LÄÄKEJÄTE ON VAARALLISTA JÄTETTÄ

Lääkejäte tarkoittaa vanhentuneita tai muutoin tarpeettomia lääkkeitä. Lääkejäte on Suomessa aina vaarallista jätettä. Jäte määritellään vaaralliseksi silloin, kun se aiheuttaa vaaraa ympäristölle ja sitä kautta myös ihmiselle. Se onkin siksi lajiteltava erilleen muusta jätteestä. Kainuussa kotitalouksilta tuleva vaarallisen jätteen keräys, kuljetus ja loppukäsittely ovat Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokym­pin vas­tuulla. Lääkejätteen osalta keräyspisteinä toimivat apteekit, jonne lääkejätettä voi viedä maksutta. Apteekit eivät ota palkkiota keräyksestä, mutta saavat usein laittaa keräyksen mukaan omia lääkejätteitään. Lääkejäte kulje­tetaan ja käsitellään Ekokem Oyj:n polttolaitoksessa Riihimäellä. Lääkejätteiden kustannukset katetaan Kainuussa Eko­kympin asiakkailta kerättävällä perusmaksulla. Ekokymppi maksoi lääkejätteen kuljetuksesta ja käsitte­lystä vuonna 2015 yhteensä noin 11 000 €.

Apteekkariliiton tekemän tutkimuksen mukaan lääkejätettä syntyy, kun potilas jättää lääkekuurin kesken tai lääkäri määrää liikaa lääkettä. Lisäksi reseptien muutokset, esimerkiksi lääkkeen haittavaikutusten takia, tuotta­vat lää­kejätettä. Lääkejätettä syntyy myös kun lääke on vanhentunut. Paljon palautetaan myös kuolleen hen­kilön lääkkeitä. Apteekkariliiton mukaan olisi hyvä kiinnittää huomiota pakkauskokoihin. Lääkettä voitaisiin aluksi kokeilla pienemmällä ostettavalla erällä. Lääkejätteen arvo ilman kuljetuksia ja loppukäsittelyä on suuri eli noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, josta yhteiskunta maksaa lähes 70 %. Lääkkeen käyt­täjillekin jää ai­kamoinen lovi lompakkoon turhista lääkkeistä. Kaiken lisäksi vuoden 2017 lääkekorvauksiin etsitään koko ajan säästöjä, joten lääkejätteen syntyä ja sen ehkäisyä olisi hyvä miettiä enemmän.

LÄÄKEJÄTTEISTÄ LÄMPÖÄ

Apteekkariliiton vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset osaavat jo palauttaa lääkejättei­tään apteekkiin, sillä arviolta 60 - 80 % lääkejätteestä palautetaan. Loput joutuvat ikävä kyllä sekajätteen sekaan tai pahimmassa tapauksessa viemäriin ja sitä kautta luontoon. Apteekin kautta lääkejäte pääsee asi­anmukaiseen käsittelyyn Ekokem Oyj:n Riihimäen polttolaitokseen. Vuo­sittain Ekokem käsittelee jopa 500 000 kg suomalaisten lääkejätettä. Lääkejäte palaa keräystynnyreissään 1300 ^oC lämpötilassa. Ensin palaa astia ja sen jälkeen lääkejäte valuu erilliseen rumpuun, jossa se palaa. Polton tuloksena saadaan kaukolämpöä tai sähköä. Lisäksi poltosta jää kuonaa, joka voidaan käyt­tää rakennusmateriaalin korvikkeena. Lisäksi pol­tosta syntyy lentotuh­kaa, joka käsitellään vielä erikseen. Savukaasut suodate­taan ennen kuin ne pääsevät ilmaan.

LÄÄKEJÄÄMÄT LUONNOSSA

Jätevesiin lääkkeitä joutuu kahdella tavalla. Vanhentuneita lääkkeitä heitetään viemäriin sen enempää ajat­telematta. Lääkejäämiä päätyy jätevesiin myös lääkkeitä syövien ihmisten virtsan ja ulosteen mukana. Suo­men ympäristökeskus Syke tekee tutkimuksia vesistöjen lääkejäämistä. Esimer­kiksi antibioottien päätyminen luontoon lisää myös bakteerien vastustuskykyä. Lääkeaineet usein myös ker­tyvät vesistöjen pohjakerrostu­miin ja aiheuttavat vähitellen muutoksia ravintoketjuihin.

Jäteveden puhdistuksessa on lääkejäämien osalta vielä ongelmia ratkaistavana. Lääkkeiden valmistuksessa näyttää olevan hyvin hankalaa saada kehitettyä luonnolle harmittomia, mutta hyvän hoitovasteen antavia lääkkeitä. Tietenkin voi miettiä sitä, mikä on lääketehtaiden vastuu, kun lääkejätteitä hävitetään. Lääkkeet ovat kemiallisesti niin monimutkaisia, ettei niiden reaktioita luonnossa voida kunnolla ennustaa. Parasta olisikin, jos suuret lääkejäämien tuottajat, kuten sairaalat, puhdistaisivat itse lääkkeitä sisältävät jä­teve­tensä ennen kuin ne päätyvät kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin. Tällä hetkellä suuret jätevesimäärät lai­mentavat lääkejäämät ja niitä on mahdotonta erottaa kokonaan muun jäteveden seasta. Lisäksi jätevesiin päätyy myös muita kemikaaleja. Näiden ja lääkejäämien erottelu on vielä vaikeampi ongelma. Emme myös­kään tiedä näiden aineiden yhteisvaikutuksista luontoon. Sekajätteen sekaan heitetty lääkejäte lähtee Kainuusta Leppävirralle Riikinvoima Oy:n ekopolttolaitokseen, joka ei sovellu vaarallisen jätteen polttoon.

LÄÄKEJÄTTEEN PALAUTUSOHJEET

Tarkasta lääkekaappisi sisältö ainakin kerran vuodessa. Poista ensin tarpeettomiksi käyneiden lääkkeiden pahvikuoret. Sen jälkeen on hyvä poistaa omat tiedot reseptilääkkeistä tietoturvasyistä. Laita lääkkeet läpipainopakkauksissaan läpinäky­vään pussiin. Irralliset tabletit pitää laittaa toiseen läpinäkyvään pussiin. Jodivalmisteet, bromivalmisteet, sy­tos­taatit ja elohopeamittarit pitää lisäksi erotella muusta lääkejätteestä ja viedä ne apteekkiin alkuperäispak­kauksissaan. Vie nestemäiset lääkkeet, tahnat ja geelit myös omissa pulloissaan tai tuubeissaan apteek­kiin. Neulat ja ruiskut on laitettava suljettuun muovipulloon. Insuliinineuloja ja lansetteja ei tarvitse viedä apteek­kiin, vaan ne voi laittaa energiajätteeseen tai sekajätteeseen. Kuitenkin niin, että insuliinineulat ovat suojuk­sissaan ja lansetit taitettuina, ettei pistovaaraa ole. Eri lääkeaineiden lajittelu on tärkeää tehdä kotona, koska apteekissa se on jo hyvin vaikeaa lääkemäärien takia. Ekokem polttaa eri lääkelajit erikseen.

Älä vie apteekkiin sidetarpeita, ravintolisiä, kosmetiikkaa, perusvoiteita, liuottimia tai paristoja. Apteekki on vain lääkejätteen palautuspaikka, muut vaaralliset jätteet pitää viedä Kainuussa joko kuntien lajitteluasemille tai Kajaanin Entrinkiin. Paristot ja pienakut kuuluvat kauppojen punaisiin laatikoihin.

LÄHTEET

www.apteekkariliitto.fi/media/tiedotteet/laakejatetta-syntyy-jopa-100-miljoonan-euron-arvosta-vuo­dessa.html (luettu 8.10.2016)

http://www.eko-kymppi.fi/uploads/files/laakejate1.pdf (luettu 8.10.2016)

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/jatehuolto/jateohjeita/vaarallinenjate/laakejatteet/Sivut/default.aspx (luettu 8.10.2016)

SIC! Lääketietoa Fimeasta 3/2016

www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48412/syrjala_sini.pdf?sequence=1 (luettu 8.10.2016)

@Anu Koskela