Jätteen vähentämistä jätteen yhteiskunnasssa: Zero waste -elämäntapa

Omassa arjessani olen huomannut, että jätettä kertyy kodin jäteastioihin koko ajan. Tuntuu siltä, että jäteastiat ovat jatkuvasti täynnä. Tämä johtuu siitä, että kaupasta ostamamme tuotteet on pakattu yleensä jonkinlaiseen pakkaukseen. Kotiin kannetaankin ostoksien ohessa paljon pakkausmateriaalia, jotka päätyvät pian kodin jäteastioihin. Lajittelun avulla jätteet pääsevät kiertoon. Jätteen suuri määrä herättää kuitenkin välillä turhautuneisuutta, eikö jäte koskaan lopu?

Jätteen suuri määrä aiheuttaa välillä pienimuotoisia turhautumisia kotona, mutta kyseessä on laajempi ongelma. Jätteen määrä tuo ongelmia Kainuuseen, sillä tällä hetkellä Kainuussa on sekajäteongelma. Jätteenpolttolaitokset eivät vedä tarpeeksi sekajätettä. Osa sekajätepusseista jää odottamaan vuoroaan Kajaanin Majasaareen. Sekajäteongelma ratkeaisi lajittelulla ja siksi Ekokympin neuvojat ohjeistavatkin kainuulaisia lajitteluun. Jäte on kuitenkin myös globaali ympäristöongelma. Paljon on puhuttu Tyynenmeren jätepyörteestä, jossa pyörii 79 000 tonnia muoviroskaa. Suuri ongelma on mikromuovi, jota on lähes mahdotonta poistaa meristä. Useat merieläimet kärsivät muovijätteestä (Frilander 2018). Turhautuminen jätteen määrään kotona, Kainuun sekajäteongelma sekä globaali jäteongelma herättelevät pohtimaan, miten jätettä voitaisiin vähentää.

Useimmat elintarvikkeet on pakattu muovipakkauksiin. Kotitalouksissa muovipakkauksia syntyykin jätelajeista kaikista eniten.

Suomen jätehuoltoa ohjaa etusijajärjestys, jonka ensimmäisenä vaihtoehtona on jätteen syntymisen vähentäminen. Tämä vaihtoehto mahdollistuu kuitenkin hyvin harvoin, sillä elämme maailmassa, jossa jäte on täysi välttämättömyys. Ei ole olemassa sellaista kulutusta tai tuotantoa, joka ei aiheuttaisi jätettä (Lehtonen 2015, 117). Osa tuottajista on kyllä jo herännyt pakkausjäteongelmaan ja tuotteita on alettu pakata kevyempiin pakkauksiin. Tämä on kuitenkin vasta yksi askel kohti vähäjätteisempää tulevaisuutta.

Esimerkiksi Snellman on vaihtanut jauheliharasiat kevyempiin muovipakkauksiin.

Ehkä parhaiten jätteiden syntymiseen kotona voi vaikuttaa omilla kulutusvalinnoilla. Kun ostat tuotteen, sen mukana tulee yleensä aina pakkausmateriaalia. Itse tuote muuttuu myös aikanaan jätteeksi, kun se menee rikki tai sitä ei enää käytetä. Kaikesta materiasta tulee siis lopulta jätettä. Siksi onkin oltava tarkkana mitä ja miten kuluttaa. Maailmalla ja Suomessakin suosiota kerännyt zero waste -elämäntapa (suomennettuna nollahukka) keskittyy jätteen minimoimiseen omassa elämässä. Zero waste -elämäntavassa katse kiinnittyy tiukasti kotitaloudessa syntyviin roskiin. Elämäntavassa jätteiden lajittelu on olennaisessa osassa, mutta vielä tärkeämpää on kieltäytyminen kertakäyttöisistä tavaroista, joista tulee käytön jälkeen heti jätettä. Usein ruoka-ainekset pyritään ostamaan omiin kestopusseihin tai astioihin, jotta voidaan välttää pakkausjätteen syntymistä. Zero waste -elämäntavassa siis pyritään välttelemään jätettä ja korvaamaan kertakäyttöiset tuotteet kestävillä vaihtoehdoilla. Aktiivisimmilla zero waste -ihmisillä sekajätettä syntyy todella vähän ja he säilyttävätkin syntyvää sekajätettä läpinäkyvässä lasipurkissa. Näin sekajäte on jatkuvasti näkyvillä, itse aiheutetulta roskalta ei näin voi sulkea silmiään. Elämäntavan taustalla vaikuttaa erityisesti tietoisuus maailman jäteongelmista sekä halu yksinkertaistaa omaa elämää. 

Kuvassa oma sekajätepurkkini viime syksyltä. Koitin zero waste -elämäntapaa kuukauden ajan. Purkki tuli täyteen sekajätettä noin kuukaudessa.

Zero waste -elämäntapa on myös omalla tavallaan paluuta vanhaan aikaan. Ennen ei kertakäyttöisiä tuotteita tai pakkausmateriaaleja ollut tarjolla eikä tavaroita ollut myöskään varaa heittää pois. Ruuat ostettiin omiin astioihin kaupasta ja rikki menneet tavarat sekä vaatteet korjattiin tai niille keksittiin jotain muuta käyttöä. Vähäiset ruuanjätteet päätyivät yleensä kotieläinten syötäväksi. Elämä ennen teollistumista ja kaupungistumista olikin melko kestävää. Jätettä ei oikeastaan syntynyt, vaan kaikki materia hyödynnettiin jollain tavalla. (ks. Strasser 1999). Tällainen kiertävä systeemi onkin zero waste -elämäntavan lopullinen tavoite: näin jätettä ei syntyisi lähes ollenkaan.

Zero waste -elämäntapaan liittyy myös itse tekeminen. Usein zero waste -elämäntavassa ruuat tehdään itse, pikaruokia vältellään niiden tuottaman jätteen takia. Myös omia hygieniatuotteita valmistetaan, esimerkiksi kookosöljystä, ruokasoodasta ja maissijauhosta syntyvä deodorantti korvaa kaupasta ostettavan deodorantin zero waste -piireissä. Jotkut jopa valmistavat itse zero waste -hammastahnaa.

Jos kiinnostuit zero waste -elämäntavasta, vinkkejä ja tietoa elämäntavasta löytyy paljon internetistä. Tähän olen koonnut muutamia zero waste -vinkkejä, joista jokainen voi valita itselleen mieluisimmat. Jätettä vähentäviä niksejä voi keksiä myös itse.

· Hanki kestokassi ja kestohedelmäpusseja. Usein kotoa löytyykin jo kestokassi. Kestokassin voi tehdä itse esimerkiksi vanhasta kankaasta tai ostaa käytettynä kirpputorilta. Kestohedelmäpussejakin voi tehdä itse läpikuultavasta kankaasta. Toki sekä kestokasseja ja -hedelmäpusseja voi ostaa monista ruokakaupasta tai tilata internetistä. Kestokassien ja -pussien avulla voit välttää muovipussien kertymisen kotiisi.

· Hyödynnä kauppojen irtotuotteita. Kaupasta saa ostettua irtona ainakin hedelmiä, vihanneksia, karkkia, pähkinöitä sekä makeita ja suolaisia leivonnaisia. Voit ostaa ne omaan kestopussiin tai kaupasta saatavaan paperipussiin. Monet hedelmät ja vihannekset voi ostaa myös ilman pussia. Kaupasta saatua paperipussia voi käyttää useita kertoja uudelleen irtotuotteiden ostamiseen, siksi se kannattaakin ottaa aina kauppaan mukaan. Näin välttää turhien paperipussien kertymisen kodin jäteastiaan.

· Hyödynnä kauppojen palvelutiskiä. Kaupan palvelutiskiltä voi ostaa ruokia omiin astioihin tai hyödyntää palvelutiskiltä saatua rasiaa aina uudelleen ja uudelleen. Astian voi pestä käytön jälkeen ja ottaa mukaan uudelle kauppareissulle. Näin vältät turhan pakkausjätteen syntymisen.

· Käytä kestojuomapulloa, -kahvikuppia ja -aterimia. Näin vältät turhat pullot sekä take away -kupit. Kertakäyttöisten aterimien sijasta on hyvä käyttää kestäviä vaihtoehtoja, jotka voi pestä. Myös pillin voi korvata metallisella kestopillillä.

· Hanki kestosuodatinpussi. Jos juot kahvia, kestosuodatinpussin voit tehdä itse puuvillaisesta kankaasta (kannattaa tehdä vähintään kaksi kappaletta) tai ostaa muovisen kestosuodattimen.

· Vältä muovikelmun käyttöä. Muovikelmu on muovia, jota ei voi kierrättää, vaan se kuuluu sekajätteeseen. Muovikelmu on helppo korvata esimerkiksi mehiläisvahakääreillä (bee’s wrap) tai yksinkertaisesti käyttämällä kestäviä säilytysrasioita (esimerkiksi pakastusrasiat). Myös lautanen toimii hyvin kantena pyöreälle astialle.

· Vähennä turhaa kulutusta. Mieti tarkasti, mitä todella tarvitset. Kulutuksen vähentäminen johtaa automaattisesti myös jätteen vähentymiseen.

Oma kestokassini on ostettu viime vuonna kirpputorilta. Kassi taitaa olla jonkun itse tekemä. Kestohedelmäpusseja olen ostanut kaupasta ja tehnyt myös itse ompelukoneella. Kuvassa on lisäksi päivittäin mukanani kulkeva metallinen juomapullo, sekin kirpputorilta ostettu.

Zero waste -elämäntapa vaatii viitseliäisyyttä ja kiinnostusta asiaa kohtaan. Jätettä syntyy helposti, siksi sen välttely on haasteellista. Ei myöskään ole helppoa toimia eri tavalla kuin muut ihmiset. Oman kestohedelmäpussin kantaminen kauppaan voi aluksi tuntua hankalalta, mutta siihenkin tottuu pian. Näin voi myös toimia esimerkkinä muille. Toisaalta jotkut zero waste -ratkaisut eivät sovi kaikille. Myös irtotuotteita on saatavilla huonosti. Pakkausjätettä kantautuu kotiin väistämättä. Kauppojen olisikin tultava meitä kuluttajia vastaan ja tarjottava enemmän irtotuotteita. Toisaalta on myös pohdittava, millaisten pakkausten vähentäminen on tarpeellista. Esimerkiksi muovipakkaukset vähentävät ruokahävikkiä, sillä pakkauksessa elintarvike säilyy pidempään. Myös kertakäyttöiset tavarat ovat joskus tarpeellisia. Arki on joskus sen verran kiireistä, että kertakäyttöiset tuotteet voivat olla todellisia arjen pelastajia. Ehkä täydellinen jätteettömyys ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan. Tärkeintä on, että pitää huolta siitä, että itse aiheutetut jätteet lajitellaan ja kierrätetään oikealla tavalla. Jokaisen tulisi siis osata kantaa vastuu omista jätteistään ja tavaroistaan.

Tietoja ja vinkkejä zero waste -elämäntavasta löytyy esimerkiksi seuraavista blogeista:

- Nollahukka (myös instagramissa)

- Trashless (myös instagramissa)

- Trash is for tossers (myös instagramissa)

- Kokonainen elämä edessä

Aiheesta voi myös keskustella facebookissa Vähemmän jätettä – Zero Waste Finland -ryhmässä.

@ Helmi Heiskanen



Lähteet

Frilander, Jenni (2018) Tyynenmeren jätepyörre jopa 16 kertaa isompi kuin on luultu – Suursiivous alkaa ensi kesänä. Yle, 26.3.2018.

Heiskanen, Helmi (2019) Kohti jätteetöntä tulevaisuutta - Zero waste -elämäntapa elämänpoliittisena ratkaisuna. Lapin yliopisto.

Lehtonen, Turo-Kimmo (2015) Tavarat ja vapaus. Tiede & edistys, 2015:2.

Strasser, Susan (1999) Waste and Want: A Social History of Trash. New York: Metropolitan Books.

Jätehuoltoa kesämökillä

Kesä on jo puolessa ja mökkikausi parhaimmillaan. Ekokympin aluekeräyspisteilläkin sen huomaa, kun jätemäärät kasvaa. Jätehuolto kesämökillä hoituu samoin periaattein kuin kotonakin - tässä keskeiset asiat lyhyesti ja ytimekkäästi:

1. Roska-astiat mökkikeittiön allaskaappiin 

Mökkikeittiön kaapistoon laitetaan vähintään kaksi roska-astiaa. Yhteen astiaan lajitellaan biojätteet ja toiseen sekajätteet. Jos kaapissa on tilaa useammille roska-astioille, niihin voit lajitella tarpeen mukaan esimerkiksi lasia tai metallia.

2. Sekajätteet keittiökaapista Ekokympin aluekeräyspisteelle tai omaan roskapönttöön

 Jos sinulla on oma jäteastia (kiinteistöllä sopimus jätteenkuljetusyrityksen kanssa), se on tyhjennettävä kesäaikana (1.5.-30.9.) vähintään yhden kerran.

Jos viet sekajätteet Ekokympin aluekeräyspisteelle, lähin keräyspiste löytyy: www.kierrätys.info –palvelusta. 

Aluekeräyspisteelle saa viedä vain ns. pussiroskaa, mutta ei kuitenkaan biojätettä. Huonekalut ja suuret jätteet eivät kuulu sinne. Pistettä saavat käyttää vain ne, jotka maksavat Ekokympille vuotuista aluekeräysmaksua.

3. Biojäteroskis keittiökaapista tyhjennetään kompostoriin tai kompostoivaan käymälään.

Kompostointiohjeita saat Ekokympistä, katso nettisivumme kompostoinnista: https://www.ekokymppi.fi/tietopankki/kompostointi.html. 

4. Ohjeistus 

Merkitse / tarroita kaikki roska-astiat kuten vakiasunnossakin.

5. Lajittele sekajäte ja biojäte erilleen 

Biojäteastiaan laitetaan kasvisten ja hedelmien kuoret, kahvinporot suodatinpusseineen, kukkamulta, kasvinosat, ruoantähteet.

Sekajäteastiaan laitetaan ainakin hehkulamput, vaipat ja terveyssiteet, cd-levyt koteloineen, käyttökelvottomat tekstiilit ja muut kuin pakkausmuovit. Muovipakkaukset voi halutessaan viedä muovipakkaustenkeräykseen Rinki-ekopisteelle (Kuhmo, Kajaani, Sotkamo, Suomussalmi) tai Ekokympin lajitteluasemalle. Muovipakkaukset voi laittaa sekajätteeseenkin, jolloin ne päätyvät Leppävirran ekovoimalaan poltettavaksi (Riikinvoima Oy).

6. Lajittele myös muut jätteet

Kannattaa kerätä erilleen myös lasi-, metalli- ja kartonkipakkaukset sekä sanoma- ja aikakauslehdet. Vie ne markettien pihoilla oleville RINKI-ekopisteille. Ekopisteet ja muut keräyspaikat: www.kierrätysinfo.fi 

Muovipakkaukset voi viedä maksutta lajitteluasemalle.

7. Kuivakäymäläjäte

Mökillä syntyvää kuivakäymäläjätettä voi kompostoida sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaelämiltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty. Lisätietoa: https://www.ekokymppi.fi/tietopankki/kompostointi/kuivakaymalajatteen-kompostointi.html

Kuivakäymälän voi rakentaa itsekin.

8. Vaaralliset jätteet ja suuret jätekuormat

Vaaralliset jätteet otetaan maksutta lajitteluasemalla vastaan. Suuret jätekuormat voi myös viedä lajitteluasemalle - sekajätteeksi ja rakennusjätteeksi luokiteltava jäte on maksullista. Lajitteluasemien aukioloajat ja yhteystiedot löydät nettisivultamme: https://www.ekokymppi.fi/palvelut/lajitteluasemat.html

Lajitteluasemat palvelevat kesäkuukausina myös parillisten viikkojen lauantaina.

9. Tarkempia lajitteluohjeita

löytyy joka kotiin jaetusta Ekokympin kalenterista, Yhteinen juttu-lehdestä ja nettisivultamme: https://www.ekokymppi.fi/tietopankki/lajittelu.html

Kaunista kesää!

@ Sari Komulainen

Vaarallisen jätteen lajittelussa on parantamisen varaa

Tunnistatko vaaralliset jätteet?

Jos vielä ei ole ottanut jätteiden lajitteluarkeen ensimmäistä askelta, tulisi lajittelu aloittaa vaarallisista jätteistä. Edelleen polttolaitokseen menevästä roskapussista löytyy myös vaarallisia jätteitä. Keräykseen vietyjen vaarallisten jätteiden määrä ei ole noussut tarvittavalla tavalla. Kodin vaaralliset jätteet otetaan maksutta vastaan kuntien, kuntayhtymien tai kunnallisten jäteyhtiöiden jäteasemilla.

Jo pienikin määrä vaaralliseksi luokiteltua ainetta voi aiheuttaa veden tai muun ympäristön saastumisen tai haittaa eläinten ja ihmisten terveydelle. Viemäristä vaarallisia aineita päätyy lopulta vesistöön, koska jätevedenpuhdistamot eivät pysty kaikkia haitallisia aineita puhdistamaan.

Kodin roskiksen sisältö päätyy jätevoimalaan, jossa vaaralliset jätteet voivat aiheuttaa palaessaan jopa räjähdysvaaraa. Vaaratilanne voi syntyä myös jäteautoon kipattaessa tai jäteasemilla, jos vaaralliset aineet on väärin lajiteltu.

Pesuaineet, loisteputket, aerosolit, lääkkeet, paristot, moottoriöljyt ja maalit ovat käytöstä poistettuna vaarallista jätettä. Niitä ei pidä turhaan säilyttää kotona, vaan ne on hyvä viedä keräykseen heti käytöstä poistettaessa. 

Vaarallisia jätteitä ei saa laittaa kodin jäteastiaan, kaataa viemäriin, jättää ekopisteelle tai luontoon. 

Suomen Kiertovoima ry:n jäsenjätelaitosten jäteasemilla ja keräyksissä vaarallisia jätteitä vastaanotettiin vuonna 2017 jokaista asukasta kohden 5,1 kiloa. Määrä oli vähentynyt, sillä 10 vuotta aikaisemmin talteen saatiin kilo enemmän jokaista asukasta kohden.

Eniten vastaanotetaan akkuja, maaleja ja jäteöljyä. Vuonna 2017 Suomen markkinoille toimitettiin 3 180 tonnia kannettavia paristoja ja akkuja ja niitä kerättiin 1 370 tonnia. Keräysaste oli 45 %. Kannettavat paristot ja akut kuten sormi- ja nappiparistot ja kännyköiden akut voi maksutta palauttaa niitä myyviin liikkeisiin. Vuonna 2017 ajoneuvoakkuja maahantuotiin Suomeen 16 660 tonnia ja kerättiin lähes 14 900 tonnia.

Maksuton keräys mm. jäteasemilla ja apteekeissa

Vaaralliset jätteet päätyvät keräyspisteistä, kuten jäteasemilta ja apteekeista asianmukaiseen käsittelyyn. Kierrätettävät materiaalit otetaan talteen uuden tuotantoa varten ja haitalliset materiaalit käsitellään vaarattomaksi. Viemällä kierrätykseen esimerkiksi paristot ja pienakut, saadaan niiden sisältämät vaaralliset aineet turvalliseen käsittelyyn ja kierrätettävät materiaalit hyödynnettäväksi metalliteollisuudessa. ​

Vanhentuneet lääkkeet voi palauttaa maksutta apteekkiin, josta kunnallinen jätehuolto (Kainuussa Ekokymppi) huolehtii ne eteenpäin. Paristot voi palauttaa maksutta myös kauppoihin.

Internetsivustolle www.vaarallinenjate.fi on koottu ohjeita muun muassa vaarallisen jätteen välttämisestä ja lajittelusta. Sivustolta löytää myös tietoa jätteen käsittelystä sekä lähimmän vastaanottopisteen hakupalvelun. 

@ Kaisa Halme, KIVO

Bokashi on hyvä tapa vähentää hiilijalanjälkeä

Bokashi on sisällä, huoneenlämmössä pidettävä kompostori. Se on lähtöisin Japanista (boka shi = eloperäinen, käynyt aine). Biojäte fermentoituu eli käy mikrobien avulla hapettomassa tilassa. Bokashissa ravinteet saadaan hyvin talteen. Hiili ei vapaudu hiilidioksidina, vaan sitoutuu materiaan. Bokashin hiilijalanjälki on 25 kg/tonni (vrt. lämpökompostori 669 kg/tonni).

Tarvikkeet

- kaksi bokashi-ämpäriä
- mikrobirouhe
- nestekuppi
- rouheannostelija
- biojätteen tasoitin



Aloituspaketteja myydään netissä (hinta 100-110 €).

Bokashi-ämpärit voi tehdä itsekin tavallisista ämpäreistä, kunhan ne saa ilmatiiviiksi. Bokashiämpäreitä on hyvä tehdä ainakin kaksi.

Bokashi-ämpärissä on välipohja, jossa on reikiä. Näin nesteet pääsevä pohjalle, josta ne voidaan poistaa hanan kautta. Liika kosteus aiheuttaa bokashin mädäntymistä ja hajuhaittoja. Oikea bokashi tuoksuu happamalta. Hanan kautta saatava bokashineste on voimakasta lannoitetta, laimenna sitä vedellä suhteessa 1:200.

Bokashirouhe koostuu vehnäleseistä, jotka on kyllästetty EM-liuoksella ja sitten kuivattu. EM-liuos sisältää EM –mikrobeja (effective micro-organism), joita ovat maitohapppobakteerit, hiiva ja fotosynteettiset bakteerit.

Bokashiin voi laittaa hiilihydraattipitoista biojätettä eli esimerkiksi vihannesten ja hedelmien kuoria sekä viljatuotteita. Biojätteeksi jäänyttä lihaa tai maitotuotteita voi laittaa mukaan pieninä erinä. Kahvinporot eivät fermentoidu kunnolla, mutta ne voi kuitenkin laittaa bokashiin. Selluloosa ei fermentoidu, joten paperia ei kuuluu bokashiin.

Aloita kompostointi

Laita välipohjan päälle talouspaperi ja sen päälle muutama ruokalusikallinen rouhetta. Kerää päivittäin biojätteet, pilko ne noin 2 cm palasiksi ja laita bokashiin. Tasoita ja painele biojäte tiiviiksi. Laita päälle mikrobirouhetta suhteessa 1 litra biojätettä ja ruokalusikallinen rouhetta. Laita kansi tiiviisti kiinni ja tarkista, että hana on kiinni. Näin varmistat ilmatiiveyden. Jatka samaan malliin niin kauan kuin tilaa riittää.

Poista neste hanan kautta vähintään joka toinen päivä.

Kun bokashi on täynnä, jätä se fermentoitumaan. Älä aukaise kantta turhaan ja poista nesteet vähintään joka toinen päivä. Fermentoituminen kestää vähintään 2 viikkoa, mutta sitä voi jatkaa pitempäänkin - vaikkapa siihen saakka, kun toinenkin ämpäri on täynnä. Kun jätät ämpärin fermentoitumaan, aloita toisen täyttäminen.

Mihin bokashi-multa?

Fermentoituneen bokashin voi sekoittaa vanhaan kompostiin, tai sen voi laittaa sellaisenaan lämpökompostoriin. Fermentoitunut bokashi voidaan sekoittaa myös multaan. Seos voidaan kaivaa suoraan maahan ja laittaa päälle 10-15 cm kerros multaa. Sama voidaan tehdä talvella sisätiloissa ns. multatehtaassa. Huoneenlämmössä bokashi-multaseos muuttuu mullaksi muutamassa viikossa. Sen jälkeen multa voidaan varastoida ulos. Bokashimulta on pH-arvoltaan neutraalia, mutta se on vahvaa ravinnetta - pieni määrä riittää vauhdittamaan kasvua.

Tee itse bokashi-ämpäri

Yksi bokashiämpäri tehdään kahdesta tavallisesta ämpäristä, jotka laitetaan sisäkkäin. Sisemmässä on pohjassa reikiä, uloimmassa on hana. Päällimmäisessä ämpärissä pitää olla tiivis kansi. Poraa hanaa varten sopiva reikä ja liimaa hana ämpärin sisäpuolelta epoksiliimalla. Ulkopuolelta voit viimeistellä liitoksen sikafleksillä. Liitoksesta pitää tulla tiivis. Sisemmän ämpärin pohjaan porataan reikiä. Tämän ämpärin ympärille kietaistaan pari kierrosta elmukelmua, jotta ämpärit menevät tiiviisti yhteen.

Lisätietoja: facebook: bokashi Suomi, www.hyötykasviyhdistys.fi/puutarhatieto/bokashi,www.pihallaauringontahtiin.com/bokashi-ohjeet, www.viidakkotohtori.fi

@ Anu Koskela

Se on helppoa

Kajaanilainen Arja Lehto sanoo olevansa vihkiytynyt lajittelulle. Jätteiden lajittelu on hänen mielestään helppoa, eikä missään nimessä riesa.

Rivitalossa asuvalla Arjalla on keittiössään tilava jätevaunu ja kannelliset astiat muovipakkauksille, kartongille, biojätteelle, lasille ja metallille sekä sekajätteelle. Lehdet menevät kainalossa talon keräysastiaan ja patterit taskussa kauppaan keräyslaatikkoon.

-Ilman näitä pönttöjäkin pärjää ja voi lajitella, Arja sanoo. -Vaikka kauraryynipakettiin tai paperikassiin voi koota litistetyt maito- ja mehutölkit. Itselläni on tässä kartonkiastiassa sisällä hapankorppupakkaus, johon kerään maitotölkit ja vien koko paketin talon kartonkiastiaan.

-Biojätteen voi laittaa vaikka litran jogurttisankkoon. Kansi pitää biojäteastian tuoksut poissa. Leikkaan munakennosta sopivan palan biopussin pohjalle. Se imee kosteutta, jota tulee kahvin suodatinpusseista.

Metallin ja lasin keräykseen Arja on käyttänyt vanhaa kuhmuista ja kannetonta peltipurkkia. Tilava lasitölkkikin käy tarkoitukseen, tai mikä tahansa joutilas astia. Lasipurnukat ja posliinit saavat iskeytyä rikki talon keräysastiassa, sillä ne menevät maanparannusaineeksi.

-Olen kiinnostunut ympäristöasioista, varsinkin kun olen matkoilla nähnyt millaista on, kun jätehuoltoa ei ole järjestetty. Jätelajittelu onnistuu ihan maalaisjärkeä käyttäen, eikä sen tarvitse mennä hiusten halkomiseksi.

-Koko maailmaa en voi parantaa, mutta omalta osaltani teen tämän pienen asian eli lajittelen jätteeni. Viimeistään sitten, kun käydään asukkaan kukkarolla, saadaan nekin ajattelemaan, jotka eivät nyt välitä lajitella. Vuokraankin voisi sisällyttää jätteenkeräysmaksun sellaiselle, joka lyö laimin velvollisuuden.

Arja Lehdon jätevaunussa on tilaa hyötyjätteiden lajittelulle. Vähemmälläkin pärjää, hän neuvoo. Voi käyttää vaikka pahvilaatikoita, sankkoja ja purnukoita.

@ Kirsi Haapea

Hallituksen jäsenet esittäytyvät osa 4: Jouko Korhonen lajittelee ja kierrättää

Ekokympin hallituksen jäsen Jouko Korhonen Sotkamosta ottaa ympäristöasiat huomioon arjessaan. Omakotitalo lämpiää maalämmöllä ja kotona lajitellaan jätteet. Kiertoon laitetaan niin metallit, lasit, pahvit ja paperit kuin muovitkin.

-Hankin muovinkeräysastian kotiin. On hyvä asia, että Kainuussa alkaa muovipakkausten keräys kiinteistöiltä. Merien muovimäärä huolestuttaa ja se, että muovi päätyy ravintoketjuun.

Muovinkierrätys on Kainuussa mahdollista rivi- ja kerrostaloissa, joissa asukkaiden tulee lajitella muovipakkaukset, mutta myös omakotiasukkaat voivat liittyä muovinkeräykseen.

Muovipakkauksia voi Kajaanissa viedä myös neljälle Rinki-pisteelle, Citymarketin, Prisman, Tokmannin ja Entringin Rinkeihin. Rinki on lupaillut muovipakkausten keräyspisteet myös Kuhmoon, Sotkamoon ja Suomussalmelle. Kaikki lajitteluasemat ottavat vastaan muovipakkauksia kotitalouksilta.

Joukon mielestä monipuoliset keräyspisteet ovat ratkaisevan tärkeitä kierrätyksen maksimoinnissa ja jätteen määrän vähentämisessä, samoin kuin se, että ihmiset jo lapsesta lähtien ymmärtävät kierrätyksen ja lajittelun merkityksen. Vanhempien esimerkki vaikuttaa paljon. Asenteissa on aina parantamisen varaa.

-Meillä Kainuussa on tehty hyvää työtä, on hyvät aluekeräyspisteet ja lajitteluasemia on kehitetty koko ajan toiminnallisemmiksi. Myös tiedotus ja neuvonta on tehokasta.

Ammatissaan Destian alueluottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutettuna Jouko Korhonen liikkuu paljon Kainuussa ja muualla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ekokympin hallituksessa toimiminen on saanut kiinnostumaan jätealan käytännön työstä niin paljon, että ohikulkiessaan hän pistäytyy usein lajitteluasemilla ja aluekeräyspisteillä. Hän myös seuraa Ekokympin nettisivuja aktiivisesti.

-Luottamushenkilönä haluan kehittää kierrätystä. Valistustyöllä saadaan kierrätyksen maksimointi ihmisten asenteisiin ja arkeen. Myös Ekokympin hankkiman pienpolttolaitoksen koeajoa ja testausta on mielenkiintoista seurata.

@Kirsi Haapea

Hallituksen jäsenet esittäytyvät osa 3: Jonna Seppänen elää luonnosta ja kunnioittaa sitä

Luontomatkailuyrittäjä Jonna Seppänen Suomussalmelta elää lähellä luontoa ja saa toimeentulonsa luonnosta. Niinpä ympäristön kunnioitus on hänelle itsestään selvää.

-Haluamme kierrättää kaiken mahdollisen ja tuottaa mahdollisimman vähän sekajätettä. Meillä on yksi ainoa luonto, ja se kestää vain tietyn verran kuormitusta.

-Kaupassa katson että ostoksissa ei ole moninkertaisia muovipakkauksia enkä hanki liikaa pakattuja tuotteita. Olen alkanut ostaa palasaippuaa, ettei muovia tulisi niin paljon kuin nestesaippuoista.

Seppästen luontomatkailuyrityksestä Arolasta on ekopisteelle ja kierrätyskeskukseen matkaa noin 70 kilometriä ja Suomussalmen lajitteluasemalle vielä enemmän. Paperinkeräys on lähellä Ruhtinansalmella. Maatilalla on varastotilaa, joten Seppäset keräävät hyötyjätteitä ja vievät peräkärrykuorman öljyjä, sähköromua ja muuta pari kertaa vuodessa. Lasia ja pienmetallia viedään kylillä käydessä ekopisteelle.

Autolla ajoa on Arolassa saatu vähemmäksi, vaikka ollaan kaukana taajamista. Ennen piti noutaa kuvauspaikoille karhun ruokaa pari kolme kertaa viikossa, mutta uuden pakastekontin ansiosta kalanperkausjätettä voidaan varastoida tilalla ja automatkat harvenevat. Myös energiaa säästyy huomattavasti verrattuna vanhaan jääkaappisäilytykseen.

Ekokympin hallituksessa työskentely on avannut Jonnan silmiä entisestään. Jo aiemmin hän on ollut Suomussalmen ympäristölautakunnassa.

-Itse teen kaikkeni jätteen vähentämiseksi ja haluan välittää lapsillenikin oikeaa asennetta.

@Kirsi Haapea