mutta et halua laittaa sitä roskiin. Tavara otetaan vastaan ilmaiseksi. Poikkeuksen tekevät huonokuntoiset huonekalut ja videokasetit, joista peritään kierrätysmaksu. Rakennusjätteet ohjataan Majasaaren jätekeskukseen ja lääkkeet apteekkiin.

Entrinki on myös sähkö-elektroniikkalaitteiden (se-laitteiden) virallinen vastaanottopiste. Hoidamme koko Kainuun alueen se-laitteiden kierrätyksen alihankintana Ekokympille. Sähkölaitteitahan ei saa laittaa sekajätteen joukkoon eikä jättää kiinteistön jätetilaan. Se-laitteet on toimitettava keräyspisteisiin, josta se päätyy edelleen hyödynnettäväksi. Se-laitteiden kierrätykseen voi tuoda myös paristot, akut sekä energia- ja loisteputkilamput. Entringissä laitteet lajitellaan ja pakataan kontteihin loppukäsittelyyn lähettäväksi. Vuonna 2015 Entringin kautta kulki noin 50 000 sähkölaitetta.

Entringissä on myös Ekokympin vaarallisen jätteen vastaanotto.
Kodin jätemaalit, liuottimet, öljyt ja muut vaaralliset jätteet otetaan maksutta vastaan.

Sähkölaiteromuja ovat muun muassa jääkaapit, pakastimet, tietokoneet ja
 kaikki verkkovirralla, akulla tai paristolla toimivat laitteet.

Tehokas lajittelu ja kierrätys vähentävät ympäristön kuormitusta ja luonnonvarojen tuhlausta. Muista siis nauttia kierrätyksestä säännöllisesti!

@Mauri Saastamoinen

toiminnanjohtaja

Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry