Vaarallisen jätteen lajittelussa on parantamisen varaa

Tunnistatko vaaralliset jätteet?

Jos vielä ei ole ottanut jätteiden lajitteluarkeen ensimmäistä askelta, tulisi lajittelu aloittaa vaarallisista jätteistä. Edelleen polttolaitokseen menevästä roskapussista löytyy myös vaarallisia jätteitä. Keräykseen vietyjen vaarallisten jätteiden määrä ei ole noussut tarvittavalla tavalla. Kodin vaaralliset jätteet otetaan maksutta vastaan kuntien, kuntayhtymien tai kunnallisten jäteyhtiöiden jäteasemilla.

Jo pienikin määrä vaaralliseksi luokiteltua ainetta voi aiheuttaa veden tai muun ympäristön saastumisen tai haittaa eläinten ja ihmisten terveydelle. Viemäristä vaarallisia aineita päätyy lopulta vesistöön, koska jätevedenpuhdistamot eivät pysty kaikkia haitallisia aineita puhdistamaan.

Kodin roskiksen sisältö päätyy jätevoimalaan, jossa vaaralliset jätteet voivat aiheuttaa palaessaan jopa räjähdysvaaraa. Vaaratilanne voi syntyä myös jäteautoon kipattaessa tai jäteasemilla, jos vaaralliset aineet on väärin lajiteltu.

Pesuaineet, loisteputket, aerosolit, lääkkeet, paristot, moottoriöljyt ja maalit ovat käytöstä poistettuna vaarallista jätettä. Niitä ei pidä turhaan säilyttää kotona, vaan ne on hyvä viedä keräykseen heti käytöstä poistettaessa. 

Vaarallisia jätteitä ei saa laittaa kodin jäteastiaan, kaataa viemäriin, jättää ekopisteelle tai luontoon. 

Suomen Kiertovoima ry:n jäsenjätelaitosten jäteasemilla ja keräyksissä vaarallisia jätteitä vastaanotettiin vuonna 2017 jokaista asukasta kohden 5,1 kiloa. Määrä oli vähentynyt, sillä 10 vuotta aikaisemmin talteen saatiin kilo enemmän jokaista asukasta kohden.

Eniten vastaanotetaan akkuja, maaleja ja jäteöljyä. Vuonna 2017 Suomen markkinoille toimitettiin 3 180 tonnia kannettavia paristoja ja akkuja ja niitä kerättiin 1 370 tonnia. Keräysaste oli 45 %. Kannettavat paristot ja akut kuten sormi- ja nappiparistot ja kännyköiden akut voi maksutta palauttaa niitä myyviin liikkeisiin. Vuonna 2017 ajoneuvoakkuja maahantuotiin Suomeen 16 660 tonnia ja kerättiin lähes 14 900 tonnia.

Maksuton keräys mm. jäteasemilla ja apteekeissa

Vaaralliset jätteet päätyvät keräyspisteistä, kuten jäteasemilta ja apteekeista asianmukaiseen käsittelyyn. Kierrätettävät materiaalit otetaan talteen uuden tuotantoa varten ja haitalliset materiaalit käsitellään vaarattomaksi. Viemällä kierrätykseen esimerkiksi paristot ja pienakut, saadaan niiden sisältämät vaaralliset aineet turvalliseen käsittelyyn ja kierrätettävät materiaalit hyödynnettäväksi metalliteollisuudessa. ​

Vanhentuneet lääkkeet voi palauttaa maksutta apteekkiin, josta kunnallinen jätehuolto (Kainuussa Ekokymppi) huolehtii ne eteenpäin. Paristot voi palauttaa maksutta myös kauppoihin.

Internetsivustolle www.vaarallinenjate.fi on koottu ohjeita muun muassa vaarallisen jätteen välttämisestä ja lajittelusta. Sivustolta löytää myös tietoa jätteen käsittelystä sekä lähimmän vastaanottopisteen hakupalvelun. 

@ Kaisa Halme, KIVO

Vaaralliset jätteet turvallisesti talteen

 

Sekajätteen joukkoon livahtaa yhä turhan paljon vaarallisia jätteitä; 0,5 prosenttia sekajätepussista on vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa. Syynä voi olla joko tietämättömyys tai piittaamattomuus. Vaarallisen jätteen vastaanottopaikoista ei ainakaan ole pulaa. Vaarallisen jätteen keräys ja kierrätys ovat kotitalouksille lisäksi maksuttomia jätehuollon palveluja.

 

Säilötkö vaaraa kotona?

Vaaraa ei pidä säilöä kotona
Vaarallinen jäte on jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia aiheuttaa väärään paikkaan joutuessaan erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kodin kaappien, varaston tai autotallin kätköistä voi löytyä energiansäästölamppuja, akkuja, tärpättiä, asetonia, bensiiniä, lääkkeitä, neuloja ja ruiskuja, jäteöljyä, öljynsuodattimia, maalia, liimaa, lakkaa, puunsuoja-saineita, emäksisiä pesuaineita, torjunta-aineita, paristoja, happoja ja aerosoleja, joille ei käyttöä enää ole. Vaaraa on turha säilöä kotona. Esimerkiksi kerran vuodessa kannattaa kerätä kodin turhat vaaralliset aineet ja viedä keräykseen. Kierrätys.info -sivustolta löytää itselleen lähimmän vastaanottopisteen.

Tuhansia osoitteita vaaralliselle jätteelle
Varoitusmerkillä merkityt ovat aina vaarallista jätettä. Internetsivustolla vaarallinenjate.fi on tietoa vaarallisten jätteiden tunnistamiseen, lajitteluun sekä lähimmän vastaanottopaikan löytämiseen. Vaarallisen jätteen vastaanottopaikkoja Suomessa on yli 400. Lisäksi monella alueella Suomessa kiertää vaarallisen jätteen keräysautoja, jotka vastaanottavat reittinsä varrelta asukkailta kohtuullisia jätemääriä. Kiertävät keräysautot ovat liikkeellä yli 650 päivää vuodessa. Autot piipahtavat yli 2000 pysäkillä keräämässä asukkaiden jätteitä.

Lääkejätteet apteekkiin, paristot kauppaan
Lääkejätteiden sekä elohopeakuumemittareiden palautuspaikka ovat apteekit. Yli 800 apteekissa eri puolilla Suomea vastaanotetaankin vanhentuneita ja käyttämättä jääneitä lääkkeitä.

Paristot ja pienakut voivat pieninä tuntua harmittomilta, mutta niidenkin saaminen talteen säilyttäisi kiertotaloudessa tärkeitä raaka-aineita. Suomessa on yli 13 000 paristojen ja pienakkujen vastaanottopaikkaa. Monen lähikaupan tuulikaapista löytyykin punainen paristojen keräyslaatikko.

Myös lyijyakkujen arvokkaat raaka-aineet on hyvä saada kiertoon sekä niiden vaaralliset aineet turvallisesti talteen. Lyijyakuilla on 1300 vastaanottopaikkaa eri puolilla Suomea.




Pieni lääkepilleri, jätteenä vaarallinen.

Vaarallisen jätteen keräys maksutonta
Vaarallisen jätteen vieminen keräykseen on kotitalouksille maksutonta. Vaarallisen jätteen vastaanotosta eri puolilla Suomea vastaa 31 kuntien jätelaitosta. Maksutta vastaanotettavan jätteen määrää voidaan rajoittaa esimerkiksi kyllästetyn puun ja jäteöljyn kohdalla. Käytäntö on hyvä varmistaa oman kunnan jätelaitokselta. Maksuton vastaanotto edellyttää lajitteluohjeiden noudattamista. Myös ohjeet ovat kotitalouksille maksuttomia.

Kuntien jätelaitokset - Kainuussa Ekokymppi - kampanjoivat parhaillaan vaarallisten jätteiden kierrätyksen tehostamiseksi. Aihetta pidetään esillä niin mediassa, koululaiskilpailuissa, asiakaslehdissä kuin erilaisissa tapahtumissakin.

Kampanjan yhteistyökumppaneina ovat Akkukierrätys Pb, Apteekkariliitto, Fortum Waste Solutions, MePak, Recser, Stena Recycling, Suomen Autokierrätys, Suomen Moottoriliitto, Suomen Uusiomuovi sekä Vesilaitosyhdistys. Lisäksi kampanjan toteuttamista tukevat ympäristöministeriö, Kaupan liitto ja Kuntaliitto.

 

@Kivo (Suomen Kiertovoima)