Biojäte on peikko roskapussissa, sanoo Ekokympin orava Kurre Kainuulainen. Kurre tietää, että
Ekokympin jätetutkimusten mukaan kainuulaisen kotitalouden sekajätepussi sisältää biojätettä noin 30%.

”Kauhea määrä! Voi ei, biojäte pilaa kaiken, jos se on sekajätteen seassa!” 

Biojäte roskapussissa pilaa poltettavan sekajätteen
Vuoden kuluttua sekajäte päätyy poltettavaksi ja hyödynnettäväksi energiana. Se kuljetetaan Kainuusta Leppävirralle Riikinvoiman ekovoimalaitokseen. Polttoaineeksi päätyvä sekajäte ei saa sisältää biojätettä, lasia, metallia eikä vaarallista jätettä. Erityisesti biojäte aiheuttaa ongelmia, koska se on lämpöarvoltaan surkeaa, ja toisaalta ruokajätteen sisältämä suola on haitallista polttolaitoksen tekniikalle. Kuljetuskin tulisi kalliiksi, koska biojäte on painavaa.

Kainuussa Ekokympin jätehuoltomääräykset velvoittavat lajittelemaan biojätteen – velvoite koskee kaikkia asuinkiinteistöjä, myös loma-asuntoja. Lisäksi sekajäte on kuluttajalle kallista, koska käsittelymaksussa on rutkasti valtiolle tilitettäviä veroja, ensi vuonna jopa 70 euroa / tonni. Miksi siis täyttää sekajätepönttöä painavalla biojätteellä ja maksaa siitä kalliisti?

Biojätepeikko on saatava pois roskapussista!

Lajittele biojäte
Jos et vielä ole lajitellut biojätettä, nyt on aika aloittaa se. Lajittelu alkaa keittiöstä, jossa pitää olla keräysastia hedelmien ja vihannesten kuorille ja ruuantähteille ynnä muulle maatuvalle jätteelle. Keittiön bioastia voi olla esimerkiksi pieni sanko tai jätevaunussa oleva roska-astia, joka vuorataan maatuvalla pussilla tai sanomalehden aukeamalla. Biojäte viedään maatuvaan pussiin tai sanomalehden aukeamaan pakattuna pihan keräysastiaan. Jos kostea biojäte ei ole pakattu, se tarttuu roskiksen seinämiin ja aiheuttaa haju- ja kärpäshaittoja. Jos kompostoit itse biojätteet, pakkaamista ei tarvita.

Biojätteen erilliskeräykselle vaihtoehto on omatoiminen kompostointi. Sen aloittamiseksi tarvitset kompostorisäiliön, seosainetta ja talikon tai muun hämmennysvälineen. Säiliön pohjalle laitetaan ilmava kerros seosainetta tai risuja tms. Sen jälkeen kompostia täytetään kuten täytekakkua - biojätettä ja seosainetta vuorotellen. Tarvittaessa massaa hämmennetään. Jos kompostointi kiinnostaa ja tarvitset opastusta siihen, ota yhteyttä Ekokympin neuvojiin. Olemme täällä ihan sinua varten:)

Keittiön allas-kaapin biojäteastia voi olla esimerkiksi 3 litran sanko.

Vuoraa astia maatuvalla pussilla tai sanomalehden aukeamalla ja vie pakattu jäte pihan biojäteastiaan. 

Biojäte mullaksi tai biokaasuksi

Biojäte kuljetetaan Kainuun kiinteistöiltä Majasaaren jätekeskukseen kompostoitavaksi. Lopputuote, multa, käytetään jätekeskuksen maisemoinnissa. Tulevaisuudessa myös mädättäminen on yksi vaihtoehto, jolloin biojätteestä saadaan biokaasua energiakäyttöön. Sekajätteen seassa biojäte menee aivan hukkaan ja tulee meille kaikille kalliiksi. 

Taustalla biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto 

Lainsäädäntö ohjaa jätehuoltoa siihen suuntaan, että kaatopaikat häviävät lähes kokonaan Suomesta. Ensi vuoden alusta alkaen biohajoavaa jätettä ei saa enää sijoittaa kaatopaikalle. Tämä tarkoittaa sitä, että kaatopaikoille saa sijoittaa enää vain eristevilloja, mineraaliaineksia ja tuhkaa.

Kaatopaikkakielto on taustalla myös sille että, kainuulainen sekajäte kuljetetaan tulevaisuudessa Leppävirralle ekovoimalaitokseen, jossa tuotettu energia hyödynnetään Varkauden Aluelämpö Oy:ssä. Tällä hetkellä osa Kainuun sekajätteestä jalostetaan Ekokympissä kierrätyspolttoaineeksi ja osa loppusijoitetaan kaatopaikalle.

Kiitos!
Kun lajittelet biojätteen ja toimitat sen takaisin luonnon kiertoon, luonto ja kukkarosi kiittävät. Biopeikkoakaan ei enää näy, iloitsee Kurre. Kurre ja Ekokympin muut neuvojat antavat mielellään lisätietoa biojätteen lajittelusta ja muusta jätehuollosta. Ota yhteyttä info@ekokymppi, 08 636 615

@Sari Komulainen

Ekopisteet tuottajien vastuulle

Ekokympin tiedote 12.10.15 kertoo: 

Ekopisteillä kerättävät kotitalouksien pakkausjätteet – lasi, metalli ja kartonki – siirtyvät ensi vuoden alussa tuottajien vastuulle. Kainuussa tämä tarkoittaa sitä, että Ekokymppi ei enää ylläpidä ekopisteitä, vaan sinne kuuluvien jätteiden keräyksen ja kierrätyksen järjestäminen on pakkausten tuottajien vastuulla.

Tuottajat järjestävät pakkausjätteen keräyksen 1 850 RINKI-ekopisteellä koko maassa. RINKI-ekopisteet on tarkoitettu vain kotitalouksien pakkausjätteiden keräykseen. Jokaisessa 1 850 pisteessä kerätään vähintään kuitu-, metalli- ja lasipakkauksia, ja lisäksi 500 pisteessä muovipakkauksia.

Ekopisteiden ulkoinen ilme muuttuu
Lähes kaikki Kainuun kolmisenkymmentä ekopistettä säilyvät paikoillaan, mutta niiden ulkoiset ilmeet muuttuvat RINKI-ekopisteiden mukaisiksi. Kajaanissa vuoden vaihteessa poistuvia ekopisteitä ovat Kauppatori, Kuurna ja Vehkatie. Muualla Kainuussa Kontiomäen Siwan ja Ukkohallan ekopisteet poistuvat käytöstä. Yksittäiset lasin- ja metallinkeräyspisteet, joita on Kainuussa yhteensä 19 kpl, poistuvat käytöstä loka-marraskuun aikana. Paperinkeräys säilyy kaikilla ekopisteillä.

Kajaanin Vehkatien ekopisteen käyttäjät voivat saada korvaavan pisteen Kehräämöntielle, koska tuottajayhteisöt suunnittelevat uutta RINKI-ekopistettä yrityspuistoalueelle. Myös Vuokattiin on tulossa uusi RINKI-ekopiste.

Muovinkeräys Kajaaniin ja Sotkamoon
Tuottajayhteisöt ryhtyvät keräämään myös kotien muovipakkauksia. Kainuuseen tulee keräyspisteitä Kajaaniin ja Sotkamoon.

Lajitteluohjeet RINKI-ekopisteillä
Ekopisteiden lajittelusäiliöihin saa tuoda pakkausjätettä RINKI Oy:n lajitteluohjeiden mukaisesti:

Lisätietoa Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy:n sivuilta: www.rinkiin.fi

Blogin kirjoittaja kommentoi:

Meillä Kainuussa tämä uudistus ei oikeastaan muuta mitään. Lajitteluohjeet pysyvät samanlaisina ja lähes kaikki ekopisteet pysyvät paikoillaan. Lajitteluohjeista "lasi"-jätteestä lienee eniten kysymyksiä. Takavuosinahan lasinkeräykseen sai lasipurkkien lisäksi laittaa keramiikkaa, posliinia, peililasia ja jopa hehkulamppuja, koska nämä käytettiin hyödyksi maanrakentamisessa. Vuosi sitten lajitteluohje muuttui siten, että lasinkeräykseen kelpaa ainoastaan pakkauslasi eli lasipullot ja purkit. Nykyisellään lasipakkaukset päätyvät Englantiin uusiolasin valmistukseen, ja siksi oikea lajittelu on tärkeää. Keramiikka, posliini, peililasi ja tasolasi ovat ns. kunta-lasia, jonka kunta hyödyntää maanrakentamisessa. 

Pakkauslasi (lasipullot ja lasipurkit) > vie ekopisteelle

Kunta-lasi (keramiikka, posliini, tasolasi, peililasi, kristalli) > vie lajitteluasemalle / Majasaaren jätekeskukseen / Entrinkiin

Näillä mennään - vireää kierrätyssyksyä toivotellen

@Sari Komulainen

Tuikkujahti tulee taas!

Ekokymppi järjestää jälleen leikkimielisen Tuikkujahti-kilpailun peruskoululaisille Kainuussa. Kilpailussa kerätään käytettyjen tuikkukynttilöiden alumiinikuoria. Voittaja on luokka, joka kerää eniten tuikkukuoria oppilasta kohden. Tuikkujahti-kilpailu järjestetään Suomessa samanaikaisesti 13 jätelaitoksen alueella. Kisan tavoitteena on kannustaa koululaisia lajitteluun ja kulutustottumustensa tarkkailuun ja kehittää luovuutta ja sosiaalisen verkostoitumisen taitoja käytettyjen tuikkukuorien etsinnässä. Samalla pyritään tehostamaan metallin kierrätystä ja muuta jätehuoltoa.

Tuikkumatikkaa

Saaliin laskentaa viime talvena

Tuikkujahdin säännöt
- Kilpailuaika 1.11.2015– 31.1.2016.
- Ilmoittautuminen 1.–30.11.2015 klo 16.00 mennessä
- Tuloksen ilmoitus 1.2.2016 klo 16.00 mennessä.
- Kuoret lasketaan ja suhteutetaan luokan tai ryhmän oppilasmäärään. Voittaja on luokka/ryhmä, joka on kerännyt eniten tuikkukuoria/oppilas.
- Ryhmäkoko: vähintään 10 oppilasta, enintään 40 oppilasta.
- Kerätään vain tuikkukuoria, ei muita alumiinisia pakkauksia esim. roihujen kuoria.
- Tuikut on pakattava irrallaan vahvoihin jätesäkkeihin. Ei pikkupusseja säkin sisälle!
- Jahtiin voivat osallistua peruskoulun 0–9 luokat.
- Kilpailijaluokan on säilytettävä metallikuoria, kunnes Ekokymppi noutaa ne helmikuun 2016 aikana.

Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisellä lomakkeella, johon linkki oli avoinna marraskuun ajan Ekokympin nettisivuston pääaukeamalla. Tulokset julkistetaan perjantaina 5.2.2016 klo 10.00 Ekokympin ja Tuikkujahdin verkkosivuilla. Palkinnoksi voittajaluokalle/ryhmälle Ekokymppi antaa 300 euron rahapalkinnon. Toiseksi tullut luokka/ryhmä saa 200 € ja kolmas 100 €. Muiden osallistuneiden kesken arvotaan 100 euron rahapalkinto. Lisäksi jokaiselle jahtiin ilmoittautuneen luokan oppilaalle annetaan pieni Tuikkujahti-muisto. Kaikki kilpailijaluokat saavat osallistumisestaan diplomin.

Keräysvinkkejä jahtaajille:
- Tarkoitus ei ole lisätä tuikkujen kulutusta! Verkostoitukaa: kysykää tuikkukuoria naapureilta, työpaikoilta, ravintoloista…
- Kerätkää vain tuikkukynttilöiden kuoria, ei ulkoroihuja.
- Laskekaa tuikkukuoret ajoittain, jottei saalis ehdi kasvaa liian suureksi. Oppilaat voivat itse laskea tuikut. Tuikkukuorien laskemisesta voi tehdä hauskan oppimistilanteen kehittelemällä omia laskemista nopeuttavia tapoja.
- Kerätkää tuikkukuoret irrallaan vahvoihin jätesäkkeihin (ei pikkupusseja säkkeihin).
- Tuikkukuoria ei ole pakko litistää, mutta voitte tehdä sen halutessanne tilan säästämiseksi.
- Pienet steariinijäämät eivät haittaa. 

Tuikkujahti verkossa
http://www.tuikkujahti.fi/
www.ekokymppi.fi
www.facebook.com/Kurre Kainuulainen
www.facebook.com/Tuikkujahti


@Sari Komulainen

Uusimman jätetutkimuksen tulokset

Ekokympin uusimman jätetutkimuksen tulokset ovat selvillä. Elokuussa tehty tutkimus selvittää viime joulukuisen tutkimuksen tavoin polttokelpoisen jätteen, pakkauksien ja kierrätyskelpoisen materiaalin osuutta kainuulaisen kotitalouden roskapussissa.

Tulosten mukaan keittiöbiojätettä on sekajätteessä 27%, muovi- ja kartonkipakkauksia 25% ja oikeaa sekajätettä 18%. Muut jätelajit jäävät kaikki alle 10% osuuteen. Alla oleva taulukko kertoo tarkemmin jätelajijakauman. Tutkimusnäytteet on poimittu samoilta alueilta kuten viime joulukuussa eli Sotkamon ja Kajaanin jätekuormista. Sotkamon kuormat ovat taajama-alueelta ja Kajaanin kuormat sekä taajamasta että haja-asutusalueelta.

Tulokset ovat samansuuntaiset kuin joulukuun tutkimuksessa. Biojätteen määrä on luvattoman suuri. Lähtökohtaisesti sitä ei saisi olla sekajätteen joukossa lainkaan, koska Ekokympin jätehuoltomääräykset velvoittavat kaikkia asuinkiinteistöjä lajittelemaan biojätteen. Tulevaisuudessa biojätteen lajittelu on entistäkin tärkeämpää, koska vuoden päästä kainuulaisten sekajäte kuljetetaan ekovoimalaitokseen Leppävirralle. Jos kosteaa biojätettä on sekajätteen joukossa, huononee jätepolttoaineen lämpöarvo ja poltettavuus. Biojäte myös altistaa ekovoimalaitoksen kattilaa korroosiolle.

Lajittele biojäte 

Taloyhtiössä homma hoituu siten, että asukkaat lajittelevat jo keittiössä bioskat omaan keräysastiaan ja tyhjentävät sen pihalla olevaan biojäteroskikseen. Omakotitaloissa tehdään samoin, paitsi että vaihtoehtona keräysastialle voi olla oma kompostori. Loma-asunnoilla kompostointi - vaikkapa käymäläjätteen seassa - on toimiva ja helppo tapa käsitellä maatuva jäte omatoimisesti. Me Ekokympin neuvojat opastamme mielellämme kompostointiasioissa ja muissa jätehuollon ja lajittelun pulmissa. Ota yhteyttä Sariin tai Anuun!



Jätetutkimuksen loppuraportti valmistuu myöhemmin syksyllä. Sitä odotellessa voimme tehdä omasta ja läheisten elämästä mukavaa ja mielekästä: lajittelemme jätteet ja viemme ne oikeisiin paikkoihin, pidämme ekopisteet siisteinä ja toimitamme vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet Entrinkiin tai lajitteluasemille. Ja pidämme muutoinkin arvokkaasta elinympäristöstämme hyvää huolta. Aivan kuten itsestämmekin.
Kiitos.

@Sari

Lisätietoa Ekokympin jätetutkimuksista antaa Ekokympin neuvoja Anu Koskela p. 044 0710 067 

Minä ympäristökasvattajana

Ympäristö on lähellä ja kaukana. Lähiympäristö on kotiseutuani Kajaania ja Kainuuta ja myös Suomea. Ympäristö ulottuu maapallon joka kolkkaan. Se voi olla rakennettua ja ihmisen muokkaamaa. Luontokin on osa elinympäristöämme, ja siellä on aina jotain elollista kuten kasvillisuutta ja eläimiä.

Suloinen piikkipallo, siili, viihtyy kaupunkiympäristössä

Luonnon aarteita

Laakajärvi, Kajaani-Sotkamo

Luonto ja ympäristö ovat aina olleet minulle tärkeitä. Erityisesti metsä on aina ollut kiehtova paikka. Pikkutyttönä leikin metiköissä ja isona tyttönä opiskelin metsätalousinsinööriksi Rovaniemen metsäopistossa. Metsässä huomaan ja aistin ja ihmettelen. Tuoksuja, värejä, puita, kasveja ja maaston muotoja. Metsässä levotonkin mieli alkaa rauhoittumaan, ja on hyvä ja kevyt olla. Toisinaan teen hikilenkin metsäpoluilla koiran kanssa tai ilman. Kun toinen poikani oli kouluiässä, hän alkoi kutsumaan minua ”mehtäakkeliksi”. Tähän vuodenaikaan mehtäakkeli marjastaa. Pakastin täyttyy kesäisin ja syksyisin lakoista, mustikoista ja puolukoista.


Ihminen tarvitsee luontoa elämiseen. Hän tarvitsee kodin, ruokaa, juomaa ja lämpöä. Nykyään hän tarvitsee paljon paljon muutakin. Turhakkeitakin. Ihmisen perisynti, ahneus, pyörittää tätä maailmaa. Mutta miten pitkään?


Kaikki elämiseen tarvittava on otettava luonnosta, puhutaan luonnovaroista. Luonnonvaroja ovat esimerkiksi maaperästä louhittavat malmit, joista saadaan raaka-ainetta vaikkapa elektroniikkatuotteiden valmistukseen. Luonnonvaroja ovat myös metsiemme marjamaat, sienistä puhumattakaan. Ilman elollista luontoa ja luonnon antimia ei olisi elämää.


Entäpä tarvitseeko luonto ihmistä?

Mielestäni ei. Luonto tietää parhaiten. Ihminen voi luulla auttavansa luontoa, ja ehkä ne voisivat sopusoinnussa elääkin, mutta vain luonnonlakien mukaan.


Luonto ja puhdas ympäristö ovat itsessään arvoja. Niitä ei tarvitse eikä voi perustella muilla arvoilla. Me olemme riippuvaisia luonnosta ja ympäristöstämme, ja siksi niistä huolehtiminen on meidän jokaisen vastuulla. Ympäristökasvattajana tavoitteenani on, että kohderyhmäni sisäistäisi juuri tämän asian.

”On luonto mulle niin kaunis ja pyhä, se täytyy säilyä aina ja yhä” / Uppo-Nalle

@ Sari Komulainen

Dyykkaus kielletty!

Huolellisesti lajiteltu jäte on kiinnostava materiaali raaka-ainemarkkinoilla. Tästä on hyvä osoitus vastikään Helsingin seudulla paljastanut sähkö- ja elektroniikkaromun rosvokopla. Lajitteluaseman hoitajat pettivät kuntalaisten ja työnantajansa luottamuksen, kun välittivät kuntalaisten lajitteluasemille jätteenä tuomia laitteita eteenpäin hyötymistarkoituksessa. Tapauksesta on meneillään rikostutkinta ja lisäksi tietysti selvitellään työntekijän työsuhteeseen liittyviä asioita. Kyse lienee pahemman luokan dyykkausrikoksesta.

Ekokymppi valvoo aluekeräyspisteiden tapahtumia valvontakameroilla.

Dyykkaus on aina kielletty
Kun asiakas toimittaa jätteensä keräyspisteisiin, joko miehittämättömiin ekopisteisiin tai aluekeräyspisteisiin tai miehitetyille jäteasemille, jätteen haltijaksi muuttuu jätelaitos. Toinen asiakas ei saa ottaa keräysvälineistä jätteitä omiin tarpeisiinsa. Jätteentuoja on jo tehnyt päätöksen siitä, että ko. materiaali on jätettä ja luovuttanut sen jätelaitoksen käsiteltäväksi. Vaikka ko. tuote olisi kierrätys- tai käyttökelpoinen, ei sitä voida luovuttaa toiselle asiakkaalle eikä sitä saa itse mennä ottamaan keräysastiasta. Jätteentuojan päätöstä on kunnioitettava jo henkilökohtaisuuden suojankin vuoksi. Jätelaki tukee tätä asiakkaan suojaa, ja se määrittelee, että keräysvälineeseen jätetty jäte on jätteenkäsittelijän omaisuutta. Jos keräysvälineestä kerää jätteitä itselleen, se voi olla rikos tai siihen luokiteltava rike. Dyykkaus on siis aina kielletty.

Kameravalvonta paljastaa dyykkarit
Ekokympin keräyspisteillä on silloin tällöin tullut esille tapauksia, joissa jätepusseja on avattu ja tutkittu onko niissä mukaan otettavaa jätettä. Näitä tapauksia on tullut tietoisuuteen miehittämättömillä keräyspisteillä. Kameravalvonnan avulla tapauksiin puututaan aktiivisesti, ja asiakas saa tällaisesta toiminnastaan huomatuksen. Miehitetyillä asemilla eli Majasaaren jätekeskuksessa ja kuntien lajitteluasemilla valvonta on tältä osin helppoa, koska aukioloaikoina on aina henkilökuntaa paikalla.

Harkitse ja kierrätä
Joskus dyykkauskielto tuntuu kohtuuttomalta, kun hyvääkin tavaraa on toimitettu jätteeksi. Niinpä jokaisen tavaransa poisheittävän kannattaa ensin harkita, kelpaisiko tuote vielä kierrätykseen, toimittaa se kierrätyskeskukseen tai kirpputorille tai lahjoittaa eri kanavia pitkin sitä tarvitsevalle. Netti on pullollaan erilaisia sivustoja, joissa voi myymällä tai lahjoittamalla päästä eroon itselle tarpeettomasta tavarasta. Allekirjoittaneella on erittäin hyviä kokemuksia esimerkiksi Facebook-sivustoista, jonne voi tehdä ilmoituksen, jopa kuvien kanssa, ylijäämätavarasta. Akvaariot, urheiluvälineet, valaisimet, matonkuteet ja muut roinat ovat vaihtaneet nopeasti omistajaa hyvässä hengessä.

@ Marjut

Recycling Roadshow

Joukko aktiivisia kainuulaisia nuoria järjesti kansainvälisen kierrätysaiheisen kiertueen Kainuun alueella 18.-28.8.2015. Kiertue oli huipennus pitkään kestäneelle suunnitteluvaiheelle, sillä jo noin vuosi sitten Launch Pad –nuoria saapui Ekokympin toimistolle keskustelemaan mahdollisesta sponsoroinnista. Kierrätys on Ekokympin yksi perusajatuksista, joten totta kai lähdimme mukaan.

Nuoret toimivat reippaasti ja asiat alkoivat edetä. Seuraava kokous, jossa Ekokymppi oli mukana, pidettiin Sotkamossa Heikkilän tilalla maaliskuussa 2015. Hankkeen rahoittajaksi saatiin kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaation CIMO (opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto) ja hanke sai rahoituksen Erasmus+ -ohjelman kautta. Ekokymppi sponsoroi myös, mutta huolehdimme myös oppimisen asiasisällöistä ja osallistuimme tapahtumiin.

Ekokymppi oli mukana nuorten ja heidän ohjaajiensa Monikan ja Katian kanssa tekemässä kiertueelle oppimiskirjasta (workbook), jossa nuorille kerrottiin muun muassa Suomesta ja suomalaisuudesta. Ekokympin osuutena kirjasessa oli kertoa kierrätyksestä ja Ekokympin toiminnasta.

Sitten olikin jo elokuun 18. päivä ja suomalaiset Recycling roadshow –nuoret ottivat vastaan vieraat Unkarista, Slovakiasta ja Espanjasta. Kustakin maasta saapui 10 nuorta. Kiertue alkoi Suomussalmelta, jossa nuoret asettuivat aluksi Juntusrannalle ja kävivät mm. Raatteenportissa. 

Ekokympin neuvojat Anu ja Sari aloittivat neuvontatyön kiertueen kolmantena päivänä eli 20.8. Anu piti esitelmän The life of a Plastic Bottle ja Kurre Kainuulainen piti luennon välillä jumppatauon. Kaikilla tuntui olevan hauskaa.




Nuoret siirtyivät Juntusrannasta kolmantena päivänä Ämmänsaareen, jossa oli neljäntenä päivänä eli 21.8. kierrätystapahtuma. Kierrätystapahtumassa Suomussalmen lukion kentällä oli pöytiä, joissa nuoret esittelivät omia kierrätysideoitaan. Tapahtumassa oli myös räppäreitä räppäämässä, taikuri taikomassa ja tietysti myös Kurre Kainuulainen kertomassa kierrätyksestä. Tapahtumassa kävi oppilaita Ruukinkankaan koululta ja myös lukiosta. Aurinko paistoi täydeltä terältä, Kurrella oli vähän kuuma kesäpuvusta huolimatta. Kaikki sujui kuitenkin hyvin ja päivä oli mukava.




Seuraavana päivänä nuoret tutustuivat Hyrynsalmella Kaunislehto-museoon ja Mustarinda-taloon ja sitä ympäröivään luontoon. Sitten olikin vuorossa Kuhmo.

Seuraavan kerran Ekokymppi ja Kurre oli mukana 24.8. Kuhmossa, jonne nuoret olivat saapuneet pitämään kierrätystapahtumaa Tuupalan koulun kentälle. Tuupalan koululaiset ja Kuhmon lukion oppilaat saivat tutustua nuorten kierrätysideoihin ja muutenkin toisiin kulttuureihin. Kurre oli myös paikalla ja kertoi mitä sekajäte oikeastaan on. Oppilaiden piti kertoa palautettavalla kyselyllä mitä olivat oppineet tapahtumassa. Kurren kohdalla oli muun muassa maininta, että purkka on sekajätettä. Hyvä!




Seuraavana päivänä eli 25.8. olikin sitten nuorten vuoro tulla Majasaareen vierailulle. Neuvojat Anu ja Sari ottivat vieraat vastaan. Ohjelmaan kuului Ekokympin toiminnan esittelyä Majasaaren toimistolla powerpoint –esityksen avulla sekä Majasaaren jätekeskuksen toiminnan esittelyä kierroksella. Vieraat saivat jäätelöä ja mehua, mikä varmasti oli mukavaa, sillä taas oli aika lämmin päivä.





Kurre oli vielä mukana seuraavan päivän eli 26.8. tapahtumassa Kajaanin kierrätyskeskus Entringissä. Tapahtumassa Kurrekin näki vieraiden tanssiesityksiä, jotka olivat kyllä tosi mukaansatempaavia. Kurre jakoi taas lajitteluvinkkejä tapahtumassa.





Nyt ovat vieraat jo lähteneet kotimaihinsa. Recycling Roadshow oli mukava tapahtuma ja hienoa, että nuoret itse suunnittelivat ja toteuttivat tapahtuman. Kunnia ja kiitos kuuluu teille Launch Pad- tiimi: Katariina, Heidi, Elna, Minttu-Essi, Aada, Réka, Anni, Viivi ja Jenni. Mukana kaikessa olivat myös Monika ja Katia taustatukena. Kiitos!

@Anu Koskela