LÄÄKEJÄTE ON VAARALLISTA JÄTETTÄ

Lääkejäte tarkoittaa vanhentuneita tai muutoin tarpeettomia lääkkeitä. Lääkejäte on Suomessa aina vaarallista jätettä. Jäte määritellään vaaralliseksi silloin, kun se aiheuttaa vaaraa ympäristölle ja sitä kautta myös ihmiselle. Se onkin siksi lajiteltava erilleen muusta jätteestä. Kainuussa kotitalouksilta tuleva vaarallisen jätteen keräys, kuljetus ja loppukäsittely ovat Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokym­pin vas­tuulla. Lääkejätteen osalta keräyspisteinä toimivat apteekit, jonne lääkejätettä voi viedä maksutta. Apteekit eivät ota palkkiota keräyksestä, mutta saavat usein laittaa keräyksen mukaan omia lääkejätteitään. Lääkejäte kulje­tetaan ja käsitellään Ekokem Oyj:n polttolaitoksessa Riihimäellä. Lääkejätteiden kustannukset katetaan Kainuussa Eko­kympin asiakkailta kerättävällä perusmaksulla. Ekokymppi maksoi lääkejätteen kuljetuksesta ja käsitte­lystä vuonna 2015 yhteensä noin 11 000 €.

Apteekkariliiton tekemän tutkimuksen mukaan lääkejätettä syntyy, kun potilas jättää lääkekuurin kesken tai lääkäri määrää liikaa lääkettä. Lisäksi reseptien muutokset, esimerkiksi lääkkeen haittavaikutusten takia, tuotta­vat lää­kejätettä. Lääkejätettä syntyy myös kun lääke on vanhentunut. Paljon palautetaan myös kuolleen hen­kilön lääkkeitä. Apteekkariliiton mukaan olisi hyvä kiinnittää huomiota pakkauskokoihin. Lääkettä voitaisiin aluksi kokeilla pienemmällä ostettavalla erällä. Lääkejätteen arvo ilman kuljetuksia ja loppukäsittelyä on suuri eli noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, josta yhteiskunta maksaa lähes 70 %. Lääkkeen käyt­täjillekin jää ai­kamoinen lovi lompakkoon turhista lääkkeistä. Kaiken lisäksi vuoden 2017 lääkekorvauksiin etsitään koko ajan säästöjä, joten lääkejätteen syntyä ja sen ehkäisyä olisi hyvä miettiä enemmän.

LÄÄKEJÄTTEISTÄ LÄMPÖÄ

Apteekkariliiton vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset osaavat jo palauttaa lääkejättei­tään apteekkiin, sillä arviolta 60 - 80 % lääkejätteestä palautetaan. Loput joutuvat ikävä kyllä sekajätteen sekaan tai pahimmassa tapauksessa viemäriin ja sitä kautta luontoon. Apteekin kautta lääkejäte pääsee asi­anmukaiseen käsittelyyn Ekokem Oyj:n Riihimäen polttolaitokseen. Vuo­sittain Ekokem käsittelee jopa 500 000 kg suomalaisten lääkejätettä. Lääkejäte palaa keräystynnyreissään 1300 ^oC lämpötilassa. Ensin palaa astia ja sen jälkeen lääkejäte valuu erilliseen rumpuun, jossa se palaa. Polton tuloksena saadaan kaukolämpöä tai sähköä. Lisäksi poltosta jää kuonaa, joka voidaan käyt­tää rakennusmateriaalin korvikkeena. Lisäksi pol­tosta syntyy lentotuh­kaa, joka käsitellään vielä erikseen. Savukaasut suodate­taan ennen kuin ne pääsevät ilmaan.

LÄÄKEJÄÄMÄT LUONNOSSA

Jätevesiin lääkkeitä joutuu kahdella tavalla. Vanhentuneita lääkkeitä heitetään viemäriin sen enempää ajat­telematta. Lääkejäämiä päätyy jätevesiin myös lääkkeitä syövien ihmisten virtsan ja ulosteen mukana. Suo­men ympäristökeskus Syke tekee tutkimuksia vesistöjen lääkejäämistä. Esimer­kiksi antibioottien päätyminen luontoon lisää myös bakteerien vastustuskykyä. Lääkeaineet usein myös ker­tyvät vesistöjen pohjakerrostu­miin ja aiheuttavat vähitellen muutoksia ravintoketjuihin.

Jäteveden puhdistuksessa on lääkejäämien osalta vielä ongelmia ratkaistavana. Lääkkeiden valmistuksessa näyttää olevan hyvin hankalaa saada kehitettyä luonnolle harmittomia, mutta hyvän hoitovasteen antavia lääkkeitä. Tietenkin voi miettiä sitä, mikä on lääketehtaiden vastuu, kun lääkejätteitä hävitetään. Lääkkeet ovat kemiallisesti niin monimutkaisia, ettei niiden reaktioita luonnossa voida kunnolla ennustaa. Parasta olisikin, jos suuret lääkejäämien tuottajat, kuten sairaalat, puhdistaisivat itse lääkkeitä sisältävät jä­teve­tensä ennen kuin ne päätyvät kunnallisiin jätevedenpuhdistamoihin. Tällä hetkellä suuret jätevesimäärät lai­mentavat lääkejäämät ja niitä on mahdotonta erottaa kokonaan muun jäteveden seasta. Lisäksi jätevesiin päätyy myös muita kemikaaleja. Näiden ja lääkejäämien erottelu on vielä vaikeampi ongelma. Emme myös­kään tiedä näiden aineiden yhteisvaikutuksista luontoon. Sekajätteen sekaan heitetty lääkejäte lähtee Kainuusta Leppävirralle Riikinvoima Oy:n ekopolttolaitokseen, joka ei sovellu vaarallisen jätteen polttoon.

LÄÄKEJÄTTEEN PALAUTUSOHJEET

Tarkasta lääkekaappisi sisältö ainakin kerran vuodessa. Poista ensin tarpeettomiksi käyneiden lääkkeiden pahvikuoret. Sen jälkeen on hyvä poistaa omat tiedot reseptilääkkeistä tietoturvasyistä. Laita lääkkeet läpipainopakkauksissaan läpinäky­vään pussiin. Irralliset tabletit pitää laittaa toiseen läpinäkyvään pussiin. Jodivalmisteet, bromivalmisteet, sy­tos­taatit ja elohopeamittarit pitää lisäksi erotella muusta lääkejätteestä ja viedä ne apteekkiin alkuperäispak­kauksissaan. Vie nestemäiset lääkkeet, tahnat ja geelit myös omissa pulloissaan tai tuubeissaan apteek­kiin. Neulat ja ruiskut on laitettava suljettuun muovipulloon. Insuliinineuloja ja lansetteja ei tarvitse viedä apteek­kiin, vaan ne voi laittaa energiajätteeseen tai sekajätteeseen. Kuitenkin niin, että insuliinineulat ovat suojuk­sissaan ja lansetit taitettuina, ettei pistovaaraa ole. Eri lääkeaineiden lajittelu on tärkeää tehdä kotona, koska apteekissa se on jo hyvin vaikeaa lääkemäärien takia. Ekokem polttaa eri lääkelajit erikseen.

Älä vie apteekkiin sidetarpeita, ravintolisiä, kosmetiikkaa, perusvoiteita, liuottimia tai paristoja. Apteekki on vain lääkejätteen palautuspaikka, muut vaaralliset jätteet pitää viedä Kainuussa joko kuntien lajitteluasemille tai Kajaanin Entrinkiin. Paristot ja pienakut kuuluvat kauppojen punaisiin laatikoihin.

LÄHTEET

www.apteekkariliitto.fi/media/tiedotteet/laakejatetta-syntyy-jopa-100-miljoonan-euron-arvosta-vuo­dessa.html (luettu 8.10.2016)

http://www.eko-kymppi.fi/uploads/files/laakejate1.pdf (luettu 8.10.2016)

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/yty/jatehuolto/jateohjeita/vaarallinenjate/laakejatteet/Sivut/default.aspx (luettu 8.10.2016)

SIC! Lääketietoa Fimeasta 3/2016

www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48412/syrjala_sini.pdf?sequence=1 (luettu 8.10.2016)

@Anu Koskela

Lajittelu kunniaan

Kotona tapahtuva jätteiden lajittelu on onnistuneen jätehuollon perusta. Tulevaisuudessa lajittelun merkitys korostuu yhä enemmän, sillä vuoden 2017 alusta lähtien kainuulainen yhdyskuntajäte toimitaan poltettavaksi Riikinvoiman ekovoimalaitokseen Leppävirralle. Tämä takia polttoaineen eli sekajätteen pitää täyttää tietyt laatuvaatimukset. Siinä ei esimerkiksi saa olla lasia, metallia, biojätettä eikä muutakaan huonosti palavaa ainesta, jotta palaminen tapahtuisi mahdollisimman tehokkaasti. Lajittelun on siis oltava entistäkin tarkempaa ja huolellisempaa.

Kotitaloudet voivat viedä lajitellut jätteensä Rinki oy:n ekopisteisiin, joita löytyy eripuolilta Kainuuta. Tämän lakisääteisen keräysverkoston rinnalla toimii myös yleishyödyllinen yhdistyksien, säätiöiden ja joidenkin kuntienkin ylläpitämä kierrätyskeskusten verkosto. Tähän verkostoon Kajaanissa kuuluu Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry:n ylläpitämä Kierrätyskeskus Entrinki.

Entrinkiin, tuohon kierrättäjän Mekkaan, voit tuoda puhtaat, ehjät ja käyttökuntoiset vaatteet, tekstiilit, kengät, astiat, kirjat, lelut, urheiluvälineet, pyörät, pienkoneet ja huonekalut. Samaan kuormaan voi laittaa myös lasijätteen ja metalliromun. Entrinkiin voit tuoda kaiken sen, mikä on käynyt Sinulle ylimääräiseksi ja josta haluat luopua, mutta et halua laittaa sitä roskiin. Tavara otetaan vastaan ilmaiseksi. Poikkeuksen tekevät huonokuntoiset huonekalut ja videokasetit, joista peritään kierrätysmaksu. Rakennusjätteet ohjataan Majasaaren jätekeskukseen ja lääkkeet apteekkiin.

Entrinki on myös sähkö-elektroniikkalaitteiden (se-laitteiden) virallinen vastaanottopiste. Hoidamme koko Kainuun alueen se-laitteiden kierrätyksen alihankintana Ekokympille. Sähkölaitteitahan ei saa laittaa sekajätteen joukkoon eikä jättää kiinteistön jätetilaan. Se-laitteet on toimitettava keräyspisteisiin, josta se päätyy edelleen hyödynnettäväksi. Se-laitteiden kierrätykseen voi tuoda myös paristot, akut sekä energia- ja loisteputkilamput. Entringissä laitteet lajitellaan ja pakataan kontteihin loppukäsittelyyn lähettäväksi. Vuonna 2015 Entringin kautta kulki noin 50 000 sähkölaitetta.

Entringissä on myös Ekokympin vaarallisen jätteen vastaanotto.
Kodin jätemaalit, liuottimet, öljyt ja muut vaaralliset jätteet otetaan maksutta vastaan.

Sähkölaiteromuja ovat muun muassa jääkaapit, pakastimet, tietokoneet ja
 kaikki verkkovirralla, akulla tai paristolla toimivat laitteet.

Tehokas lajittelu ja kierrätys vähentävät ympäristön kuormitusta ja luonnonvarojen tuhlausta. Muista siis nauttia kierrätyksestä säännöllisesti!

@Mauri Saastamoinen

toiminnanjohtaja

Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry

Muovien lajittelu lähes ennallaan Kainuussa

Muovijäte lajitellaan pakkauksiin ja muuhun muoviin.
PVC-muovi on aina sekajätettä.

Muovipakkausten keräys aiheuttaa paljon kysymyksiä, koska kaikki muovit eivät kelpaa RINKI-ekopisteelle. Lajitteluohjeita vilisee lehtien ja verkkosivujen palstoilla jatkuvasti. Usein kuulee kommentteja, että menipä lajittelu vaikeaksi. Ohjeiden viidakossa hämmentyy helposti, kun kotona miettii, että mihin jäteastiaan mikin muovipurnukka tai -paketti laitetaan. Muoveja kun pitää lajitella muovipakkauksiin ja muuhun muoviin. Lajittelu on kuitenkin oikeasti helppoa. Muutamalla perusniksillä pärjää lajittelussa todella pitkälle. 

Kaikilla ei valitettavasti ole Kainuussa mahdollisuutta käyttää muovipakkausten keräykseen RINKI-ekopistettä. Syytä huoleen ei ole, sillä Ekokymppi vastaanottaa maksutta muovijätettä kuten ennenkin, ja halutessaan voi muovit voi laittaa myös kodin energia- tai sekajäteastiaan.

Mikä on muovipakkaus?

Jos olet ostanut kaupasta jotakin ja se on pakattu muoviin, päällynen on pakkausmuovia. Jos olet ostanut esineen, joka on muovia, esim. muovisanko, lasten lelu, hammasharja, ne ovat muuta muovia, joka käsitellään energiajätteenä.

Mihin voi viedä lajitellut muovit?

Pakkausmuovit viedään RINKI-ekopisteelle, joita Kainuussa on valitettavasti kovin vähän. Kajaanissa niitä kaksi; Entringin ja Tokmannin pihassa olevilla RINKI-ekopisteillä. Muissa Kainuun kunnissa ei RINKI Oy:n järjestämää keräystä ole eikä tule. Muovipakkaukset jatkavat RINKI-ekopisteiltä matkaansa uusiokäyttöön. Niistä valmistetaan muoviteollisuudelle raaka-aineita, rakeisessa muodossa olevia muovigranulaatteja

Muut muovit, lukuunottamatta PVC-muovia, voidaan laittaa kodin energiajäteastiaan. Jos kotona ei ole energiajäteastiaa, voi muovit toimittaa Ekokympin lajitteluasemille tai Majasaaren jätekeskukseen. Ekokymppi vastaanottaa myös pakkausmuovia niissä kunnissa, joissa RINKI Oy ei ole järjestänyt muovinkeräystä. Kun on kerännyt esimerkiksi jätesäkkiin vain polttokelpoista muovia, se vastaanotetaan jäteasemilla maksutta. Nämä muovit hyödynnetään energiantuotannossa.

PVC-muovi on aina sekajätettä

Muovilajeissa on eroja. Jos pakkaus sisältää PVC-muovia, sitä ei saa laittaa muovinkeräykseen vaan oikea paikka on sekajäte. Muovin tunnistaminen on myös helppoa. Muovit merkitään mahdollisuuksien mukaan kolmion sisällä olevalla numerolla. Kolmonen on PVC-muovia. Jos merkintää ei muovissa ole, parilla helpolla kotikonstilla voi testata, sisältääkö muovi PVC:tä. Vesitestissä otetaan palanen muovia. Jos se kelluu, muovin voi laittaa muovinkeräykseen. Jos uppoaa, siinä on PVC.tä ja oikea lajitteluosoite on sekajäte. Toinen tapa testata on taivuttaa muovia. Jos se sisältää PVC:tä, taitoskohtaan jää yleensä valkoinen jälki. PVC-muovia on mm. puhallettavissa leluissa, sadevaatteissa, CD-levyissä ja viemäriputkissa. Elintarvikepakkaukset ja kelmumuovit eivät sisällä PVC:tä.

En ossoo, mitä teen?

Joskus muovin lajittelussa voi tulla tenkkapoo, eikä oikein tiedä onko kyseessä pakkaus, sisältääkö jäte PVC:tä tai jokin muu asia on epäselvä. Jäteneuvonta on hyvin organisoitua ja apua voi kysellä monista kanavista. Ekokympilta neuvoa voi kysyä puhelimitse p. 08 - 636 611, 08 - 636 615, etsiä tietoa nettisivuilta www.ekokymppi.fi tai erilaisista sosiaalisen median kanavista. Muovipakkauksiin liittyvissä kysymyksissä apua saa RINKI Oy.lta asiakaspalvelusta p. 0800 133 888 tai nettisivuilta www.rinkiin.fi

Paras tapa on tietenkin vähentää muovijätettä ja ostaa mahdollisimman vähän pakattua tavaraa.
@Marjut

Taloyhtiötutkimus 2016

KAINUUN SEKAJÄTE LÄHTEE POLTTOON LEPPÄVIRRALLE

Riikinvoima Oy:n Ekovoimalaitos valmistuu tänä kesänä Leppävirralle. Tällä hetkellä tehdään voimalaitoksella koepolttoja ja kainuulaisten sekajätteet lähtevät Leppävirralle ensi joulukuussa, jolloin myös varsinainen toiminta voimalaitoksessa alkaa. Käsitteenä sekajäte on hankala käsite, sillä se voidaan käsittää jätteeksi, johon voi laittaa kaikenlaista jätettä. Näin ei kuitenkaan ole. Oikein lajiteltu sekajäte on kuivaa jätettä. Sen seassa ei saa olla biojätettä, eikä myöskään metallia, lasia, vaarallista jätettä eikä sähkölaitteita. Kostea biojäte aiheuttaa korroosiota laitteistossa ja alentaa myös polton lämpöarvoa. Aivan turhaa on myös polttaa metallia ja lasia tai sähkölaitteita, puhumattakaan vaarallisesta jätteestä. Biojätteelle oikea paikka on kotipihan kompostori tai erilliskerättävälle biojätteelle Majasaaren jätekeskus. Muille edellä mainituille jätteille on olemassa keräyspisteitä, joiden kautta ne pääsevät hyötykäyttöön tai asianmukaisesti hävitettäväksi.

Kainuusta Leppävirralle lähtee polttoon vuosittain 8 miljoonaa kiloa sekajä­tettä. Tuon määrän kuljettaminen 250 km päähän on kallista, joten voisi toivoa, että täältä lähtevä jäte olisi oikein lajiteltua ja polttoon soveltuvaa sekajätettä. Teimme Ekokympissä sekajätteen koos­tumustutkimukset joulukuussa 2014 ja elokuussa 2015 Kajaanin ja Sotkamon alueilta otetuista sekajätenäytteistä. Kummassakin tutkimuksessa bio­jät­teiden osuus se­kajätteen painosta oli 33 %. Ekokympin jätehuoltomääräysten (2006) mukaan biojäte pitää lajitella kaikissa kiinteistöissä erikseen sekajätteestä, joten biojätteen määrä oli aika suuri. Tosin muuallakin Suomessa on saatu samanlaisia tuloksia, mutta se ei anna oikeutusta jatkaa samalla tavalla. Polttoon lähtevän sekajätteen joukossa olevan biojätteen osuus olisi tutkimuksiin nojaten noin 2,6 miljoonaa kiloa. Olemme laskeneet, että jos biojäte saatai­siin pois sekajätteen seasta, kainuulaiset säästäisivät lähes 300 000 euroa vuo­dessa. Muita polttoon soveltumattomia jätteitä oli tutkimusten mukaan keskimäärin 9 %. Yhteensä ei-toivottuja jätteitä oli keskimäärin 42 % sekajätepussien painosta. Se tekee noin 3,36 miljoonan kilon jätteen turhaa kuljettamista Leppävirralle vuodessa.

JÄTTEEN LAJITTELU EI OLE PIKKU ASIA

Kehottaminen jätteiden lajitteluun ei ole kiusaamista, vaan taustalla on isoja asioita. Jätteet laji­tellaan siksi, että ne saadaan kiertoon eli jollakin tavalla hyödynnettyä. Paras tapa on se, ettei jätettä synny ollenkaan, mutta tällä hetkellä jätteiden määrä, ikävä kyllä, koko ajan kasvaa. Hyvä olisi, jos jätteitä voisi käyttää uudestaan, josta hyvänä esimerkkinä ovat kirpputorit. Tärkeää on myös jätteiden uusiokäyttö. Metallin-, kartongin- ja paperinkeräys sekä lasipakkausten keräys tuottavat koko ajan uutta raaka-ainetta teollisuudelle. Jätteiden kierrätys tuottaa myös uusia innovaatioita ja kiertotalous pääsee kunnolla vauhtiin. Se tulee varmasti hyödyttämään myös kainuulaisia. Jätteen suuren määrän vuoksi on myös pakko polttaa jätettä, jolloin materia harmittavasti häviää, mutta tuloksena saadaan energiaa ja lämpöä. Kaatopaikat ovat historiaa. Moni ymmärtää sen, että jätteen lajittelun myötä saamme luonnonvaroja uudelleen käyttöön, koska niiden määrä on luonnossa rajal­linen. Moni ymmärtää myös sen, että omat sotkut pitää myös pystyä itse siivoamaan.

MISSÄ VIKA, ETTEI LAJITTELU ONNISTU?

Neljä huoneistoa käsittävien tai sitä suurempien taloyhtiöiden velvollisuutena on laittaa jätekatokseen vähintäänkin seka-, bio- ja energiajäteastiat. Usein taloyhtiöissä kerätään li­säksi paperia ja kartonkia. Jätekatokset ovatkin usein siistejä ja asianmukaisia. Silti lajittelu usein takkuaa. Kaikki asukkaat eivät tunnu tietävän, että sekajäte on kalliimpi jäte kuin energiajäte ja taas energiajäte kalliimpi kuin kar­tonki. Paperinkeräys on maksutonta taloyhtiölle. Biojäte ei ole halvimmasta päästä, mutta sekajätteen seassa se tulee kyllä kalliiksi. Sekajätteen hinta sisältää myös jäteveroa, jota muissa jätelajeissa ei ole.

Mistä sitten johtuu, että kaikki asukkaat eivät lajittele jätteitään? Usein kuulee moitittavan nuoria, ulkomaa­laisia, välinpitämättömiä tai laiskoja asukkaita. Monen mielestä taas vuokralaiset tai iäkkäät asuk­kaat eivät lajittele oikein. Lajittelevatko talon pitkäaikaiset asukkaat tarkemmin? Onko miesten ja naisten välillä eroja? Onko kyse ajan puutteesta, lajittelevatko kiireisiä vuosia elävät lapsiperheet jätteensä? Ovatko vuokranantajat vastuussa lajittelusta vai onko vastuu kokonaan vuokralaisella? Kenen vastuulla jäteasiat oikeastaan ovat taloyhtiössä? Minkälaiset lajitteluohjeet taloyhtiö antaa asukkaille? Mikä on isännöitsijätoimiston vastuu? Taloyhtiöiden vuosikokoukset eivät ole kovin suosittuja, vaikka oman talon asiat pitäisi kaiken järjen mukaan kiinnostaa asukkaita. Tiedottaminen isännöitsijän, taloyhtiön hallituksen, asukkaiden, jäteurakoitsijan, vuokranantajien ja kiinteistöhuol­lon välillä voi myös takkuilla. Onko kyse yksinkertaisesti vain siitä, että keittiön jäteastiat eivät vastaa jätekatoksen astioita? Ovatko jätekatoksen kyltit ajanmukaiset? Onko kyse tiedon puutteesta? Ekokympin neuvonnan ongelmana on se, että neuvontatilaisuuteen saapuu vain sellaisia asukkaita, jotka lajittelevat hyvin jätteensä. Tietoa on tarjolla, mutta onko kaikilla tietokonetta ja nettiyhteyttä? Tosin meille Ekokymppiin voi aina myös soittaa. Pitäisikö palata van­haan talonmies –systeemiin, jossa talonmies ojentaisi (pihaharjan avulla) asukkaita, jotka eivät lajittele jätteitään? Mitä jos jokainen joutuisi itse maksamaan roskapussista sen oikean hinnan, kuten Keski-Euroopassa on tapana? Ehkä sitten oivallettaisiin, mitä väärä lajittelu maksaa taloyhtiölle ja isommassa mittakaavassa yhteiskunnalle. Ehkä me vain olemme sen verran vara­kasta kansaa, että euroja voi laittaa roskiin. Säästäminen on monelle kirosana, kuluttaminen on niin kivaa.

Ekokymppi on parhaillaan toteuttamassa taloyhtiötutkimusta, jonka tarkoituksena on selvittää neljän kajaanilaisen taloyhtiön jätehuoltoa ja siihen liittyviä ongelmia sekajätteen lajittelussa. Taloissa on yhteensä 82 asuntoa ja 142 asukasta. Taloissa asuu sekä asunnon omistajia että vuokralaisia. Jokaisen taloyhtiön jätekatoksessa on ainakin yhdet seka-, bio- ja energiajäteastiat (energiajäte = palava jäte) sekä paperinkeräys. Kahdessa taloyhtiössä on kartongin­keräysastia ja kahdessa pahvinkeräys (Pahvi-Paavo). Teemme taloissa kartoituksia asuntojen jäteas­tioista ja lisäksi teemme kyselyjä lajittelusta. Otamme yhteyttä myös vuokranantajiin, isännöitsijöihin sekä jäteurakoitsijoihin.

Olemme tehneet ensimmäiset sekajätteen koostumus­tutkimukset taloihin. Haimme sekajäteastioiden sisällöt edellisenä iltana ennen niiden oikeaa hakupäivää. Jokaisen jäteastian hakuväli oli vähintään yksi viikko. Lajittelimme sekajätepussin sisällöt niin kuin ne olisi pitänyt alun perin lajitella. Lajittelimme sekajätteet 10:een eri jätelajiin, jotka olivat: oikein lajiteltu sekajäte, biojäte, energiajäte, paperi, kartonki, metalli, pakkauslasi, muu lasi, vaarallinen jäte ja sähkölaitteet. Yhteensä lajittelimme 126,36 kg sekajätettä. Ilahduttavaa oli huomata, että oikein lajiteltua ja polttoon soveltuvaa sekajätettä oli kuitenkin 67,4 kg eli aika paljon. Sekajätteen polttoon soveltumatonta jätettä eli biojätettä, metallia, pakkauslasia, muuta lasia, vaarallista jätettä ja sähkölaitteita oli 36 kg. Näille kaikille löytyy järkevämpi paikka kuin sekajäte. Loput 22,96 kg olivat energiajätettä, paperia ja kartonkia, jotka soveltuvat polttoon, mutta ovat hyödyllisempiä kierrätettynä uusiksi tuotteiksi.

Sekajätteen koostumustutkimuksessa, eikä koko taloyhtiötutkimuksessa ole tarkoitus vertailla taloyhtiöitä keskenään, sillä niin erilaisia taloyhtiöt tarkemmin katseltuna ovat. Jokaiselle taloyhtiölle tehdään oma raportti, mutta joitakin yleisiä huomioita sekajätteen koostumuksista voidaan kuitenkin tehdä myöhemmin. Tarkoituksena on tulosten perusteella tehdä laskelmia mahdollisista säästöistä, ja tehdä kehittämiseh­dotuksia taloyhtiöiden jätehuoltoon. Lisäksi asukkaita neuvotaan jätteen lajitte­lussa. Tarkoituksena on lopuksi tehdä malli, jonka avulla myös muita taloyhtiöitä neuvotaan jätehuol­lon kehittämisessä. Tutkimus valmistunee vuoden 2016 loppuun mennessä.

@Anu Koskela

"Hyvin pyyhkii" - lajitteluasemien asiakastyytyväisyyskyselyistä erinomaiset arvosanat

Asiakkaamme ovat erittäin tyytyväisiä lajitteluasemapalveluihin. Tämä selvitettiin asiakastyytyväisyyskyselyllä kesäkuussa kaikilla Ekokympin lajitteluasemilla. "Olemme aina saaneet erittäin hyvää ja ystävällistä palvelua ja neuvoja, jos on ollut jotain kysyttävää". "Aina ystävällinen ja asiantunteva palvelu". Kyselyssä parhaat arvosanat annettiin lajitteluaseman henkilökunnalle. Heitä pidetään asiantuntevina ja ystävällisinä.

"On erittäin hyvä, että eri jätelajeille on omat keräyspisteensä, koska meidän perhe ainakin haluaa pitää ympäristöstä huolta jatkuvasti". "Hyvä, että tällainen paikka on olemassa". Lajitteluasemien palveluita pidetään erittäin tarpeellisena. Asiakkaat kokevat, että kerättävien jätejakeiden määrä on sopiva, ja että lajitteluasemat ovat siistejä.

"Tienvarsiopasteet ovat vaatimattomia". Liikenne lajitteluasemalla arvioidaan sujuvaksi, mutta liikenneopasteet tienvarsillla eivät ole riittävät. Aukioloajat saavat eniten moitteita. Kaikki lajitteluasemat ovat avoinna kahtena päivänä viikossa ja kesäisin lisäksi joka toinen lauantai. "Kenellä työssäkäyvällä on aikaa viedä jätteet keskellä päivää?" . Asemille toivotaan lisäpäiviä ja enemmän iltapainoitteisia aukioloaikoja, jotta työssäkäyvät pystyisivät siellä paremmin asioimaan.

Yleisarvosana kaikilla lajitteluasemilla oli huippuluokkaa. Kaikki saivat arvosanaksi yli 4,48. Arvioinnissa ykkönen tarkoitti erittäin huonoa ja viitonen erittäin hyvää. Parhaat pisteet koko kyselyssä sai Vaalan lajitteluasema, ja hyvänä kakkosena oli Ristijärven lajitteluasema.

Kyselyitä lähetettiin yhteensä 610 kpl. Asiakkaat ovat aktiivisesti halunneet ilmaista mielipiteensä, sillä vastausprosentti oli 50,2 %.  Kyselyn avulla saatiin palautetta lajitteluasemien kehittämistarpeista. Olemme hyvillämme siitä, että pääsääntöisesti asiakkaat ovat tyytyväisiä palvelun laatuun ja saavutettavuuteen. "Jatketaan samaan malliin. "

Ekokympin lajitteluasemat ovat Hyrynsalmella, Kuhmossa, Paltamossa, Puolangalla, Ristijärvellä, Sotkamossa, Suomussalmella ja Vaalassa.

Lisätietoja asiakastyytyväisyyskyselystä:
asiakaspalvelupäällikkö Marjut Kinnunen
puh. 044 7100 120

Nuorisoa kalasteltiin verkossa - kesäkisasta hyviä kokemuksia

Kesäkurret Johanna ja Maisa Keränen

Viranomaisen ei tarvitse olla kankea ja tylsä. Ekokymppi osoitti sen, kun järjesti ennakkoluulottomasti nuorille suunnatun kesäkisan. Se toteutettiin kokonaisuudessaan verkkomaailmassa, sosiaalisen median kanavissa. Kaksi iloista kesäkurrea hoiti pestiä ansiokkaasti Instragramissa, Facebookissa ja blogeissa. Kisamateriaaliin voi tutustua Instagramin tilillä @ekokymppi

Kahden viikon kisassa oli jokaiselle kisapäivälle eri teema: #poiminroskan, #piirräkurre, #palaakopottu, #ekoriimi, #epicekofail jne... Osallistujat lähettivät Instagramiin teeman mukaan tägättyjä kuvia. Joka kisapäivälle arvottiin tai valittiin voittaja, joka sai palkinnoksi kaksi elokuvalippua. Valtaisaa some-menestystä ei koettu, mutta erittäin hyviä kokemuksia tällaisen kisan järjestämisestä kuitenkin saatiin. Koko kisan ajan saattoi bongata Kurre Kainuulaista eri tilaisuuksissa ja lähettää #kurreselfie:n Instagramiin tägättynä. Ensi vuonna jatketaan!

Kisameemejä:

@Marjut Kinnunen

Kahden maan kierrätystä

Meppinä viikot kuluvat Brysselissä ja näin saa kokemusta kotitalouden jätehuollosta kahdessa eri maassa.

Belgian jätehuolto on erilaista. Suomessa roskalaatikkoon tottuneena tuijotin hämmentyneenä ihmisiä eriväristen pussiensa kanssa. Oma suomalainen järjestelmä tuntui pussien kanteluun verrattuna yksinkertaiselta, mutta perehdyttyäni asiaan kyselemällä ja opiskelemalla, olen todennut, että ehkä meillä olisi miljoonakaupungin lajittelusta jotain opittavaa.

Kotitalousjätteiden keruun järjestää Brysselissä kaupungin puhtaanapitolaitos. Jätteet pyydetään lajittelemaan neljään eriväriseen muovipussiin: valkoiseen laitetaan sekajätteet, kuten ruoanjämät ja esimerkiksi lamput, kunhan ne on kääritty paperiin. Keltaiseen tulee paperi- ja kartonkijätteet ja siniseen muovijäte sekä alumiinipurkit ja – kannet. Vihreässä pussissa ulos viedään puutarhajäte – tässä kohtaa kannattaa muistaa, että Bryssel on melkoinen betoniviidakko eli puutarhajäte on lähinnä kukkamultaa ja ruukuista katkottuja kukanoksia.

Edellä kerrotuille pusseille on kaikille omat noutopäivänsä, jolloin pussit jätetään hyvissä ajoin ulos rakennuksen seinää vasten odottamaan. Suomesta tulleita vieraita ohjeistaessani muistan hyvin, miten vaikealta tämä tuntui aluksi, nyt huomaan kotona käydessäni kaipaavani erivärisiä pussejani. 

Brysselissä lajitellut roskat jätetään pussissa rakennuksen edustalle odottamaan kuljetusta.

Belgiassa jätteiden keruusta maksetaan pussien hinnoissa ja niitä saa ostettua erikokoisina lähes mistä tahansa kaupoista repäisyrulliin pakattuina. Muistin virkistykseksi pusseihin on vielä painettu, mitä jätettä mihinkin pussiin on lupa panna. Lajittelussa kannattaakin olla tarkkana, ettei tapahdu lipsahduksia. Itselleni ei ole vielä näin käynyt, mutta tiedän tapauksia, joissa kotiin on tullut 70 euron sakko höystettynä uhkauksella, että ensi kerralla sakko on vielä suurempi. Olemme pohdiskelleet avustajieni kanssa useaan kertaan, että kuinka ja kuka etsiväntyön kierrätyslaitoksella suorittaa, sillä aika harvoin pusseihin tulee laitettua mitään sellaista, jossa lukisi nimi ja osoite.

Mitä me voisimme sitten Suomessa ottaa tästä järjestelmästä itsellemme? Pidän järjestelmästä, jossa eri jätteet lajitellaan pusseihin jo kotona. Varsinkin muovi- ja kartonkijätepussit voisi laittaa keräykseen sinne meidän roskapönttöihin eri viikkoina, ja ruoka- ja sekajätteen tietenkin useammin. Tällä tavalla kierrättäisimme Suomessakin tarkemmin, mutta totta on, että se vaatisi jotain myös jätteitä hyödyntäviltä laitoksilta. Näen tässä hyötynä kuitenkin sen, että esimerkiksi muovia kierrättävät ja uudelleenkäyttävät yritykset saisivat näin raaka-ainetta paremmin, kun suuri osa siitä ei menisikään enää polttoon. Monta kertaa reissaan kesäisin Ekokympin Suomussalmen lajitteluasemalle yhden jos toisenkin nyssäkän kanssa. Ja kylläpä täytyy sanoa, että jos suomalaiset kierrättäisivät samalla innolla kaikki jätteensä, kuin into puutarhajätteen keräämiseen näyttää heränneen, niin eihän meillä isoa hätää olisikaan. 

Kotitaloudet voivat tuoda Ekokympin lajitteluasemalle noin 15 eri jätelajia. Palvelu katetataan vuotuisella perusmaksulla. 

Belgian systeemissäkin on heikkoutensa, sillä ruoka- ja sekajäte on kuumimpinakin kesäpäivinä lähes vuorokauden kadulla pussissa. Itse en ole vielä nähnyt rottia tai lintujen hajottamia pusseja jätteet kadulla levällään, onneksi, mutta ei sellainen tavatonta ole. Toisaalta, emme me ole Suomessakaan rotista vapaita varsinkaan nykyisin kaupungeissa. Ehkä suurin haitta on visuaalinen, joudun välillä perustelemaan järjestelmää vierailleni, mutta toisaalta pienten pihojen Brysselissä, jossa talot on rakennettu tiiviisti toisiinsa kiinni, en ihan heti keksi toisenlaistakaan järjestelmää, joka varsinkin toimisi yhtä hyvin. Kehitetään kierrätystä ja toimitaan yhdessä, jotta yhteiset resurssimme olisi mahdollisimman viisaassa käytössä.


@Merja Kyllönen
europarlamentaarikko
Kainuu