Matkalla Majasaaressa

Majasaaren jätekeskus - nykyaikaista jätteen vastaanottoa ja käsittelyä

Hyvä lukija, toivotan sinut tervetulleeksi Majasaaren jätekeskukseen! 

Jätekeskus on Kainuun jätehuollon kuntayhtymän eli Ekokympin ylläpitämä moderni jätteenkäsittelylaitos Kajaanissa.

Kuvassa näkyvät kukkulat ovat vanhoja kaatopaikkoja. Niitä on täytetty jätteillä vuodesta 1983 – 2007. Tällöin alueelle rakennettiin EU-määräysten mukainen loppusijoituspaikka, joka on käytössä edelleen.  

Jätehuoltoyritykset kuljettavat Majasaareen Kainuusta ja Vaalasta monenlaisia jätteitä kuten sekajätettä, biojätettä, rakennusjätettä, öljyisiä jätteitä ja saastuneita maita. Peräkärryasiakkaita eli pienkuormien tuojia varten jätekeskuksessa on lajittelulaituri ja vaarallisen jätteen vastaanotto. 

Teemme nyt kierroksen jätekeskuksessa ja näemme, miten tärkeää lajittelu on jätehuollossa. Mukavaa Majasaari-matkaa! 

Punnitukseen vai asiakastilaan?

Riippuu jätteen tuojasta ja jätteen määrästä, meneekö asiakas puntarille vai ei. Kuorma-autot ajavat aina puntarille - auto punnitaan mennen tullen, jolloin saadaan jätteen paino, ja sen perusteella asiakasta laskutetaan.

Peräkärryasiakkaat ilmoittautuvat asiakastilassa. Jos yksityisasiakkaalla on supersuuri peräkärry ja jätekuorman koko ylittää kuution, on hänenkin poikettava puntarilla. 

Jatkamme nyt Majasaari-matkaa asiakkaan mukana kohti lajittelulaituria.

Vaaralliset jätteet talteen

Ensin kuitenkin on pysähdyttävä vaarallisen jätteen varastolla, mikäli kuormassa on maalipurkkeja, auton akkuja, loisteputkia tai muuta vaarallista jätettä. Vaaralliset jätteet on hyvin tärkeää pitää erillään muista jätteistä. Ne otetaan meillä kotitalousasiakkailta maksutta vastaan. Toimitamme vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn kaikilta keräyspisteiltämme - lajitteluasemilta, jätekeskuksesta, Entringistä ja apteekeista.

Vaarallisia jätteitä ovat:

- maalit, liimat, lakat ja liuottimet

- jäteöljyt ja öljyiset jätteet

- paristot ja pienakut

- ajoneuvojen akut

- torjunta-aineet

- hapot ja emäkset

- vanhentuneet lääkkeet 

  

Lajitellen laiturilla

Lajittelulaituri on eräänlainen kierrätyskatu, jonka varrella on lavoja eri jätelajeille, joita on noin 15.
Otamme maksutta vastaan muun muassa seuraavia kodin jätteitä: lasia, keramiikkaa, kiviaineksia, puujätteitä, romumetallia, muovi- ja kartonkipakkauksia, paperia ja kyllästettyä puuta. Maksullista jätettä ovat eristevillat, ikkunat ja sekajäte energiaksi. 

Kuorma kannattaa järjestellä jo kotona

Pahvilaatikot on kätevä laittaa puristimeen.

Eristevilla on maksullista jätettä. Säkillinen maksaa 7,92 €.

Mitä laiturin jätelajeille tapahtuu?

Asbesti, eristevillat ja kipsilevyjäte > loppusijoitus

Lasi, keramiikka ja kiviainekset > maanrakennus

Paperi, kartonki, metalli ja muovipakkaukset > uusioraaka-aineen jalostus

Rakennuspuu ja puhdas puujäte > haketus > energiantuotanto

Kyllästetty puu > energiantuotanto asianmukaisessa polttolaitoksessa

Renkaat > Suomen Rengaskierrätys Oy > jatkojalostus

Ikkunat ja ovet karmineen/puitteineen > mekaaninen käsittely

Sekajäte energiaksi > energiantuotanto

Tiedätkö, minne sinun sekajäte-roskapussisi päätyy?

Sekajäte varastoidaan jätekeskuksessa ennen polttoon viemistä.

Kierroksemme jatkuu eteenpäin ja saavumme siirtokuormausalueelle. Siellä varastoidaan muun muassa sekajätettä, joka sittemmin kuljetetaan Riikinvoiman ekovoimalaan energiantuotantoon. 

Entäpä biojätepussukkasi?

Samoin käy biojätteelle; ensin se tuodaan jätekeskukseen biojätevarastoon, ja sitten viedään Ouluun biokaasulaitokseen.

Arvokkaat jätekasat - täynnä raaka-ainetta ja energiaa

 

Jätekeskuksessa näyttää äkkiseltään olevan paljon jätekasoja, mutta kaikki ne ovat hyvin arvokkaita. Esimerkiksi meille tuodusta rakennusjätteestä erotellaan mekaanisesti muun muassa seuraavia jätejakeita:

> Puu, joka päätyy energiantuotantoon
> Metalli ja sähkölaitteet, jotka toimitetaan jatkokäsittelyyn ja uusioraaka-aineen jalostukseen
> Betoni ja lasi, jotka hyödynnämme jätekeskusalueella maanrakennuksessa
> Kipsilevy ja eristevillat, jotka loppusijoitamme kaatopaikalle
> Loppujäte (muovi, pahvi, tekstiili…), jotka toimitamme murskattuna ekovoimalaan.

Rakennusjäte lajitellaan kahmarilla eri jakeisiin.

Kaatopaikalle jätteet, joista ei synny päästöjä

Ihan mietityttää, meneekö enää mitään kaatopaikalle? No, eipä juuri. Lainsäädäntö on pitänyt siitä huolen. Loppusijoitukseen menee enää vain eristevilloja, mineraaliaineksia ja asbestia, eli sellaisia jätteitä, joista ei aiheudu päästöjä.

Kaatopaikalla näyttää nykyisin tältä.

Kaasua putkessa ja kaksi pönttöä

Olemme nyt tutustuneet Majasaari-matkallamme vaarallisiin jätteisiin, lajittelulaituriin, seka- ja biojäteasioihin sekä rakennusjätteen lajitteluun. Jätekeskuksessamme on toki paljon muutakin toimintaa kuten pilaantuneiden maiden vastaanottoa ja käsittelyä ja erilaisia kehittämishankkeita, joilla jätehuoltoa viedään kaiken aikaa eteenpäin.

Maininnan arvoisia ovat myös kaatopaikkakaasun keräys ja vesienkäsittely.

👉 Biokaasun talteenotto

Keräämme talteen vanhoilta, käytöstä poistuneilta kaatopaikoilta biokaasua, joka osittain hyödynnetään rakennusten lämmityksessä ja osittain poltetaan soihtupolttimella hiilidioksidiksi ja vedeksi. Näin kaatopaikkojen metaanipäästöt ilmakehään vähenevät merkittävästi. Metaanihan on noin 20 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

👉 Jäteveden käsittely

Käsittelemme jätekeskusalueen suotovedet paikallisella puhdistamolla. Prosessissa otetaan talteen muun muassa typpi, jota kaatopaikkavesissä on paljon. 

Kuvan pöntöt liittyvät kaatopaikkavesien typenpoistoon. Upeannäköisistä pöntöistä kerromme myöhemmin lisää...:) 

Kiitos

Matkalla Majasaaressa -tarinasta on tehty myös video, joka löytyy Kurre Kainuulaisen YouTube-kanavalta. Siellä on muitakin hyviä videoita, tilaa ihmeessä Kurren maksuton kanava!

@ Sari Komulainen

Kiitämme mukanaolostasi ja toivotamme iloa ja intoa lajitteluun!

Matokompostori-kurssi

Tervetuloa Kurren matokompostori-kurssille!

Katso video matokompostorin perustamisesta!

Matokompostori on pienikokoinen sisätilojen kompostori, jossa tunkiolierot ovat tärkeimpiä hajottajaeliöitä. Sinne voi laittaa hedelmien ja vihannesten kuoria, märkää talouspaperia ja ruuan tähteitä. 

Tee itse matokompostori

Matokompostorin voit tehdä vaikkapa kannelliseen muovilaatikkoon (kannessa reikiä). Paras tulee kuitenkin kahdesta ämpäristä. Tee reikä sisemmän ämpärin pohjaan, jotta neste pääsee kompostorista pois. Asenna ulompaan ämpäriin hana tai poista neste tyhjentämällä ulompi ämpäri muutaman kerran viikossa.Laita sisempään ämpäriin reikien päälle sanomalehtiarkki, jotta lierot eivät putoa alempaan kerrokseen. Lopuksi tarvitaan kansi, jossa on ilmareikiä.

Matokompostorin voi tehdä vaikkapa muoviseen laatikkoon. Silppua valmiiksi munakennoja ja sanomalehtiä, jotka laitetaan laatikon pohjalle.

Aloita kompostointi

Laita pohjalle noin viiden sentin paksuinen kerros silputtuja munakennoja tai olkia, sanomalehtisilppua, oksahaketta tai hieman maatuneita puiden lehtiä. Sekaan voi laittaa myös hiukan hiekkaa tai savea. Kostuta seos. Laita lierot kompostoriin (mukana kompostimultaa) ja laita kansi, jossa on reikiä.

Kostuta silppu

Päälle voi ripotella myös kompostikuiviketta.

Peitä talouspaperilla ja kostuta myös se. Sumutinpullo on kätevä kostutuksessa.

Sitten vielä päälle vanhaa kompostia, jota Kurre on tuonut kurssille maitopurkissa.

Tadaa, siellä niitä vanhan kompostin lieroja jo näkyykin!

Ruoki matoja pieneksi pilkotulla ruokajätteellä, vihannesten ja hedelmien kuorilla, kahvinpuruilla suodatinpussien kera ja märällä paperilla. Liha- ja maitotuotteet saattavat alkaa haisemaan, joten niitä ei kannata madoille antaa, eikä myöskään sipulia. Peitä ruoka esimerkiksi säkkikankaalla, mikä voi estää syyskesällä pikkukärpästen lisääntymisen. Tunkioliero voi syödä jopa oman painonsa verran päivässä, ja lierot lisääntyvät hyvissä olosuhteissa nopeasti. Jos matokompostori haisee, syynä on yleensä liikaruokinta, nesteen kertyminen tai väärä ruoka. 

Ruoki matoja pieneksi pilkotulla biojätteellä.

Ruokkimisen jälkeen on hyvä laittaa peitto päälle, kuten talouspaperi. Sitä voi tarvittaessa kostuttaa. Jos kompostimassa on hyvin märänoloista, silloin ei toki kostutusta tarvitse.

Ravinteikas kompostimulta talteen
Ota kansi pois, jolloin madot lähtevät kompostorin pohjaa ja pimeyttä kohti. Ota pintakerros talteen ja käytä se muuhun multaan sekoitettuna esimerkiksi huonekasveille. Myös kompostorista saatava neste on laimennettuna hyvää lannoitetta.

Lieroja saa Ekokympistä, jos haluat perustaa oman matokompostorin! Ei maksa mitään.

Tunkioliero, Eisenia Fetida
Tunkioliero eroaa kastemadosta siinä, että se viihtyy kosteissa ja lämpimissä paikoissa. Tämä valonarka liero on pienehkö (0-55 mm), väriltään tumman- tai violetin-punainen, raidallinen ja se hengittää ihon kautta. Tunkioliero on tärkeä eloperäisen jätteen hajottaja ja humusaineen tuottaja. (Lähde: Wikipedia)

@ Sari K, Anu K ja Kurre K

Enska ja jätekuorma

Sillä on väliä, miten teet peräkärrykuorman lajitteluasemalle tai jätekeskukseen. Jos viskelet kärryyn kaikki jätteet sekaisin, kuorman purkaminen on hidasta ja huomattavasti hankalampaa, kuin jätelajeittain järjestellyn kuorman purku. Kantsii ilman muuta tutkia ensin ohjeita ja mahdollisia karttoja, jotka löydät sivustoltamme ekokymppi.fi: Lajitteluasemat palvelevat  ja Majasaaren lajittelulaituri. Tai vähintäänkin voit laittaa eri jätelajit järjestyksessä kärryyn; tähän lasijätteet, tuohon metallit, tänne laastisäkit ja tuonne öljyt ja maalit.

Tällainen jo tekovaiheessa lajiteltu kuorma on helppo purkaa eri lavoille / kontteihin lajitteluasemalla tai jätekeskuksessa.

Katsotaanpa, miten Enska asian hoitaa...

Enska siivosi vanhaa navettaa ja tässä on osa roinasta.

Ensin tsekkaus lajitteluohjeesta, mitä mihinkin jätteeseen kuuluu ja sitten kartan tutkiminen, jotta mihin järjestykseen eri jätelajit kannattaa laittaa.

Ikkunalasit, lasiputelit ja keramiikat on Majasaaren laiturilla melko alkupäässä, joten nämä kannattaa laittaa hollille heti, kun kuomun aukasee.

Kärryn takaosassa on lasijätteet ja päällä pehmusteita, seuraavaksi on metalleja ja renkaita ja seuraavaksi laastisäkit ja viimeiseksi tulevat sekajätteet ja vaaralliset jätteet.

Tsekataanpa vaikka kartasta. Joo, järjestys on siten juurikin passeli.

Kuorman purkaminen Majasaaren jätekeskuksessa sujuu helposti, katso video:

Enska on samaa mieltä kuin Emppu, jonka tapasimme taannoin Riikinvoiman videoilla - ei se lajittelu niin vaikeaa ole...

Me Ekokympissä neuvomme mielellämme kaikenlaisissa lajitteluasioissa. Yhteystietomme löytyvät täältä 

Hyvää loppukesää!

@ Sari K, Ekokymppi

Oulujärven satamiin lajittelupisteet veneilijöiden ja retkeilijöiden käyttöön

Oulujärven ympäristökunnat ja Ekokymppi järjestävät veneilijöille ja retkeilijöille jätelajittelupisteitä loppukesän aikana. Lajittelupisteet perustetaan vilkkaimpiin satamiin – Kajaanin Paltaniemelle ja Petäisenniskaan, Paltamon Metelinniemelle, Vaalan Saharantaan ja Ruununtörmään. Pisteille tulevat jäteastiat pakkauskartongille ja pakkausmuoville, lasi-metallille, sekajäte energiaksi -jätteelle ja biojätteelle. Lisäksi uutena kerättävänä jätelajina on satamien sekajäte, johon lajitellaan pressut, köydet ja verkot. Vastaavanlainen lajittelupiste, mutta myös jätehuone, tulee Kajaanin Koutalahden satamaan Metsähallituksen rakennuttamana. 

Vaalan Saharannan sataman keräyspiste
on valmiina retkeilijöiden ja veneilijöiden käyttöön.

Ekokympin jätehuoltomääräysten mukainen lajittelu on otettu käyttöön alueen kotitalouksissa jo aiemmin, ja nyt sitä laajennetaan kestävän kehityksen periaatteella retkeily- ja veneilyharrastukseen.

Satamien sekajätteeseen pressut, köydet ja verkot

Satamien sekajäte tarkoittaa eri asiaa kuin kodeissa lajiteltava ”sekajäte energiaksi”, joka poltetaan ekovoimalassa. Köydet, pressut ja verkot, joita satamissa ja veneidensäilytysalueilla syntyy, ovat haitallisia jätteenpoltossa, ja siksi ne on lajiteltava erilleen. Ekovoimalassa nämä jätteet voivat aiheuttaa tuotantokatkoja murskausprosessissa, kun ne kääriytyvät akselistojen ja rumpujen ympärille. Lisäksi PVC-muovipitoiset pressut muodostavat polttoprosessissa laitteistoille haitallisia savukaasuja.

Roskaton retkeily Oulujärvellä

Oulujärven saarien retkeilykohteissa on käytössä roskattoman retkeilyn periaate, jossa retkeilijä tuo roskansa mukanaan pois. Toimintamuoto on järkevä, koska vesistöistämme ei ole yhteyksiä, jotka mahdollistaisivat saarien jätteidenkeräykset asianmukaisilla laitteistoilla.

@ Sari K, Ekokymppi

ARJEN EKOTEKOJA J

Wuh-wuh! Arjen pienillä teoilla voi olla suuri merkitys, jos haluamme vähentää kulutustamme ja säästää luonnonvaroja myös tuleville sukupolville. Tässä muutamia esimerkkejä.

Aina ei tarvitse ostaa tavaraa, vaan voit ilahduttaa läheistäsi antamalla hänelle aineettoman lahjan, vaikkapa omaa kallisarvoista aikaasi. Mikäs sen mukavampaa, kuin viedä hänet ulos oikein pitkälle lenkille, siitä hyötyvät taatusti molemmat, etenkin jos se tehdään ulkoilutettavan ehdoilla.

Ruokaa heitetään ihan liikaa roskikseen, ja valitettavan usein se menee biojätteen sijaan sekajätteen joukkoon ja SE jos mikä on suoranaista tuhlausta, OIKEIN VIHAKSI PISTÄÄ! Eli ota kuppiisi vain sen verran ruokaa, kun aiot syödä.

Lemmikkien peteihin voi hyödyntää käytöstä poistettuja lakanoita, patjoja, tyynyjä ja peitteitä. Hyväksymme toki myös vähän uudemmat…

Saat uutta ilmettä kotiisi tai kesämökille lisäämällä sinne sisustustyynyjä tai hankkimalla huonekaluille vaihtopäälliset. Voit vaihtaa myös huonekalujen järjestystä. Edullista eikö totta!

Lomaile kotimaassa! Nauti Suomen kesästä omalla tai vuokramökillä, säästät rahaa ja luontoa.

Kesämökillä voit kerätä myös luonnon antimia, sieniä, marjoja ja villiyrttejä, NAM!

Ekoileminen on niiiiin cool!

Ekojuhannusta toivotellen,


@lajittelukoira

Kurren kymmenen vinkkiä kesämökille

Mitä on hyvä tietää, kun haluat hoitaa jätehuollon oikeaoppisesti myös kesämökillä? Mitä roskiksia pitää laittaa ja miten keräys hoidetaan? Tässä Kurren vinkkilista, joka perustuu Ekokympin jätehuoltomääräyksiin - niiden mukaan myös loma-asuntojen on lajiteltava vähintään biojäte ja sekajäte.

1. Roska-astiat mökkikeittiön allaskaappiin
– mökkikeittiön kaapistoon vähintään kaksi roska-astiaa. Yhteen astiaan lajitellaan biojätteet ja toiseen sekajätteet (sekajäte energiaksi). Jos kaapissa on tilaa useammille roska-astioille, niihin voit lajitella tarpeen mukaan esimerkiksi lasia tai metallia.

2. Sekajätteet keittiökaapista Ekokympin aluekeräyspisteelle tai omaan roskapönttöön
Tyhjennysväli sovitaan suoraan jätehuoltoyrityksen kanssa, mikäli se on enintään 8 viikkoa. Pitempää tyhjennysväliä voit hakea Ekokympistä. Kesämökillä jäteastian on tyhjennettävä kesän aikana vähintään kerran. Kesäajaksi luetaan 1.5.-30.9.
– Jos viet sekajätteet Ekokympin aluekeräyspisteelle, lähin keräyspiste löytyy: www.kierrätys.info -palvelusta

3. Biojäteroskis keittiökaapista tyhjennetään kompostoriin tai kompostoivaan käymälään. Kompostointiohjeita saat Ekokympistä.

4. Ohjeistus
– merkitse / tarroita kaikki roska-astiat
– tarkempia lajitteluohjeita löytyy joka kotiin jaetusta Ekokympin kalenterista ja verkkosivustolta www.ekokymppi.fi > Tietopankki > Lajittelu.

5. Lajitteluohjeet seka- ja biojätteelle
– biojäteastiaan kasvisten ja hedelmien kuoret, kahvinporot suodatinpusseineen, kukkamulta, kasvinosat, ruoantähteet
– sekajäteastiaan hehkulamput, vaipat ja terveyssiteet, cd-levyt koteloineen, tekstiilit ja muoviset jätteet. Tosin pakkausmuovit kuten makkarapaketit ja ketsuppipullot voisi viedä myös ekopisteen tai lajitteluaseman muovipakkausten keräykseen, kuten seuraavassa kohdassa kerrotaan.

6. Kannattaa kerätä erilleen myös muovi-, lasi-, metalli- ja kartonkipakkaukset sekä sanoma- ja aikakauslehdet. Vie ne markettien pihoilla oleville Rinki-ekopisteille tai lajitteluasemille. Ekopisteet ja muut keräyspaikat: www.kierrätysinfo.fi.

7. Vanhat repaleiset vaatteet ja muut tekstiilit kuuluvat sekajätteeseen. Hyväkuntoiset ja puhtaat tekstiilit voit viedä muovipussissa ekopisteiden UFF-laatikoihin tai kirpputoreille.

8. Vaaralliset jätteet (jäteöljyt, -maalit, -liuottimet, torjunta-aineet jne.) ja sähkölaitteet (jääkaapit, televisiot, matkapuhelimet, kahvinkeittimet, loisteputkilamput jne.) otetaan maksutta vastaan Ekokympin lajitteluasemalla.

9. Suuret jäte-esineet ja –kuormat kuten remonttijätteet, polkupyörät ja huonekalut otetaan myös lajitteluasemalla aukioloaikoina vastaan. Hyötyjäte pienkuormana on maksutonta. Sekajätteestä ja rakennusjätteestä peritään maksu. Lajitteluasemat ja muut keräyspisteet: www.kierrätysinfo.fi

10. Jätteen poltto on kielletty. Vain lämmityksen yhteydessä saa polttaa paperia, pahvia, kartonkia ja käsittelemätöntä jätepuuta.

Kysy lisää Ekokympin jäteneuvonnasta:
044 071 0067, 044 710 0069, info@ekokymppi.fi

@Kurre 

Kuuluuko, kuuluuko? Kuuntelen! Uusi normaali antaa tilaa vastuullisemmille ja ketterimmille valinnoille

Viimeisten kuukausien aikana me suomalaiset olemme ottaneet melkoisen digiloikan. Aloitamme lähes päivittäin palaverimme jo tutuiksi käyneillä fraaseilla: Kuuluuko? Kuuluuko nyt? Entäs nyt?

Arjen normaalit kommunikointi- ja toimintamallimme ovat muuttuneet lyhyessä ajassa täysin. Eikä pelkästään se, että meillä aikuisilla työntekemisen mallit ovat muuttuneet täysin digitaalisiksi. Myös koululaisten arki on nopeasti ottanut valtaisan harppauksen kohti digitaalisia oppimisympäristöjä ja Teams-kokouksia. Olemme opettaneet itsemme ennätysvauhdissa tekemään päivittäiset ostokset verkkokaupoista, tilaamaan ravintolaruoat appisovelluksilla sekä vastaanottamaan ja maksamaan laskut sähköisesti. Ennen kaikkea olemme oppineet kommunikoimaan digitaalisten palvelujen avulla. Vaikka muutos on ollut nopeaa ja osittain myös ennalta-suunnittelematonta, uskon, että tästä ajasta jää meille suomalaisille pysyvästi eväitä koriin nautittaviksi ja hyötyä uuteen erilaiseen arkeemme.

Arkemme on digiloikan lisäksi muuttunut hyvin perhekeskeiseksi. Kannamme enemmän huolta lähimmäisistämme ja autamme kanssaeläjiämme ihan perusarjen sujuvoittamisessa. Koska vietämme enemmän aikaa kotona, kiinnitämme myös huomiota ihan uudenlaisiin asioihin. Omassa taloudessani esimerkiksi elintarvikejätteiden määrä on kasvanut huomattavasti näiden kotioloissa vietettyjen kuukausien aikana. Tilaamme, valmistamme ja nautimme ruokaa nyt enemmän, kun kaikki ovat koko ajan kotona. Tätä rumbaa jo tovin pyörittäneenä ja roska-astioita ulos reippain askelin kantaneena ihmettelen nykyään elintarvikkeiden moninaisia pakkauksia ja niistä syntyvää jätemäärää. Muovia, pahvia, lasia, metallia ja kaikkea tältä väliltä kertyy uskomattoman paljon nelihenkisen perheen ruokahuollossa.

Pienilläkin ympäristöteoilla –  kuten digitaalisiin palveluihin siirryttäessä – on kertautuessaan yllättävän suuria vaikutuksia hiilijalanjälkeemme.

Ympäristövastuullisuus on onneksi asia, johon meistä jokaisen on helppo kantaa kortemme kekoon. Pienilläkin ympäristöteoilla – vaikkapa tekemällä ruokakaupassa ja muissakin arjen heräteostoksissa hieman tiedostavampia valintoja – on kertautuessaan yllättävän suuria vaikutuksia hiilijalanjälkeemme. Ja joskus vaikuttavuutta voi syntyä ihan huomaamatta, kuten digitaalisiin palveluihin siirryttäessä. Silloin esimerkiksi paperiposti – oli se sitten laskuja, lehtiä tai mainoksia ­– vähenee automaattisesti.

Jokainen meistä valitsee itse keinonsa vaikuttaa, eikä niiden tarvitse tarkoittaa suuria ponnisteluja tai aiempaa hankalaa arkea. Aloitetaan siis helpoista ekoteoista!

Ohessa muutama helppo askel otettavaksi näin alkuun:

1. Kierrätä ja lajittele elintarvikkeista syntyvät jätteet oikein

2. Älä vastaanota suoramainospostia paperisena

3. Vastaanota, maksa ja arkistoi paperilaskusi sähköisesti esimerkiksi ilmaiseen digipostilaatikko Kivraan

4. Tee joka viikko yksi ympäristöön positiivisesti vaikuttava teko

Otetaan yhdessä tästä uudesta epänormaalista arjestamme hyöty irti ja tehdään pysyvästi uusia, kestäviä valintoja arkeemme. Se miltä tulevaisuutemme ja oikea uusi arkemme tulee näyttämään, määräytyy nyt tehtävien valintojen pohjalta. Tehdään siis ne valinnat nyt – yhdessä.

@ Maija Leivo

Maija Leivo on uuden Suomessa helmikuussa lanseeranneen digipostilaatikko Kivran markkinointijohtaja. Kivra on saapunut Suomeen Ruotsista, jossa sillä on lähes 4 miljoonaa käyttäjää. Ekokymppi tarjoaa Kivran käyttöön asiakkailleen laskujen vastaanottamiseen, maksamiseen ja arkistoimiseen sähköisessä muodossa. Ota Kivra käyttöösi puhelimesi sovelluskaupasta tai rekisteröitymällä osoitteessa kivra.fi.