LAJITTELU ON KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ

Ekokympin toiminnan lähtökohtana on kestävä kehitys. Kestävä kehitys voidaan määritellä monella tavalla, mutta Gro Harlem Brundtlandin komission määritelmä vuodelta 1987 on ehkä parhain. Siinä sanotaan, että kestävää kehitystä on kehitys, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Tällä hetkellä meillä on tarpeita aivan liikaa. Me käytämme luonnonvaroja kohtuuttomasti ja se aiheuttaa koko ajan myös lisää jätteitä. Kainuussakin pelkkää sekajätettä syntyy noin 12 miljoonaa kiloa vuodessa.

Lajittelu on osa kestävää kehitystä ja kiertotaloutta.

Kestävä yhteiskunta tarkoittaa meitä kaikkia ja yhteisesti päätettyjä lakeja ja määräyksiä. Jätteen määrää voi jokainen vähentää turhaa kulutusta vähentämällä. Lisäksi tuottajien pitäisi parantaa tuotteiden laatua, että ne kestäisivät pitempään. Myös jo syntyneelle jätteelle voidaan tehdä jotain. Jätteen määrää voidaan vähentää käyttämällä jätteitä uudelleen. Tästä hyvänä esimerkkinä kirpputorit ja Rinki-ekopisteellä UFF:n keräysastiat. Voimme myös kierrättää lähes kaikkia kodissa syntyviä jätteitä.  Rinki-ekopisteelle voi viedä metallia, lasipakkauksia, kartonkia ja paperia. Kaikki lähtevät tuotantolaitoksiin uusiokäyttöön. Kajaanissa on myös neljä muovipakkausten keräyspistettä (Tokmanni Kasarminkatu, City-market, Prisma ja Entrinki). Näistä pakkausmuoveista tehdään uusiomuovia.

Jätteitä voidaan myös polttaa energiaksi. Energiajäte (palava jäte) tehdään Majasaaressa kierrätyspolttoaineeksi ja sekajäte lähtee polttoon Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitokseen Leppävirralle. Osa sekajätteestä lähtee Bodeniin Ruotsiin. 

Sekajätettä, joka menee ekovoimalaan energiakäyttöön.

Biojätteen paikka on oma kompostori tai kotitalouksista kerättynä Majasaaren jätekeskuksen biojätealue. Biojätteestä tehdään isoissa aumakomposteissa multaa. 

Muu lasi viedään Entrinkiin kuten myös sähkölaitteet. Muu lasi on aiheuttanut viime aikoina kysymyksiä. Mitä on muu lasi? Muu lasi tarkoittaa rikkinäistä juomalasia, lautasta, peiliä, ikkunalasia eli kaikkea muuta paitsi lasipakkausta. 

Lasimateriaaleja ei saa laittaa sekajätteeseen, vaan niille on omat paikkansa.

Vaarallisille jätteillekin on omat keräyspaikkansa. Vanhat lääkkeet voi viedä apteekkiin, paristot kauppaan, energialamput alan kauppoihin ja muut vaaralliset jätteet Majasaaren jätekeskukseen tai Entrinkiin. Ja palautuspullot ja –tölkit viedään tietysti kauppaan. Kaatopaikalle ei mene juuri mitään (mm. tuhkaa ja kiviainesta).

Kaikkein tärkein lenkki kierrätyksessä on kuitenkin jätteen lajittelu kotona. Jätteen lajittelu takaa sen, että jätteet pääsevät hyötykäyttöön. Jos kaikki laitetaan sekajätteeseen, seassa menee paljon jätteitä polttoon, joita olisi voitu käyttää paremmin hyödyksi uusiomateriaalina. Vääränlainen jäte (biojäte, metalli, lasi, muu lasi, sähkölaitteet ja vaarallinen jäte) sekajätteen seassa myös vaurioittaa polttolaitoksen laitteita ja aiheuttaa turhia kuljetuskustannuksia. Kaiken lisäksi sekajäte on taloyhtiölle ja siten myös asukkaalle kallein jätelaji, tätäkin kannattaa ajatella. Sekajätteen sekaan ei siis kannata laittaa kartonkia, paperia eikä energiajätettä. 

Kun lajittelet jätteesi, olet mukana kestävässä kehityksessä!

@Anu Koskela