Uutiskirje Ekoaviisi 1 / 2016

Ekopisteet RINKI Oy:lle

Tuikkujahdin loppukiri alkaa

Ekopisteet siirtyvät Ekokympiltä RINKI Oy:lle
Ekokympin ekopisteet siirtyvät 1.1.2016 Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n vastuulle. Syynä tähän on jätelaissa määritelty pakkausjätteen tuottajavastuu, jonka perusteella tuottajayhteisön on järjestettävä pakkauksien hyötyjätekeräykset. Ekopisteverkosto ja lajitteluohjeet säilyvät Kainuussa lähes ennallaan.

RINKI Oy:n asiakaspalvelu p. 0800 133 888 ma-pe klo 07-21 ja la 09-18 tai asiakaspalvelu@rinkiin.fi (suomeksi) ja service@rinkiin.fi (ruotsi ja englanti). Lajitteluohjeet ja muut lisätiedot www.rinkiin.fi

Käyttökelvoton tekstiili on sekajätettä
Tekstiilijätteet lajitellaan jatkossa sekajätteeseen, kun ne aiemmin ovat olleet energiajätettä. Muutos johtuu käsittelyteknisistä syistä. Tutustu Ekokympin lajitteluohjeisiin>

Kesäpesti nuorille hakuun pian

 
Kesäpesti haussa nuorille #ekokätköily
Ekokymppi järjestää kesäkuussa Snapchatissa Ekokätköily-kisan. Siihen liittyen Ekokymppi tarjoaa kesätyötä kainuulaiselle 15-25-vuotiaalle nuorelle. Hakuaika on 25.1.-12.2.2016. Työhakemuksena riittävät yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, syntymävuosi) ja neljä itse otettua kuvaa. Työhakemus tallennetaan nettisivulle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin. Lue lisää> 

Jäteöljyjen ja akkujen vastaanotto päättyy Juntusrannan TB:llä
Jäteöljyjen ja ajoneuvoakkujen vastaanotto päättyy Juntusrannan Teboililla Suomussalmella. Myös lasinkeräyslaatikko poistuu. Jatkossa lasipakkaukset tulee viedä kaupassa asioidessaan Rinki-ekopisteelle. Vaaralliset jätteet otetaan kotitaloudelta maksutta vastaan Suomussalmen lajitteluasemalla, Moisiovaarantie 17.

Tuikkujahdissa mukana 33 luokkaa
Tuikkujahtiin ilmoittautui Kainuussa 33 luokkaa, joissa on yhteensä 630 oppilasta. Jahdin viimeinen kuukausi alkoi, ja tulokset julkistetaan perjantaina 5.2. klo 10.00. Ekokymppi palkitsee voittajaluokan 300 euron rahapalkinnolla. Myös kakkos- ja kolmossijat palkitaan. Lue lisää>

Elokuun jätetutkimuksen loppuraportti valmistunut
Viime elokuussa tehdyn jätetutkimuksen loppuraportti on valmistunut Tulokset ovat melko lailla samanlaiset kuin viime vuoden joulukuun tutkimuksessa. Molemmat tutkimukset selvittivät polttokelpoisen jätteen, pakkauksien ja kierrätyskelpoisen materiaalin osuutta sekalaisessa yhdyskuntajätteessä. Tutustu raporttiin>

Palaako pottu?
Ekokymppi jatkaa kampanjointia biojätteen lajittelun puolesta. Kampanja näkyy tapahtumissa, verkkosivuilla ja somessa sekä kuuluu radiossa pitkin kevättä. Tavoitteena on lisätä biojätteen lajittelua omaan kompostiin tai erilliskeräykseen ja taata mahdollisimman hyvälaatuinen sekajäte, jonka hyödyntäminen ekovoimalaitoksen polttoaineena alkaa loppuvuonna.

Jäteveronkorotus nostaa loppusijoitettavien jätteiden tonnitaksoja 
Ekokympin yhtymäkokous päätti 27.11.2015 kokouksessaan, että Ekokympin jätetaksassa nostetaan vastaanottohintoja jäteveron korotuksen verran (15€/tonni). Jäteveron osuus tulee olemaan loppusijoitettavien jätteiden osalta 70 €/tonni. Vuosimaksuihin ja hyödynnettäviin jätteisiin jäteveron korotuksella ei ole vaikutusta. Vastaanottohinnat 2016 ja astiakohtaiset käsittelymaksut 2016>

Vuosikalenteri jaettu joka kotiin
Ekokympin vuosikalenteri 2016 on jaettu kainuulaistalouksiin sekä Kainuun ulkopuolella asuville mökin omistajille. Ekokympin kalenteri on julkinen tiedote, joka sisältää tärkeää tietoa jätehuollosta Kainuussa. Ota kalenteri talteen! Kalenteri 2016>

Uudenvuoden tinat ovat vaarallista jätettä
Mikäli valoit tinoja uutena vuotena, kannattaa ottaa ne talteen ja sulattaa seuraavana vuonna uudelleen. Muussa tapauksessa tinat on vietävä vaarallisen jätteen vastaanottoon, kuten lajitteluasemille tai Kajaanin Entrinkiin.

Entäpä joulukuusi? Miten se hävitetään? Voit joko pilkkoa sen poltettavaksi tai viedä maksutta lajitteluasemalle. Kajaanissa maksuton vastaanottopaikka on Risu-Mattila, Vuoreslahdentie 191. Katso aukioloajat täältä. Muut jouluroskien lajitteluohjeet voit tarkistaa tästä.

Hyvää alkanutta vuotta 2016
toivottelee Ekokymppi

@ Sari Komulainen

Lajittele biojäte!

Terveisiä lajitteluasemalta

Joulunpyhien jälkeen neljä Ekokympin lajitteluasemaa avasi porttinsa maanantaina; Hyrynsalmen, Paltamon, Sotkamon ja Puolangan asemat. Sotkamon asemalla oli varmasti vilkkainta, koska siellä saattaa kuuden tunnin aikana käydä toistasataa asiakasta. Paltamon lajitteluasemalla kävi het ensimmäisen puolen tunnin aikana jopa kymmenen asiakasta. Hyrynsalmen ja Puolangan asemat elivät tavanomaista elämäänsä - enemmän tai vähemmän hiljaiselossa.

Vuoden vaihde tuo muutoksia lajitteluasemille siten, että kartonkijätteen keräysvälineet poistuvat kokonaan. Tämä johtuu siitä, että kotitalouksien pakkauskartonkien jätehuolto- ja kierrätysvastuu siirtyy Ekokympiltä Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:lle. Kotitalouksien tulee viedä pakkauspahvit ja -kartongit RINKI-ekopisteille. Jos kuitenkin pahvia sattuu lajitteluaseman kuormassa olemaan, ne otetaan maksutta vastaan energiajätteen keräykseen. Yrityksille palvelu on maksullista kuten tähänkin asti.

Lajitteluasema on nimensä mukaisesti paikka, jossa erilaiset jätteen lajitellaan eri keräysvälineisiin tai kasoihin. Kuorma kannattaa tehdä ja järjestellä jo kotona, jotta purkaminen on helpompaa. Miten kotona sitten tehdä tuo lajittelu? Siihen löytyy ohjeita "Lajitteluasemat palvelevat 2016"-oppaasta, www.ekokymppi.fi > Keräyspisteet ja aukiolo > Lajitteluasemat  Entäpä mitä palvelu maksaa? Useimmin asiakas selviää kiitoksella, koska kodin vaaralliset jätteet, sähkölaitteet ja hyötyjätteet kuten metalliromut, puutavarat ja keramiikkajätteet otetaan maksutta vastaan. Vain sekajäte ja energiajäte ovat maksullisia. Hinnat löytyvät myös oheisesta oppaasta.

Tämän mainion jätteen vastaanottopalvelun saa jokainen kainuulainen kiinteistö vuotuisella "perusmaksulla", joka vaihtelee 7 - 28 euron välillä riippuen kiinteistötyypistä ja asukasmäärästä.

Neuvojana käyn silloin tällöin lajitteluasemilla, ja joka kerta siellä oppii jotain uutta. On myös mukava tavata asiakkaitamme silmästä silmään. On hienoa nähdä, miten tottuneesti asiakkaat toimivat lajitteluasemalla ja miten hyvin he osaavat lajitella jätteensä. Niinikään lajitteluaseman hoitajat ovat todellisia jätealan ammattilaisia, jotka tekevät äärettömän tärkeää työtä. Kiitos heille ja kiitos teille, hyvät asiakkaamme, kuluneesta vuodesta ja Hyvää Uutta Vuotta!

@ Sari

Jätteen vähentäminen ja lajittelu jouluna

Vältä joulun ikävä kääntöpuoli eli pursuavat roskikset. Anna lahjasi ilman ylenpalttisia

kääreitä ja lahjanaruja. Käytä esimerkiksi värikästä kangasta tai lahjapussia kestokääreenä.
Suosi aineettomia lahjoja ja anna joululahjaksi vaikka lastenhoitoapua, asiointiapua
ikäihmiselle, lumitöitä, pihanhoitoa tai lupaus leipoa pullaa. Myös lahjakortti
kampaamoon, kauneushoitolaan, hierojalle tai jalkahoitoon ilahduttaa varmasti.
Ole tarkkana ruokaostoksilla ja hanki vain tarvittava määrä ruokaa. Jos jouluaterioilta
jää ruokaa, pakasta se myöhemmin syötäväksi tai tee riperuokaa.

Joulujätteiden ABC

 
Sähkökynttiläsarjat ja jouluvalokaapelit ja muut sähkölaitteet viedään Kajaanissa
Entrinkiin ja muissa Kainuun kunnissa Ekokympin lajitteluasemille (maksuton vastaanotto). Myös useimmat kauppaliikkeet ottavat vastaan rikkoontuneita sähkölaitteita.
Vanhat paristot viedään paristonkeräyslaatikkoon, joita on paristoja myyvissä kauppaliikkeissä.
Lisätietoja www.recser.fi .

Palaneet hehkulamput, loistelamput, energiansäästölamput ja led-lamput
Palaneet hehkulamput ovat sekajätettä. Loistelamput, energiansäästölamput ja ledlamput
ovat sähkölaiteromua - vie ne Kajaanissa Entrinkiin ja muissa kunnissa Ekokympin
lajitteluasemille (maksuton vastaanotto).

Vanhat lelut, joissa on paristo / akku tai sähköjohto, kuuluvat sähkölaitteiden keräyspisteeseen.
Laita ehjät muoviset lelut kierrätykseen ja rikkonaiset sekajätteeseen.

Tuikkukynttilöiden ja ulkotulien foliot voit viedä tyhjinä ekopisteelle metallin keräykseen.

Joulukalenterit ja joulukortit ovat energiajätettä. Ellei energiajäteroskista ole, laita ne
sekajätteeseen.

Joulukuusen voit viedä maksutta lajitteluasemalle tai Kajaanin Risu-Mattilaan. Kuusen
voit myös polttaa pilkottuna ja kuivattuna omassa tulisijassa. Taloyhtiöt antavat yleensä
omat ohjeensa joulukuusien hävittämisestä.

Kinkun luut ovat sekajätettä ja lihatähteet biojätettä.
Kinkun paistolientä ei saa kaataa viemäriin tai vessanpyttyyn, sillä se tukkii putket.
Imeytä kinkkurasva käytettyihin lautasliinoihin tai jähmetä se ulkona ja laita sen jälkeen
biojäteastiaan.

Laatikkovuoat (folio) voit viedä ekopisteelle metallinkeräykseen.

Kartonkipakkaukset voit viedä ekopisteelle tai laittaa taloyhtiön kartonki- tai energiajäteastiaan.

Muovipussit, kuplamuovi ja styrox
Muovi kuuluu energiajätteeseen. Jos sinulla ei ole omaa energiajäteroskista, voit viedä
polttokelpoiset muovit maksutta lajitteluaseman tai jätekeskuksen muovinkeräykseen.
Muussa tapauksessa ne laitetaan omaan sekajäteroskikseen.

Lahjapaperit ja lahjanarut kannattaa ottaa talteen ja käyttää seuraavana jouluna uudelleen.
Jätteenä ne ovat energiajätettä. Ellei energiajäteroskista ole, laita lahjapaperit ja
-narut sekajätteeseen. Aina kannattaa kuitenkin litistää ja sulloa lahjapaperit pienempään
tilaan - esimerkiksi maitopurkkiin mahtuu muovipussillinen lahjapaperia!

Uuden vuoden tinat kannattaa ottaa talteen ja käyttää uudelleen seuraavana vuonna.
Jätteenä tinat hävitetään viemällä ne lajitteluasemalle / jätekeskukseen vaarallisen
jätteen keräykseen.

Ilotulitteet ja räjähteet on käyttämättöminä vietävä poliisilaitokselle. Räjähteiden jäännökset
laitetaan energia- tai sekajätteeseen.

Ekokymppi jouluna

Ekokympin toimisto, lajitteluasemat ja Majasaaren jätekeskus palvelevat uudenvuodenaattona

31.12. normaalisti. Jouluaattona, joulupyhinä, uudenvuodenpäivänä ja loppiaisena toimipisteet

ovat suljettuina. 

Hyvää ja rauhallista joulua!

@ Sari Komulainen

Kesätyöpaikka Snapchattaajalle

Ekokätköily-kisa toteutetaan Snapcahtissa

EKOKÄTKÖILY -kisa

Ekokymppi järjestää kesäkuussa Snapchatissa Ekokätköily-kisan. Tarjoamme kisan järjestämisestä kuukauden kesäpestin kainuulaiselle nuorelle. Sinä 15-25 –vuotias nuori, joka hallitset snapchattailun, olet luova, rohkea, ennakkoluuloton ja sosiaalinen, haluamme sinut meille töihin! Suunnittelet ja toteutat yhdessä viestintätiimimme kanssa mullistavan Snapchat-kisan, jossa valloitamme sosiaalisen median riemukkaalla idealla.

TYÖNHAKU

Työhakemukseksi toimita yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, syntymävuosi) ja neljä itse ottamaasi kuvaa, muita tietoja ei tarvita. Kuvien aihe on vapaa, mutta vinkiksi kerromme, että kannattaa tutustua Ekokympin toimintaan nettisivuillamme www.ekokymppi.fi. Työhakemus täytyy olla sellaisessa muodossa (esim. doc, docx, pdf, ppt, rtf), että se on tulostettavissa yhdelle A-neloselle. Työhakemus tallennetaan tietylle nettisivulle, jonka osoite ilmoitetaan myöhemmin Ekokätköilyn facebook-sivulla, kannattaa seurata sitä. Hakuaika on 25.1.-12.2.2016. Kesäpesti alkaa viikoilla 22-23, tarkempi aloitusajankohta sovitaan valitun kanssa. Palkka on 1.000 €/kk.

Kesäpestiä voi hakea myös työparina, jolloin molempien hakijoiden yhteystiedot kirjataan työhakemukselle. Palkka jaetaan työparin kesken.

KISAN RAAMIT VALMIINA

Ekokätköily -kisassa on tarkoitus etsiä päivän aikana julkaistavien kuvavinkkien avulla tietty jätehuoltoon liittyvä paikka, asia tai joku muu kohde. Kesäpestin pari ensimmäistä viikkoa käytetään suunnitteluun ja parin viimeisen viikon aikana järjestetään itse kisa. Kohteita vaihdetaan esimerkiksi parin päivän välein, ja oikeiden vastanneiden kesken arvotaan palkintoja. Kisan raameja on tähän saakka pohdittu, loput suunnitellaan kesäpestiläisen kanssa, joten villejä ideoita häneltä kaivataan. Kesäpestiläinen hoitaa kilpailun toteuttamisen, kuvavinkit, vastaukset ja tiedottamisen sosiaalisessa mediassa.

LISÄTIETOJA VERKOSTA

Lisätietoja työhausta voi kysellä facebook kautta Ekokätköily-tapahtuman sivulla (järjestäjänä Kurre Kainuulainen). Seuraa kisavalmisteluja myös muualla somessa (facebook Kurre Kainuulainen, snapchat Ekokymppi, blogi www.ekoaviisi.blogspot.fi, twitter @ekokymppi).

@Marjut

Yhtymäkokous vahvisti jätetaksan ja talousarvion

Kainuun jätehuollon kuntayhtymän yhtymäkokous kokoontui perjantaina 27.11.2015 päättämään vuoden 2016 jätetaksasta ja talousarviosta. Toimintaa jatketaan entisten linjausten perusteella. Tulevat muutokset ovat olleet tiedossa jo pitkän aikaa, joten niiden vaikutukset ensi vuoden toimintoihin on helppo ennakoida.

JÄTEVERONKOROTUS NOSTAA TONNITAKSOJA

Jäteverolakiin on tehty esitys, jonka mukaan loppusijoitettavien jätteiden jäteveroa korotetaan 15 €/ tonni, jolloin jäteveroa peritään 70 €/tonni. Yhtymäkokous on päättänyt, että Ekokympin jätetaksassa nostetaan vastaanottohintoja jäteveron korotuksen verran. Edellytyksenä korotukselle on se, että eduskunta hyväksyy jäteveron korotuksesta tehdyn lakimuutoksen. Vuosimaksuihin ja hyödynnettäviin jätteisiin jäteveron korotuksella ei ole vaikutusta. Vakituisen henkilöstön  määrä pidetään ennallaan, vaikka kuntayhtymän työntekijöitä on jäämässä eläkkeelle. Ostot toteutetaan kilpailutuksien kautta tehtävillä ostopalvelusopimuksilla.

SEKAJÄTTEET JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEEN

Toiminnallisesti isoin muutos tapahtuu jätteenkäsittelyssä. Sekajäte kuljetetaan Varkauteen Riikinvoima Oy:n ekovoimalaitokseen kesäkuusta alkaen. Riikinvoima Oy on jätteenpolttolaitos, joka tuottaa sähköä ja kaukolämpöä. Ekokymppi on osakkaana Riikinvoima Oy:ssä.

Jätemäärien on muutoin arvioitu pysyvän aiemmalla tasolla, sekajätteen osalta käsittelymenetelmät vain muuttuvat. Erilliskerätty energiajäte ja osa sekajätteestä käsitellään omana toimintana kuten ennenkin.

UUSI JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Majasaaren jätekeskuksen jätevesienkäsittelyä uudistetaan. Jätevedenpuhdistamon kapasiteetti eikä tehokkuus ole riittävää tulevaisuutta ajatellen, joten vesienkäsittely vaatii uuden laitoksen. Vanha vesienkäsittelylaitos on jo kymmenen vuotta ja mitoitukseltaan liian pieni.  Laitoksen arvioitu kokonaishinta on 850.000 €. Muita merkittäviä investointeja ei vuodelle 2016 ole suunnitelmissa.

Faktaa:

• Yhtymähallitus käyttää ylintä päätäntävaltaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymässä.
• Yhtymähallituksessa on edustaja kaikista kuntayhtymään kuuluvista kunnista.
• Yhtymäkokous kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Loppuvuoden kokouksessa vahvistetaan mm. seuraavan vuoden jätetaksa ja talousarvio. Kevään kokouksessa mm. hyväksytään tilinpäätös ja tehdään muita ajankohtaisia päätöksiä.
• Ekokympin toimitusjohtaja toimii esittelevänä virkamiehenä yhtymäkokouksissa.

Lisätietoja yhtymäkokouksen päätöksistä toimitusjohtaja Jukka Oikarinen p. 044 7100 070.

@ Marjut

Kestävämpää joulua

JOULU

Joulu on suomalaisten tärkein vuotuisjuhla. Nykyinen joulu on peräisin 1800-luvun kaupungissa asuvien säätyläisten joulusta. Koti haluttiin koristella, joulukuusi tuotiin sisälle ja siihen hankittiin koristeet Saksasta. Kuusi sai tuolloin oksilleen myös kynttilät. Monet nykyiset jouluruuat ja leivonnaiset saivat paikkansa jo tuon ajan säätyläisjoulussa. Joulupukki tuli kotiin antamaan lahjoja. Joulupukki tosin oli tuohon aikaan vielä ankara kasvattaja, sillä lasten tuli olla kilttejä koko vuoden, että lahjoja tuli jouluna. Maalliset joululaulut myös yleistyivät. 1950-luvulla joulu oli jo levinnyt kaikkiin yhteiskuntaluokkiin ja sen suosio vain kasvoi elintason noustessa. (Uusi ajantieto, 1990.) Joulu on tällä hetkellä yltäkylläinen juhla, siihen kulutetaan noin 500 € jokaista suomalaista kohden. (Joulu numeroiden valossa 2014). Joululla on myös kääntöpuoli. Joulu on toisille kulutusjuhlan huipentuma, toisille piinaa, jota maksetaan pitkälle seuraavan vuoden puolelle. Ja on myös niitä, jotka eivät pysty ollenkaan viettämään joulua ainakaan sellaisena kuin se meille näyttäytyy mainoksissa ja mielikuvissa.


KESTÄVÄ

Sana kestävä viittaa kestävään kehitykseen. Gro Harlem Brundtlandin johtaman komission raportissa vuonna 1987 se määritellään kehitykseksi, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. (Ympäristökasvatuksen käsikirja, 2004). Meidän tulisi elää nyt niin, että myös seuraavat sukupolvet pystyisivät elämään maapallolla. Jääkö seuraaville sukupolville mitään? Tarpeet ovat tällä hetkellä suunnattomat ja luonnonvarat hupenevat koko ajan. Tällä hetkellä tarvitaan jo 1,5 maapalloa ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen. Jos kaikilla maapallon ihmisillä olisi suomalaisten elintaso, tarvitsisimme jo 4 maapalloa. Suomi on tässäkin asiassa yksi maailman parhaista. Tosin rikkaiden arabimaiden elintasolla tarvittaisiin jo 12 maapalloa. (Sitra.)

Suomalaiset käyttävät luonnonvaroja 40 000 kg asukasta kohden vuodessa. Tähän on laskettu tavaroiden ja palvelujen koko elinkaareen käytetyt luonnonvarat. Puhutaan materiaalijalanjäljestä. Kestävä käyttö olisi vain 8 000 kg asukasta kohden vuodessa. (Sitra.) Suomalaisten materiaalijalanjäljestä tekee suuren kylmä ilmastomme ja pitkät välimatkat. Silti voi sanoa, että me suomalaiset elämme jatkuvaa joulua. Yli miljardi ihmistä elää äärimmäisessä köyhyydessä eli alle eurolla päivässä ja vajaa 2,5 miljardia ihmistä 1,5 eurolla päivässä. (Suomen YK-liitto).


KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ?

Kestävän kehityksen osa-alueet eli taloudellinen, ekologinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys on otettava huomioon niin paikallisesti kuin myös globaalisti. Usein taloutta pidetään kestävyyden ylläpitävänä tekijänä. Talous ei pysy kuitenkaan pidemmän päälle pystyssä ilman muita tekijöitä, joista tärkein on ekologinen kestävä kehitys eli luonnon huomioon ottaminen. (Kestävän kehityksen osa-alueet.)

Liiallinen luonnonvarojen kulutus aiheuttaa seuraamuksia. Fossiilisten luonnonvarojen (mm. öljy ja kivihiili) käyttö aiheuttaa kasvihuoneilmiön eli ilmasto lämpenee. Seuraukset näkyvät kuivuutena ja aavikoitumisena, toisissa paikoissa taas tulvina ja hirmumyrskyinä. Ylikulutus näkyy myös luonnon monimuotoisuuden vähenemisenä, tästä esimerkkinä viljelymaiden lisääminen sademetsien ekosysteemien kustannuksella. Maapallon ihmisistä suurimman taakan kantavat köyhien maiden asukkaat, ja erityisesti näiden maiden heikommissa asemissa olevat eli naiset ja tytöt. Naiset vastaavat veden ja polttopuiden hausta, ruuanlaitosta ja usein myös viljelyksistä. Vettä ja puita voi joutua hakemaan aina vain kauempaa ja kauempaa. (Naiset ja köyhyys.) Luonnonvarojen kohtuuton käyttö lisää myös ilmansaasteita (esimerkiksi rikkipäästöt ja pienhiukkaset) ja jäteongelmia. Jätemäärät kasvattavat kaatopaikkoja. Kaatopaikat tuottavat metaania, joka on hiilidioksidin ohella ilmaston lämpenemistä aiheuttava kaasu. Suomessa metaani saadaan kaatopaikoilta jo suurelta osin hyötykäyttöön, mutta useissa maissa se on vielä ongelma. Kaatopaikat ovat myös terveyden kannalta vaarallisia paikkoja. Usein näkee kuvia, joissa köyhien maiden lapset työskentelevät kaatopaikalla.


KESTÄVÄMPI JOULU

Kestävä kehitys on myös sitä, että yksilö ottaa vastuun omista valinnoistaan. (Yhteinen käsitys). Tärkeää olisi kulutuksen vähentäminen tai kohtuullistaminen. Se voidaan toteuttaa ostotottumuksia muuttamalla. Ostetaan mieluummin laatua kuin määrää. Ehkä löydänkin tarvitsemani villapaidan kirpputorilta? Lisäksi kannattaa seurata sähkö-, vesi- ja jätelaskuja. Voisinko säästää mahdollisesti energiaa ja vettä? Voisinko säästää lajittelemalla jätteet? Kävely, pyöräily ja kimppakyydit säästävät luonnonvaroja. Voidaan suosia myös kotimaan matkailua. Myös asunnon neliömäärää voi miettiä – voisinko asua pienemmässä? Omat pieniltä tuntuvat säästöt ovat isommassa mittakaavassa suuria säästöjä.

Juhlana joulu on kuitenkin tunnelmallinen perheen juhla, jolloin annetaan lahjoja pyyteettömästi. Suomalaiset haluavat jouluna jakaa hyvää. Vuonna 2014 lahjoitettiin esimerkiksi Pelastusarmeijan joulupatoihin lähes miljoona euroa. Myös köyhien maiden lapsia muistettiin, suosituimmat eettiset lahjat liittyivät koulutukseen eli lahjoitettiin varoja ammatin hankkimiseen ja koulupukuun. (joulu numeroiden valossa 2014.) Annetaan oikealle joululle mahdollisuus – vietetään se vähemmällä kuluttamisella <3.

@Anu Koskela

LÄHTEET:



Joulu numeroiden valossa 2014. Tilastokeskus.

http://www.stat.fi/tup/kirjasto_tieto/joulutilastot_2014.html

Kestävän kehityksen osa-alueet. http://www.peda.net/veraja/jko/kipina/kipina/mita/osat

Naiset ja köyhyys. http://www.maailma.net/node/141292/1/9364

Sitra:

http://www.sitra.fi/artikkelit/resurssiviisaus/materiaalijalanjalki-kertoo-luonnonvarojen-kokonaiskayton

Suomen YK-liitto. http://www.ykliitto.fi/yk70v/taloudellinen/eriarvoisuus

Uusi Ajantieto 1990. Tekijät: Karjalainen, Sirpa & Korhonen, Teppo & Lehtonen, J.U.E. WSOY. Porvoo.

Yhteinen käsitys. http://www.yhteinenkasitys.fi/kasite/kestava-elamantapa



Ympäristökasvatuksen käsikirja 2004. Toim. Cantell, Hannele. PS-kustannus. Juva.

Kekemietteitä

Nyt en halua kirjoittaa pelkästään jätteistä, vaan laajemmasta kokonaisuudesta, jossa jätehuolto on ja suuremmasta merkityksestä, joka jätehuollolla on. Sitä voisi kutsua myös kestäväksi kehitykseksi eli KEKEksi.

En ole koskaan tykännyt ”hienonkuuloisista” termeistä, jollainen mielestäni kestävä kehityskin on. Siksi olen mielelläni kiertänyt kaukaa tuollaiset termit. Aloittaessani ympäristökasvattajan opinnot tänä syksynä oli pakko alkaa perehtyä KEKEEN muutoinkin kuin vain ekologisen kestävyyden osalta.

Asia ei olekaan niin mälsä, kuiva, vaikea ja kaukainen kuin miltä se kuulostaa. Se on, tai ainakin pitäisi olla jokaisen elämässä ja arjessa mukana. Työkaverini kuvasi sitä mukavasti nimellä ”hyvä elämä”. Sitähän se on. Kestävä kehitys on minulle sitä, että toimintani mahdollistaa itelleni hyvän elämän siten, että myös tulevilla sukupolvilla on edellytykset hyvään elämään. Muita innoitukseni lähteitä ovat olleet Arto Salosen luento Ekososiaalinen sivistys hyvinvoinnin perustaksi (2013) ja Team Kestävän verkkosivut.

Kekestä
Sitralla on loistava kuva, jossa kestävän kehityksen ulottuvuudet; sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys tulevat esille . Sen mukaan hyvinvoinnin perustana on luonto ja elinvoimainen ympäristö. Elämän edellytykset, elinvoimaiset ekosysteemit. Sen päälle rakentuvat yhteiskunta ja hyvinvointi. http://www.kokoromoi.com/images/uploads/Sitra_thumb.jpg

Vielä paremmin samaa asiaa kuvaa Team Kestävän kekekaavio, jossa sosiaalisen kestävyyden kulmakivenä on ihmisen keskinäinen kunnioitus / huolenpito, ja taloudessa pitkäjänteisyys / kohtuullisuus. Perustana tässäkin on elävä, puhdas ja monimuotoinen luonto ja elinympäristö. Ihmiselle ja ympäristölle annetaan itseisarvo, taloudelle ei. Talous on vain työkalu, jonka avulla tyydytetään ihmisen perustarpeet. https://kekesuunta.wordpress.com/2014/02/11/kestavankehityksenkasitteet/

Tänä päivänä keken osa-alueiden priorisointi lienee pielessä, koska talouskasvu ja materiaaliset asiat ovat tärkeimmällä sijalla ja elämän edellytykset vähiten tärkeimpänä. Kun se pitäisi olla juuri toisinpäin. Ensin elämän edellytykset eli luonto ja elinvoimaiset ekosysteemit (ekologinen kestävyys), sitten ihmisoikeudet (sosiaalinen kestävyys) ja kolmantena vasta talous.

Tarvitsemme elämän säilymiseksi pallolla ilmaa, vettä, pölytyksiä, hedelmällistä maaperää ja vakaata ilmastoa. Ne ovat elämän edellytyksiä, ja niistä meidän on pidettävä huolta. Ekosysteemeistä on pidettävä huolta. Tällä hetkellä tilanne on Salosen mukaan se, että 2/3 maapallon ekosysteemeistä on vahingoittunut.

Suomessa kulutus- ja materiakeskeinen elämäntyyli
Suomessa vallitsee hillitön materian ja kuluttamisen ihannointi. Kulutustottumuksillamme tarvittaisiin 3,5 maapalloa tyydyttämään maailman väestön tarpeet.

Mutta tuottaako omaisuuden haalinta kuitenkaan onnellisuutta? Mikä on tärkeintä elämässä? Materiaalinen vauraus eli pärjätä taloudellisesti mahdollisimman hyvin vai sosiaalinen vauraus eli löytää elämälle merkitystä ja tarkoitusta.

Mikä sinut tekee onnelliseksi? Minut ainakin tekee se, että on ihmisiä, joiden kanssa on hyvä olla. Sen voisi sanoa yhdellä sanalla: RAKKAUS. Rakkautta ihmiset ja tämä maailma ja luonto tarvitsevat eniten. Keskinäistä arvostusta, kunnioitusta ja hyväksyntää.

Rahaa tarvitsen vain siihen, että saan hankittua ruokaa, lämpimän ja suojaavan kodin ja vaatetta.

Muutos kohti ekososiaalista sivistystä ja kiertotaloutta
Tällä tyylillä ei voi jatkaa, koska maapallon neitseellisten aineiden määrä on rajallinen. Arto Salonen kuvaa muutosprosessia, jossa yhteiskuntamme on menossa kohti ekososiaalista sivistystä. Sellainen yhteiskunta ei tuota jätettä, energia on puhdasta ja henkinen hyvinvointi, yhteisöllisyys ja jakamistalous kukoistavat. Hei, tämähän on juuri sitä kestävää kehitystä! Siihen suuntaan olemme toivottavasti menossa. Siihen suuntaan vie myös kiertotalous, joka on kirjattu hallitusohjelmaammekin.

Kiertotalous – resurssien viisasta ja tehokasta käyttöä
Kiertotaloudessa materiaalit ja arvo kiertävät. Materiaalit hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti tuotteen elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Jätettä ei synny, päästöjä ei synny ja luonnonvaroja käytetään kestävästi. Jätehuollolla on merkittävä rooli kiertotaloudessa. Itselläni on kunnia edustaa jätehuoltoa kunnallisen jätelaitoksen työntekijänä - öhöm, että olen oikeasti ylpeä työstämme!

Jätehuoltoa Brysselistä Juntusrantaan
Jätehuoltoa ohjaa lainsäädäntö – kansainvälisellä tasolla EU-säädökset ja kansallisella tasolla Jätelaki ja –asetus muutoksineen, Ympäristönsuojelulaki ja –asetus, Jäteverolaki, Valtioneuvoston päätökset ja Kansallinen biojätestrategia. Jätelainsäädännön tavoitteina ovat jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvan terveys- ja ympäristöhaitan ehkäisy, jätteen määrän ja haitallisuuden ehkäisy, toimivan jätehuollon varmistaminen, roskaantumisen ehkäisy ja luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen.

Lainsäädäntö on myös asettanut ns. jätehuollon etusijajärjestyksen, jossa tärkeimmällä sijalla on jätteen synnyn ehkäisy. Kakkossijalla on uudelleenkäyttö, kolmantena kierrätys, neljäntenä muu hyödyntäminen ja viimeisenä loppusijoitus.

Nämä säädökset ohjaavat jätehuoltoamme, oltiipa sitten Brysselissä tai Juntusrannassa.

Paikallisella tasolla jätehuoltoa ohjaavat kunnalliset jätehuoltomääräykset. Kainuussa ne ovat Ekokympin jätehuoltomääräykset, jotka ohjaavat jätehuoltoa lain hengen mukaiseksi. Sieltä löytyy esimerkiksi pykälät siitä, miten jätehuolto järjestetään kiinteistöllä, mitä jätelajeja velvoitetaan lajiteltavaksi tai mikä on roskapönttöjen tyhjennysväli.

Kunnallinen jätelaitos, Ekokymppi, järjestää parasta jätehuoltoa kainuulaisille
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä (Ekokymppi) on kunnallinen jätelaitos, joka hoitaa Kainuussa jätelain kunnalle määräämiä tehtäviä. Niitä ovat mm. jätehuollon järjestäminen asuinkiinteistöille ja viranomaistehtävät. Ekokymppi on siis julkisten hyvinvointipalvelujen tarjoaja, ei jätteitä kuljettava yritys, kuten monet vielä luulevat.

Ekokymppi vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää erilaisia jätteitä ja toimittaa niitä jatkokäsittelyyn. Toiminta on itsekannattavaa eli jätehuollon kulut katetaan mm. alueen kiinteistöiltä perittävillä vuosimaksuilla. Ekokympin asukkailleen järjestämiä jätekeräyspisteitä on noin parisataa – aluekeräyspisteet, lajitteluasemat/Majasaaren jätekeskus ja ekopisteet. Ekopisteet tosin poistuvat ensi vuoden alussa hallinnastamme ja siirtyvät Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy:n vastuulle.

Ekokympin toimintamallin perustana on syntypistelajittelu eli kotona, koulussa ja työpaikoilla tapahtuva roskien lajittelu eri jakeisiin (jätehuoltomääräysten mukaan). Kun sinä lajittelet jätteet ohjeittemme mukaan, me toimitamme ne eteenpäin hyödynnettäviksi. Näin se toimii, yhdessä tehden. Ihan niin kuin meidän Kurre Kainuulainen TV-mainoksessa iloisesti jutteli:

”Jäte ei jouda roskiin.
Lajittele sinäkin jäte ja vie se keräyspisteeseen.
Me hyödynnämme jätteen.
Siten saadaan siisti ympäristö!”

Ota pallo haltuun! Aloita jätteen vähentämisellä ja lajittelulla. Ne ovat konkreettisimpia tapoja toimia ympäristön hyväksi!


@Sari Komulainen, neuvoja-tiedottaja, Ekokymppi