Ootko Sä Pönttö?

Pönttö, Purnukka ja Tölkki eivät kuulu sekajätteeseen

Ekokympin kampanjointi lajittelun puolesta jatkuu Kainuussa. Ootko sä Pönttö? - kampanjan tavoitteena on lisätä lasi- ja metallijätteen lajittelua ja kierrätystä. Taustalla on tiukentunut lainsäädäntö, jonka myötä lasin ja metallin lajitteluvelvoite on tulossa myös uusiin jätehuoltomääräyksiin.

Pönttö ja Purnukka eri paikkoihin
Lasimateriaalien lajittelussa on tärkeää pitää erillään pakkauslasit ja muu lasimateriaali kuten posliini ja keramiikka. Lasipakkaukset kuten hillopurkit kuuluvat RINKI-ekopisteelle. Sinne ei saa laittaa rikkoontuneita kahvikuppeja eikä juomalaseja, vaan ne on toimitettava lajitteluasemalle tai Entrinkiin.

Riikinvoiman ekovoimalaan menevän sekajätteen joukossa ei saa olla palamatonta jätettä kuten metallia ja lasia. Niistä tulee lisäkustannuksia, koska ne kuluttavat voimalan laitteistoja ja lisäävät tuhkan haitta-ainepitoisuuksia. Ekovoimala toimii sitä tehokkaammin, mitä tarkemmin jätteet on lajiteltu.

Sata turhaa rekkaa
Ekokymppi on tutkinut kainuulaisen sekajätteen koostumusta, ja tulosten mukaan väärää jätettä kuljetetaan ekovoimalaan yli 3,5 miljoonaa kiloa vuodessa. Se tarkoittaa sitä, että yhteensä 100 turhaa rekkakuormaa ajetaan vuosittain Kajaanista Leppävirralle. Kustannuksia syntyy väärän jätteen kuljettamisesta noin 200 000 euroa – kainuulaisen maksettaviksi.

Kierrätys säästää luonnonvaroja
Rahallisen hyödyn lisäksi lajittelu säästää luonnonvaroja. Metallijäte ja pakkauslasit päätyvät teollisuudelle uusioraaka-aineiksi, jolloin neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee. Kahvikupit, juomalasit, vessanpöntöt, keraamiset esineet ja peililasit hyödynnetään maanrakentamisessa Majasaaren jätekeskuksessa.

Ootko Sä Pönttö? -kampanja näkyy muun muassa tapahtumissa ja useilla sosiaalisen median kanavilla kuten Instagram, Twitter, Facebook ja Snapchat. Tykkää @ootkosapontto –sivua Facebookissa!

Aiemmin kaikenlainen lasimateriaali laitettiin samaan lasinkeräykseen ja Ekokymppi käytti tuon materiaalin maanrakennuksessa.

Nykyisin pakkauslasi on vietävä Rinki-ekopisteelle ja "muu lasi" kuten posliini, keramiikka, kristalli ja tasolasi lajitteluasemalle tai jätekeskukseen, "Muu lasi" käytetään maanrakennuksessa hyödyksi.

Ekopisteeltä pakkauslasi tuodaan välivarastoon jätekeskukseen, josta Rinki Oy hakee ne ja vie Englantiin uusiokäyttöön.

Lisätietoa lajittelusta www.ekokymppi.fi > kodin lajitteluopas

@Sari Komulainen

Jäte onkin ARVOKASTA!

Jätteiden huolellisella lajittelulla voi säästää rahaa. Jäte on muuttunut roskasta arvokkaaksi raaka-aineeksi.

Kun lajittelu tehdään jo kotona oikein, eri jätelajikkeet päätyvät Ekokympin kautta jatkokäsittelyyn teollisuuteen tai energiatuotantoon. Huonosti lajiteltu jäte aiheuttaa jatkokäsittelyssä ongelmia ja lisäkustannuksia, jotka tulevat viime kädessä kuntalaisen maksettaviksi.

Kaatopaikasta kiertotalouteen

Perinteistä kaatopaikkaa ei enää ole. Eri jätelajit käsitellään ja hyödynnetään Ekokympin ylläpitämässä Majasaaren jätekeskuksessa, joka sijaitsee Kajaanin Kivimäessä.

Esimerkiksi kainuulaisten biojätteestä tehdään kompostimultaa ja energiajätteestä kierrätyspolttoainetta energialaitosten käyttöön. Kuntalasista, kuten ikkunoista, peileistä ja juomalaseista saadaan maarakennuksen korvikeainetta, jota voidaan käyttää tierakenteissa.

Paperi ja kartonki päätyvät uusiopaperiksi sekä vessa- ja talouspaperirullien hylsyiksi ja lajitellut metallit uusiksi metalliraaka-aineiksi.

Sekajätepussien päätepiste on Leppävirralla toimiva Riikinvoiman ekovoimalaitos, jossa Ekokymppi on osakkaana. Siellä tuotetaan kaukolämpöä varkautelaisille ja sähköä jopa valtakunnallisesti.

Lajittelussa menty suuria harppauksia eteenpäin, mutta tekemistä riittää vielä
Ekokympin tekemien tutkimusten mukaan kotitalouksien sekajätepussien sisällöstä noin 30 prosenttia on lajiteltu oikein. Biojäte on suurin väärin lajiteltu jäte, vaikka se on jätehuoltomääräyksessä velvotettu keräämään erilleen jo vuodesta 2003 lähtien. Asenteet eivät muutu helposti.

Nyt jätehuoltoon on lanseerattu kiertotalouden toimintamalli, joka tekee jätteiden lajittelusta tärkeämpää kuin koskaan. Kiertotaloudella tarkoitetaan materiaalien kierrätystä uudelleen käyttöön niin, ettei jätettä synny. Samalla pyritään minimoimaan kierrosta poistuvan jätteen määrä.

Jokainen kuntalainen tekee kotona tärkeitä ratkaisuja onnistuneen jätehuollon kannalta. Jos laitat vaikkapa paperinkeräysastiaan sekajätepussin, koko paperierä menee hukkaan eikä sitä voi käyttää raaka-aineena.

Kuntalaisten on helppo saada jätetietoa niin puhelimen, sähköpostin kuin Ekokympin nettisivuille avatun chat-toiminnonkin kautta. Oravamaskotti Kurre Kainuulaisen tietoiskuineen löytää Facebookista ja YouTubesta. Ja toisesta blogista: Kurrenkerho.

Maksutonta jäteneuvontaa voi tilata jopa omaan jätekatokseen. Jätekatosneuvonnassa katsotaan, mitä taloyhtiön jätteet ovat ja miten ne lajitellaan.

Puujätteet ("Rakennuspuutavara") haketetaan jätekeskuksessa ja toimitetaan energiakäyttöön sekä biokompostin seosaineeksi.

Siiloihin kerätyt pakkauslasit (vasemmalla) päätyvät mm. Englantiin uusiolasin valmistukseen ja muu lasimateriaali kuten keramiikka ja posliinipytyt käytetään paikallisesti maanrakentamisessa.

Neuvojat Sari ja Anu metallilavan äärellä

Majasaaren jätekeskukseen voi tuoda maksutta myös auton renkaita. 

@Ekokympin viestintätiimi: Marjut, Anu ja Sari