Neuvojat muistelevat - Mitä tapahtuikaan viime vuonna?

Kurren potturasteilla bioskapeikko ja Kurre

Palaako pottu? -kampanja
Toimintavuoden kampanja oli nimeltään ”Palaako pottu?", jonka tarkoituksena oli tehostaa biojätteen lajittelua. Kampanja oli esillä neuvontakäynneillä ja tapahtumisssa kuten RSA-messuilla, Mahdollisuuksien torilla ja Markkinakadulla. Kampanjaan sisältyi myös kompostointineuvontaa ja ”Bioporukka”-tempaus, jossa kannustettiin naapuruksia yhteiskompostointiin tai yhteisen bioastian käyttöön.

Ympäristökasvatusta ja yhteistyötä
Kurre Kainuulainen vieraili Kajaanin perhekahviloissa ja Kuhmon seurakunnan lapsityön järjestämässä Lentuan luontoillassa ja päiväkodeissa (mm. Puolangan päiväkodit). 

Tuore ympäristökasvattaja

Potut porukassa

Anu esittelee lieroja lapsille

 

Päiväkoti Kasselin kanssa tehtiin paljon yhteistyötä, mikä liittyi päiväkodin kestävän kehityksen (KEKE) ohjelmaan. Siihen on kirjattu jätehuoltoon liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet vuodeksi eteenpäin. Toteutus aloitettiin kesäkuussa tutustumalla Ekokymppiin ja Majasaaren jätekeskukseen. Elokuussa perustettiin matokompostori, ja päiväkodin roska-astiat tarroitettiin kuvallisilla lajitteluohjeilla ja aloitettiin metallin ja lasipakkausten keräys. Syyskuussa järjestettiin perheiden, päiväkodin ja Ekokympin yhteinen tapahtuma, Kurren potturastit. Päiväkodin pihalla oli toimintarasteja, jossa lapset ja vanhemmat pienensivät roskavuorta askartelemalla vanhasta uutta, lajittelemalla roskat ja kompostoimalla biojätteet. Kekevuosi jatkui lokakuun elinkaariteemalla ja loppuvuoden jätteen synnyn ehkäisyllä.

Neuvojat vierailivat Kajaanissa Lehtikankaan koululla, Lyseolla, Keskuskoululla, sairaalakoululla, Paltamon Korpitien kouluilla sekä Suomussalmen kirkonkylän koululla. Neuvonta sisälsi esityksiä Vichypullon elämästä, Tuikun tarinasta ja toiminnallisia tuokioita jätteen lajitteluun ja kestävään kehitykseen liittyen.

Kainuun ammattiopiston kanssa tehtiin paljon yhteistyötä. Eri koulutusaloille pidettiin useita luentoja ja lajittelutyöpajoja, ja lukuisia oppilasryhmiä kävi tutustumassa Majasaaren jätekeskukseen.

Kajaanin lukion kanssa tehtiin yhteistyötä Miniroskis -projektissa. Lukion kuvataideopiskelijat kuvittivat tarroja, joita liimattiin diabeetikoilta kerättyihin mittaliuskapurkkeihin. Projekti jatkuu vuoden 2017 puolelle. Lisäksi kuvataidelinjan opiskelijoille pidettiin luento kestävästä kehityksestä.

Maahanmuuttajille pidettiin useita luentoja jätehuollosta Kajaanin Monikassa (monikulttuurinen toimintakeskus). Jokavuotinen jätteiden lajittelu –päivä pidettiin Kainuun Opistolla. Maahanmuuttajia kävi tutustumassa Majasaaren jätekeskukseen ja Sotkamon lajitteluasemalle. Myös Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden henkilökunnalle pidettiin luento jätteiden lajittelusta. Neuvojat tekivät yhteistyötä Otanmäen vastaanottokeskuksen henkilökunnan kanssa. 

Jätekatosneuvontaa taloyhtiöissä
Jätekatosneuvontaa tehtiin Kajaanissa ja Kuhmossa. Asukkaat kokoontuivat oman jätekatoksen äärelle, jossa neuvojan kanssa havainnoitiin jätekatoksen siisteyttä ja kehittämiskohteita ja käytiin läpi jätteen lajitteluun liittyvät asiat. suuksissa. Myös isännöitsijäyritysten kanssa tehtiin yhteistyötä luennoimalla taloyhtiöiden hallitusten koulutustilaisuuksissa.

Muu yhteistyö
Yhteistyötä tehtiin eri kyläyhdistysten sekä 5E-kylät- ja Kuhmon Green Care -hankkeen kanssa. Luentoja pidettiin Suomussalmen kirkonkylällä sekä Ojanperän, Etelä-Kajaanin, Sapsoperän ja Suovaaran kyläyhdistyksessä. Nämä kyläyhdistysillat pidettiin useimmiten yhteistyössä Kainuun Nuotan jätevesihankkeen kanssa. Jätevesihankkeen kanssa yhteistyössä pidettiin myös luentoja kansalaisopistolla. Lisäksi Suomussalmen kunnan työntekijöille pidettiin maaliskuussa kestävän kehityksen koulutus.

Tapahtumat ja kilpailut
- RSA-Messut huhtikuussa
- Mahdollisuuksien tori toukokuussa
- Manamansalon ja Neittävän kyläyhdistysten tilaisuudet sekä mehutarjoilut lajitteluasemilla ja jätekeskuksessa kesäkuussa
- SOME-kesäkisa nuorille kesäkuussa
- Markkinakatu heinäkuussa
- Energiansäästöviikko lokakuussa
- Vanahiksen ekopäivä ja Entringin huussipäivä marraskuussa 

Tuikkujahti päättyi
Ekokympin järjestämä viides ja viimeinen Tuikkujahti päättyi tammikuun lopussa. Kisan 2015-16 voitti Puolankajärven koulun 2 A-luokka tuloksellaan 2 636 tuikkukuorta/ oppilas. Palkinnoksi voittajaluokka sai 300 euron rahapalkinnon. Toiseksi kisassa sijoittui kajaanilaisen Pietari Brahen koulun / Lehtikankaan yksikön 5 A-luokka, joka palkittiin 200 euron rahapalkinnolla. Kolmas sija meni myös Pietari Brahen koululle / Soidinsuon yksikkö. Siellä 4 B-luokka saa 100 euron rahapalkinnon. Lisäksi muiden osallistujien kesken arvottiin 100 euron rahapalkinto, jonka voitti Teppanan koulun 2 B-luokka Kajaanista. Jokainen kilpailussa mukana ollut luokka sai osallistumisestaan diplomin, ja kaikkia osallistujia muistettiin Tuikkujahti-värikynäsetillä. Kainuussa Tuikkujahtiin osallistui 32 luokkaa ja 630 oppilasta, ja yhteensä tuikkuja kerättiin 448 177 kappaletta.

Painotuotteet
- Vuosikertomus 2015, 400 kpl
- Vuosikalenteri 2017, 51 000 kpl
- Kurren puuhavihko, 400 kpl
- Kurren muistipelikortit, 400 kpl
- Bioporukka-esite, 200 kpl
- Kompostointiopas, 500 kpl
- Yhteinen juttu, kompostointiopas, 1 000 kpl
- Yhteinen juttu, kodin lajitteluopas, 3 000 kpl

Vuosikalenteri 2016 jaettiin joulukuussa jokaiseen Kainuun talouteen ja useimpiin yrityksiin (yhteensä 43 671 kpl) sekä ulkopaikkakunnalla asuville kesämökkiläisille (6 094 kpl). Toiminta-alueen uusille kiinteistön omistajille lähetettiin jätehuollon tietopaketti, joka sisälsi mm. jätehuoltomääräykset, vuosikalenterin, organisaatioesitteen ja lajitteluohjeita.

Verkkoviestintä
Ekokympin verkkosivuja päivitettiin säännöllisesti ja uutiskirje Ekoaviisi julkaistiin joka toinen kuukausi. Facebookin lisäksi muita somekanavia olivat Twitter, Instagram ja kaksi blogia sekä Snapchat. Mainontaa ja tietoiskuja julkaistiin myös radiossa ja televisiossa.

Sisäinen tiedonkulku hoidettiin yhteisillä palavereilla ja sähköpostilla sekä hallinnon taukohuoneessa olevan fläppitaulun avulla. Hallinnon ja jätekeskuksen / lajitteluasemien välinen tiedonkulku hoidettiin lähinnä puhelimitse ja sähköpostitse.

”Yhteinen juttu” - jätelaitosten neuvontayhteistyö
Itä-Suomessa kunnallisten jätelaitosten neuvonnassa on tehty yhteistyötä yli viisi vuotta. Ekokymppi liittyi neuvontayhteistyöhön viime kesänä. ”Yhteinen juttu” tuottaa asiakaslehteä, vuosikalenteria ym. neuvontamateriaalia. Yhteistyöryhmään kuuluvat jätelaitokset Ekokymppi, Jätekukko, Metsäsairila, Puhas, ja Ylä-Savon Jätehuolto.

Kesä ja lajitteluasemat. HUOM. ei kärpäsiä!

Kurre-kaunokainen: "On voita leivän molemmin puolin"

@Anu Koskela

@Sari Komulainen

Ootko Sä Pönttö?

Pönttö, Purnukka ja Tölkki eivät kuulu sekajätteeseen

Ekokympin kampanjointi lajittelun puolesta jatkuu Kainuussa. Ootko sä Pönttö? - kampanjan tavoitteena on lisätä lasi- ja metallijätteen lajittelua ja kierrätystä. Taustalla on tiukentunut lainsäädäntö, jonka myötä lasin ja metallin lajitteluvelvoite on tulossa myös uusiin jätehuoltomääräyksiin.

Pönttö ja Purnukka eri paikkoihin
Lasimateriaalien lajittelussa on tärkeää pitää erillään pakkauslasit ja muu lasimateriaali kuten posliini ja keramiikka. Lasipakkaukset kuten hillopurkit kuuluvat RINKI-ekopisteelle. Sinne ei saa laittaa rikkoontuneita kahvikuppeja eikä juomalaseja, vaan ne on toimitettava lajitteluasemalle tai Entrinkiin.

Riikinvoiman ekovoimalaan menevän sekajätteen joukossa ei saa olla palamatonta jätettä kuten metallia ja lasia. Niistä tulee lisäkustannuksia, koska ne kuluttavat voimalan laitteistoja ja lisäävät tuhkan haitta-ainepitoisuuksia. Ekovoimala toimii sitä tehokkaammin, mitä tarkemmin jätteet on lajiteltu.

Sata turhaa rekkaa
Ekokymppi on tutkinut kainuulaisen sekajätteen koostumusta, ja tulosten mukaan väärää jätettä kuljetetaan ekovoimalaan yli 3,5 miljoonaa kiloa vuodessa. Se tarkoittaa sitä, että yhteensä 100 turhaa rekkakuormaa ajetaan vuosittain Kajaanista Leppävirralle. Kustannuksia syntyy väärän jätteen kuljettamisesta noin 200 000 euroa – kainuulaisen maksettaviksi.

Kierrätys säästää luonnonvaroja
Rahallisen hyödyn lisäksi lajittelu säästää luonnonvaroja. Metallijäte ja pakkauslasit päätyvät teollisuudelle uusioraaka-aineiksi, jolloin neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee. Kahvikupit, juomalasit, vessanpöntöt, keraamiset esineet ja peililasit hyödynnetään maanrakentamisessa Majasaaren jätekeskuksessa.

Ootko Sä Pönttö? -kampanja näkyy muun muassa tapahtumissa ja useilla sosiaalisen median kanavilla kuten Instagram, Twitter, Facebook ja Snapchat. Tykkää @ootkosapontto –sivua Facebookissa!

Aiemmin kaikenlainen lasimateriaali laitettiin samaan lasinkeräykseen ja Ekokymppi käytti tuon materiaalin maanrakennuksessa.

Nykyisin pakkauslasi on vietävä Rinki-ekopisteelle ja "muu lasi" kuten posliini, keramiikka, kristalli ja tasolasi lajitteluasemalle tai jätekeskukseen, "Muu lasi" käytetään maanrakennuksessa hyödyksi.

Ekopisteeltä pakkauslasi tuodaan välivarastoon jätekeskukseen, josta Rinki Oy hakee ne ja vie Englantiin uusiokäyttöön.

Lisätietoa lajittelusta www.ekokymppi.fi > kodin lajitteluopas

@Sari Komulainen

Lajittelua ja kierrätystä Kelan perheessä

 

Lajittelu, tottakai
Kajaanilaisessa Kelan perheessä lajittelu, kierrätys ja jätehuolto ovat sujuva osa arkea ja elämää. Nelihenkinen perhe asuu omakotitalossa, josta jätehuoltoyritys noutaa sekajätteet ja biojätteet. Biojätettä varten sekajäteroskiksen kyljessä on kahdenkymmenen litran laatikko (tehty postilaatikosta), joka tyhjennetään kahden viikon välein. Tämä laatikko eli ”Bioboksi” on vetoisuudeltaan toistaiseksi riittänyt lapsiperheen biojätteille – onhan lisäksi kolme koiraa, jotka tekevät selvää ruoantähteistä.

20 litran bioboksi on vaihtoehto omalle kompostorille

Biojätteen lajittelu sujuu hyvin myös perheen pikkupojilta, Jiriltä ja Jaajolta. Perheen äidin, Noora Kelan mielestä biojätteen lajittelulla on merkitystä. ”Sillähän voi vaikuttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan”, Noora toteaa. Oman kompostorin hankintaakin perheen isä, Mika Kela on harkinnut. ”Säästyisihän siinä bioboksin tyhjennysmaksut, ja saisi multaa omalle pihamaalleen”, hän miettii.

240 litrainen sekajäteastia täyttyy parissa viikossa vaippajätteen takia. Noora ja Mika pitävät tyhjennysmaksua kohtuullisena kuten myös Ekokympin perimää vuosimaksua. Tärkeintä on se, että jätteet hoidetaan oikealla tavalla ja että palvelu pelaa. He myös tietävät sen, että sekajäte- ja biojäteastiat tyhjennetään samaan autoon, mutta eri lokeroihin. Perheessä lajitellaan myös ekopisteelle kuuluvia jätteitä, kuten lasia ja metallia.

"Olemme kaikin puolin tyytyväisiä jätehuoltopalveluihin. Kun muutimme tähän kolme vuotta sitten, saimme Ekokympiltä perusteellisen tietopaketin jätehuollosta. Ei tässä mitään hankaluutta ole.”



Kierrätystä naapureiden kanssa
Kelan perheessä kierrättäminen on arkipäivää myös vaatteiden, lelujen ja muiden tavaroiden osalta. Niitä kierrätellään kirpputorien, tuttavien ja naapurienkin kautta. Perheen asuinalueen naapurusto on siinä suhteessa hyvinkin aktiivinen - naapurin rouva saattaa aidan takaa huudella, että ”tässä olisi pari mattoa, tarvitsetko?”. Puolin ja toisin, näin se homma pelaa. Kesäisin alueella pidetään myös katukirppiksiä, jolloin tavarat vaihtavat omistajiaan.


@Sari

Jäte onkin ARVOKASTA!

Jätteiden huolellisella lajittelulla voi säästää rahaa. Jäte on muuttunut roskasta arvokkaaksi raaka-aineeksi.

Kun lajittelu tehdään jo kotona oikein, eri jätelajikkeet päätyvät Ekokympin kautta jatkokäsittelyyn teollisuuteen tai energiatuotantoon. Huonosti lajiteltu jäte aiheuttaa jatkokäsittelyssä ongelmia ja lisäkustannuksia, jotka tulevat viime kädessä kuntalaisen maksettaviksi.

Kaatopaikasta kiertotalouteen

Perinteistä kaatopaikkaa ei enää ole. Eri jätelajit käsitellään ja hyödynnetään Ekokympin ylläpitämässä Majasaaren jätekeskuksessa, joka sijaitsee Kajaanin Kivimäessä.

Esimerkiksi kainuulaisten biojätteestä tehdään kompostimultaa ja energiajätteestä kierrätyspolttoainetta energialaitosten käyttöön. Kuntalasista, kuten ikkunoista, peileistä ja juomalaseista saadaan maarakennuksen korvikeainetta, jota voidaan käyttää tierakenteissa.

Paperi ja kartonki päätyvät uusiopaperiksi sekä vessa- ja talouspaperirullien hylsyiksi ja lajitellut metallit uusiksi metalliraaka-aineiksi.

Sekajätepussien päätepiste on Leppävirralla toimiva Riikinvoiman ekovoimalaitos, jossa Ekokymppi on osakkaana. Siellä tuotetaan kaukolämpöä varkautelaisille ja sähköä jopa valtakunnallisesti.

Lajittelussa menty suuria harppauksia eteenpäin, mutta tekemistä riittää vielä
Ekokympin tekemien tutkimusten mukaan kotitalouksien sekajätepussien sisällöstä noin 30 prosenttia on lajiteltu oikein. Biojäte on suurin väärin lajiteltu jäte, vaikka se on jätehuoltomääräyksessä velvotettu keräämään erilleen jo vuodesta 2003 lähtien. Asenteet eivät muutu helposti.

Nyt jätehuoltoon on lanseerattu kiertotalouden toimintamalli, joka tekee jätteiden lajittelusta tärkeämpää kuin koskaan. Kiertotaloudella tarkoitetaan materiaalien kierrätystä uudelleen käyttöön niin, ettei jätettä synny. Samalla pyritään minimoimaan kierrosta poistuvan jätteen määrä.

Jokainen kuntalainen tekee kotona tärkeitä ratkaisuja onnistuneen jätehuollon kannalta. Jos laitat vaikkapa paperinkeräysastiaan sekajätepussin, koko paperierä menee hukkaan eikä sitä voi käyttää raaka-aineena.

Kuntalaisten on helppo saada jätetietoa niin puhelimen, sähköpostin kuin Ekokympin nettisivuille avatun chat-toiminnonkin kautta. Oravamaskotti Kurre Kainuulaisen tietoiskuineen löytää Facebookista ja YouTubesta. Ja toisesta blogista: Kurrenkerho.

Maksutonta jäteneuvontaa voi tilata jopa omaan jätekatokseen. Jätekatosneuvonnassa katsotaan, mitä taloyhtiön jätteet ovat ja miten ne lajitellaan.

Puujätteet ("Rakennuspuutavara") haketetaan jätekeskuksessa ja toimitetaan energiakäyttöön sekä biokompostin seosaineeksi.

Siiloihin kerätyt pakkauslasit (vasemmalla) päätyvät mm. Englantiin uusiolasin valmistukseen ja muu lasimateriaali kuten keramiikka ja posliinipytyt käytetään paikallisesti maanrakentamisessa.

Neuvojat Sari ja Anu metallilavan äärellä

Majasaaren jätekeskukseen voi tuoda maksutta myös auton renkaita. 

@Ekokympin viestintätiimi: Marjut, Anu ja Sari